Pariskunnalla tuplapeitto kylmässä makuuhuoneessa, ruokaa takan jälkilämmöllä

Suomalaiset ovat kekseliäitä sähkön säästäjiä, käy ilmi Omakotiliiton kyselystä.

Syksyn kuluessa suomalaiskodeissa on tingitty, venytty ja säästetty, jotta energiaa säästyisi.

"Se on ollut ensiarvoisen tärkeää, ja vaikuttanut siihen, ettei sähkön hinta ole nykyistäkin kalliimpaa", sanoo toiminnanjohtaja Marju Silander.

Kysyimme jäseniltämme, millaisia toimia kotona on tehty, ja saimme aimo pinon vastauksia. Suurkiitos niistä! Julkaisemme vastauksia kootusti.

Untuvapeitto ja villasukat lämmittävät

Yksi yleisimpiä toimia koski huonelämpötilan laskua ja kodin päälämmönlähteen muuttamista esimerkiksi varaavaan takkaan tai ilmanlämpöpumppuun. Lisäksi on hankittu aurinkopaneeleita. Viileissä huoneissa on vedetty reilusti villaa päälle, ja takat hohkaavat lämpöä tupaan. Asuinhuoneissa lämpötilaa saattaa olla +20 tai alle, makuuhuoneissa +18, tai jopa +15–16 astetta, jos peitto on lämmin untuvapeitto, kerrotaan vastauksissa.

”Pariskunnille tuplapeitto, kyllä tarkenee. Makuuhuoneessa patteri päällä tuskin lainkaan.”
”Makuuhuoneessa normaalisti 15–18 astetta, koska minulla on untuvapeitto, niin pysyn lämpimänä. Työhuoneessa aina alle 18 astetta. Olohuoneesta riittää lämpöä keittiöön.”
”Jalkaan kotimaisia 'pässin pökkimiä' eli villasukkia, vaikka kahdet tai kolmet päällekkäin, niin jalat pysyvät lämpiminä ja koko keho on lämmin.”
”Villapaidat ja huopatossut hankittiin alkusyksystä, joten 18 asteen sisälämpötila tuntuu itseasiassa ihan mukavalta.”
”Varaava takka auttaa huomattavasti, sitä lämmitetään keskimäärin joka toinen päivä kuivilla klapeilla.”
”Jumppaan aina välillä, tulee lämmin ilman muuta lämmönlähdettä kuin oma kroppa.”
”Ostin paksut verhot olohuoneeseen terassinoven eteen, jotta sieltä ei hohka pakkasilla(kaan) kylmä. Lisäksi pidämme aina väliovet kiinni, jotta kylmä ulkoilma ei puhalla koko taloon.”
”Talvella käyn avannossa, se pitää rasvakerroksen hyvänä ja siten kehon lämpimänä ja, jos ei avantoon voi mennä, niin lumisena talvena avannon korvaa lumessa pyöriminen tai lumella ihon hankaaminen. Ellei ole lunta, saman asian ajaa märkä, kylmä pyyhe.”

Kaikille kylmät huoneet eivät kuitenkaan sovi, etenkin ikäihmiset kärsivät helposti kylmästä. Toisille lämmin koti on tärkeä, eikä siitä olla valmiita tinkimään.

”Vanhan ihmisen verenkierto ei ole kuin nuorilla ja 19-20 on meille aivan liian kylmää. Kädet ovat kylmät koko ajan. Tällainen lämmityksen lasku on aivan tuskallista, odotan kauhulla pakkasia. Viime talven pakkaskuukausina lämpötila laski lattiatasolla 11 asteeseen.”
”Lämpöä en aio laskea, vanhan luut tarvii lämpöä 21 astetta. Minä olen 92 v.”
”Lämmityksessä en tingi. Olen kotona kaiket päivät. Ei ole kiva palella kotona. Lämmitän takalla ja ilmalämpöpumpulla ja suoralla sähköllä (lattialämmitys). Olen eläkeläinen.”

Turhat valot pois ja ledit tilalle

Tarpeettomia valoja sammutellaan lähes jokaisen vastaajan kotona. Lamput on vaihdettu monessa kodissa LED-lappuihin. Aina ei tarvita edes valoa, ja ainakin tv:tä katsotaan monessa kodissa pimeässä, ehkä vain tuikkujen valossa, kerrotaan vastauksissa. Kynttilät tuovat tunnelmaa.

”Hämärän laskeutuessa pidetään "hämärätunti" kuten 1940- ja 1950-luvuilla, eli valot käyttöön vasta, kun on aika pimeää.”
”Valot pois, kun ei tarvita. Kotona tutuissa tiloissa pystyy liikkumaan valoittakin pimeässä.”

”Katossa olevien valaisimien lampuista kolmasosa kierretty löysälle. Kuusilamppuinen kattokruunu pois käytöstä, käytetään vain jalkalamppua.”
”Ruokailut kynttilänvalossa. Kynttilänvalo luo rauhallista tunnelmaa. Ruokailusta tulee ylellinen tapahtuma, ravintolamainen. Kynttilän tuli lämmittää.”
”Telkkaa katsoessa käytän hyväkseni katuvalaistusta.”

Piha- ja kausivaloihin on kiinnitetty huomiota. Ajastimella ne saa palamaan vain silloin, kun niistä on suurinta iloa. Osa kertoo jättäneensä jouluvalot tänä vuonna kokonaan pois tai lyhentäneensä niiden käyttöaikaa.

”Pidän ulkovaloja vain klo 21:een asti. Kausivalot jäävät pois.”

”Jouluvalot sytytämme vasta jouluviikolla, ne sammuvat loppiaisena ja niiden määrää vähennetään.
”Tällä kaudella emme asenna ja sytytä lainkaan ulkona kausivaloja. Erilainen syksy ja joulun aika.”
”Pihavalojen liiketunnistin on yöt pois, jänikset ja kauriit sytyttävät jatkuvasti niitä.”

Saunaan entistä harvemmin ja vedenkulutus syyniin

Saunomisen vähentäminen ja veden säästäminen nousi lähes joka vastauksessa esiin. Se, kuinka usein saunan laiteilla nyt lämmitellään, riippuu tottumuksista. Jos aiemmin on ollut tapana saunoa joka päivä, lämpiää sauna ehkä enää vain parina päivänä viikossa.

”Saunomista (sähkökiuas) on vähennetty ja saunapäivät sekä -aika katsotaan pörssisähkön edullisten hetkien mukaan. ”
”Me lämmitetään Heti valmis -kiuas enää vain kerran viikossa tuulisena päivänä. Aiemmin meillä oli tapana saunoa lähes päivittäin. ”
”En sauno kotona, käyn uimahallissa. ”
”Käyn suihkussa noin kerran viikossa n. 15min. Saunon kerran kuussa, saunan lämpö vuolukivikiukaalla 60 astetta. ”
”Saunominen kotona on päätetty jättää 'hemmotteluherkuksi', koska käymme uimahallissa.
”Käyn kerran viikossa puulämmitteisessä saunassa ja vain kerran viikossa suihkussa. Keksin myös tehdä kiukaalla saunoessa laatikkoruokaa.”
”Peseydyn mahdollisimman paljon puulämmitteisessä ulkosaunassa.”

Veden kulutus ja omat käsienpesu- ja suihkutavat on otettu tarkasti suurennuslasin alle. Kekseliäimmät turvautuvat esimerkiksi retkisuihkuun ja ämpäriin, ja kovanahkaiset suihkuttelevat viileällä vedellä sekunneissa.

”Vettä säästävät hanat. Ei vesi-WC:tä vaan polttava kuivakäymälä + puucee. Suihku 2-3 minuuttia, kahdesti viikossa.”
”Kasvo-, käsi-, jalka- ja alapesun teen yleensä pesuvadissa. Ei kastu koko kroppa joka pesulla ja huomaan ihonikin voivan paremmin, kun ei sitä jatkuvasti liikaa vedellä valele.”
”Lämmintä vettä ei lämmitetä turhaan – kun vesi viilenee muutaman minuutin jälkeen, loppuu suihkuttelu aika nopeasti!”
”Arkisuihkut kylmällä vedellä. Otan suihkun sillä vedellä, joka tulee viileämpänä putkesta, jolloin on helppo pitää suihku lyhyenä (30–60 sekuntia).”
”Vettä säästämme kodinhoitohuoneen altaassa olevalla astialla, johon kerääntyvää vettä käytämme wc:n huuhteluun.”
”Päivittäiset suihkut on harvennettu 2–3 kertaan viikossa, ja suihkuttomina päivinä on lattialämmitys minimillä. Työpaikan suihkua hyödynnetään niin että aikuisten peseytymiseen ei omaa lämmintä vettä kuluisi kuin loma-aikoina.”
”Peseytyminen on järjestetty siten, että lämminvesivaraajaa lähimmästä hanasta otetaan pesuvesi suihkulämpöisenä sopivaan astiaan ja itse suihkuttelu tehdään varaavalla retkisuihkulla. Näin esim. 10 litraa valmiiksi sopivan lämpöistä vettä riittää yhden hengen kertasuihkuun. Säästöä tulee suoraan vedenkulutuksessa, kun vettä ei tarvitse valuttaa turhaan ennen kuin se muuttuu lämpimäksi. Jos niin joudutaan tekemään, otetaan se talteen ja käytetään vaikka kukkien kasteluun. Suihkutila ei myöskään höyrysty kuumalla veden ’löträämisestä’.”
”Vedenkulutusta olen vähentänyt huomattavasti. Kastelen hiukset, hana kiinni, pesuaine hiuksiin ja pesu. Avaan suihkun ja huuhtelen hiukset, sitten suihku kiinni. Samalla kastuu koko keho ja se on valmis pesua varten. Lopuksi huuhtelu. Kaiken kaikkiaan suihku on auki 2–3 minuuttia. Samoin käsien pesu, hana kiinni saippuoidessa ja pestessä, avaan hanan vain käsien huuhteluun.”

Keittiössä tehdään paljon ruokaa yhdellä kertaa

Ruoanlaitto on joka taloudessa hoidettava jotenkin, ja siihen oli vastauksissa kehitelty kekseliäitä ja sähköä säästäviä keinoja. Tulisijoja ja niiden jälkilämpöä hyödynnetään vastausten perusteella paljon. Ostosreissuja keskitetään, jotta kauppareissuja ja siten auton lataamista tai bensakulua tulisi vähemmän. Ruokia valmistetaan kerralla moneksi päiväksi, yhdellä uunin lämmityksellä, ja seuraavina päivinä ruokaa lämmitetään mikrossa.

”Leivinuuni ja takka on hyvä paikka valmistaa ruokia ja kuumaa vettäkin tiskaamista varten; aamupuuron saa helposti, kun laittaa illalla uunikuppiin puurotarpeet hautumaan.”
”Ruokaa ja leipää on takassa tehty, mutta hiukan opettelua tuo vaatii, koska takka ei ole tasainen lämmöltään. Uskon silti, että meidän nelihenkinen perhe selviäisi vaikka useamman päivän sähkökatkosta. Ruokakaapin sisältöäkin on suunniteltu tästä näkökulmasta viime aikoina. Kivaa se ei silti tule olemaan.”
”Takassa on hyvä haudutella ruokia yön yli, on aamulla valmista.”
”Kun puurovesi kiehuu, voi levyn nollata. Jälkilämpö hoitaa kypsennyksen. Muissakin keitoksissa jälkilämpö toimii.”
”Ruuanlaitossa käytän jälkilämpöä. Yritän laittaa mahdollisimman paljon leivinuunissa. Esimerkiksi keitän nykyään perunat leivinuunissa.”
”Tarkkailen uunin lämpenemistä, laitan heti uuniin, kun oikea lämpötila on saavutettu.”
”Kaupassa käydään parin viikon välein, ja ruoka valmistuu tulisijoissa. Kuuma käyttövesi lämpenee puuhellalla ja puulämmitteisen saunan padassa.”
”Hellaa hyödynnän todella paljon, teen kaikki ruoat kerralla, lämmitän vettä sekä huoneistoa samalla. Sähkölevyt ovat pois käytöstä lokakuusta helmikuuhun.”
”Käyn kerran viikossa kaupassa, matka yhteen suuntaan 4 km, kaverit kyydissä.”
”Ruokia laitetaan isompia määriä kerrallaan, esimerkiksi perunoita keitetään koko kattilallinen ja lopuista tehdään perunasalaattia, jota syödään kylmänä parina päivänä.”

”Ruoanlaitossa käytän yhä enemmän mikroa, perunoiden keittämiseen ja ruokien lämmitykseen. Uunia vain, jos teen useampaa ruokaa kerrallaan. Teen isompia määriä, eli ruokaa moneksi päiväksi kerrallaan, patoja, keittoja. Olemme aina olleet tarkkoja, mutta vielä pystyi parantamaan!”

Ajastusta yöhön ja laitteet kiinni

Sähköä on saatu säästymään siis lämmityksestä, valaistuksesta, peseytymisestä ja ruoanlaitosta, mutta muitakin sähköä säästäviä valintoja kotoa on keksitty, oli kyse sitten siivouksesta tai laitteiden ja kodinkoneiden käytöstä. Sähkön käytön ajoittaminen ruuhkahuippujen ulkopuolelle ja laitteiden valmiustilan sammuttaminen tuli esiin erittäin monessa vastauksessa.

”Kaikki sähkölaitteet sammutetaan yöksi, myös valmiustilat.”
”Katson kätevästä FINGRIDin Tuntihinta-sovelluksesta sähkön tuntihinnat ja ajastamme kodinkoneiden käytön sen mukaan.”
”Veden lämmitys, lattialämmitykset ja varaava patteri on ohjattu lämpiämään klo 00–06.”
”Ajoitin hybridiauton latauksen tapahtuvaksi yöaikaan (taloyhtiöllä päiväsähkö/yleissiirto). Suosittelin myös naapureita tekemään saman.”
”Sisävesikierto (joka nopeuttaa lämpimän veden saamista hanalle) ajastimen taakse. Kierto käytössä vain aamulla 6.30–7.30 ja illalla 20.30–21.30. Tämä oli yllättävän iso säästö maalämmitystalossa jo ennen pakkasia.”
”Pestään vain täysiä tiskareita ja pyykinpesukoneita ruuhkahuippujen ulkopuolella -> pesukerrat harventuneet -> säästö. Pyykinpesukoneessa ei käytetä pitkiä ohjelmia, kun pääasiassa on hikipyykkiä. Samoja astioita voi käyttää pitkäänkin pelkästään huuhtelemalla välillä. Tiskikoneen kuivatusvaihe on ohitettu.”
”Pyykinpesukoneessa laitan vaatteet koneeseen illalla ja annan sen pyöriä muutaman kerran. Vedän pistokkeen irti seinästä ja vaatteet likoavat vedessä yön yli. Aamulla pistoke taas seinään ja kone jatkaa siitä mihin pysähtyi. Näin pesulämpötilaa voi laskea 10 astetta lopputuloksen kärsimättä.”
”Tarkistimme, mitkä laitteet on hyvä kytkeä pois verkosta, kun niitä ei käytetä. Pieni mutta jatkuva säästö elämään.”
”Olen tiivistänyt ovia ja ikkunoita. Alentanut veden ja huoneiden lämpötilaa. Laittanut ikkunoihin lämpimämmät talviverhot sekä lattioille enemmän ja paksumpia mattoja. Makuuhuoneissa ei ole vielä mitään lämmitystä. Poltan puita pesässä tarpeen mukaan. Käytän led-lamppuja. Valaisen osaksi sisällä ja ulkona paristokäyttöisillä valoilla. Suljen tv:n ym. laitteet kokonaan, kun niitä ei käytetä. Taloamme on myös ulkopuolelta tiivistetty. Olen aina säästänyt sähköä, koska ei se halpaa ole ennenkään ollut.”

Yksinkertaisempaa arkea

Monessa vastauksessa heijastuu paluu yksinkertaisempaan arkeen ja käsillä tekemisen lisääntymiseen. Kaikkea ei tarvitse saada heti ja valmiina, vaan arjessa voi nähdä hieman vaivaakin, tuumaa moni. Säästäminen tuntuu tulevan monelle vastaajalle selkärangasta, muistona aiemmilta vuosikymmeniltä.

”Vaatteet käytetään loppuun saakka ja paikataan moneenkin kertaan. Muutenkin turha kulutus pois ja vanhoja tavaroita korjaten ennemmin kuin uutta ostaen.”
”Kodin ulkopuolella kuljen pääsääntöisesti työmatkat pyörällä ja samoin lasten koulu-/hoitomatkat hoituvat pyörällä ainakin sulan maan aikaan, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikkuminen keskitetysti – mietitään auton ajoreitit etukäteen ja yhdistetään harrastus- ja kauppamatkat samoiksi. Kimppakyyti aina kun on mahdollista. Ulkomaanreissaus entistäkin harvemmin.”
”Pyykit kuivataan parvekkeella, puolikuivina nostan sisälle: huoneilma raikastuu ja saa kosteutta. Ei tarvitse ilmankostuttimia.”
”En ole moneen vuoteen käyttänyt keittiössä juurikaan sähkökoneita. Vispaan käsivispilällä ja sekoitin on nykyisin harvoin käytössä. Sosekeitot valmistuvat keitetyistä juureksista siivilän läpi puristamalla.”
”Astioiden pesu lavuaarissa (ei juoksevan veden alla) säästää tiskikoneen käyttämän sähkön. Huuhtelu kylmällä vedellä.”
”Lattiaa voi välillä pyyhkiä kostealla, ja tomuttaa matot, ei tarvita imuria.”
”Pyykinpesu käsin (muut kuin liinavaatteet ja pyyhkeet) ja kuivaus ulkona pyykkinarulla, mielellään tuulisena tai aurinkoisena päivänä. Ulkokuivatus sään mukaan maalis-lokakuulla. Talviajalla kuivaus saunan pesuhuoneessa.”
”Kävelen portaat ylös ja alas, kuusi kerrosta.”
”Olin energiakriisin keskiössä 1970-luvulla. Kaikki nykyiset neuvot ja ohjeet ovat vanhaa tuttua, ehkä hieman muunnellen.”
”Olen säästänyt energiaa ottamalla rennosti ja laiskottelemalla mahdollisimman paljon. Polttelen puita takassa ja tuijotan liekkiä. No laskin myös vesivaraajan lämpötilan 70 asteesta 60:een, koska se vain oli järkevää.”
”Käytämme ravinnoksi itsekeräämiämme marjoja, sieniä, mehuja ja hedelmiä. Kalastamme ja metsästämme. Käytämme vaatteet ja kengät huolella. Pidämme kunnostamme huolta. Vältämme turhaa matkustelua ja kulutusta.”