Pitääkö radon mitata?

Radonkaasua esiintyy maaperässä, josta se pääsee sisälle taloon vuotoilmavirtojen mukana lattian ja seinän liitoskohdista. Radonkaasu on hengitettynä haitallista terveydelle, ja suuret radonpitoisuudet lisäävätkin riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Huoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla lämmityskauden aikana. Hyödynnä siis Omakotiliiton jäsentarjous radonmittauspurkeista! Jos radon­pitoisuus ylittää raja-arvot, kannattaa kääntyä radonkorjauksiin erikoistuneen ammattilaisen puoleen.

Pienissä ylityksissä riittävät useimmiten alapohjantiivistystyöt sekä ilmanvaihdon parantaminen. Suuremmissa pitoisuuksissa tarvitaan usein radonpoistojärjestelmän asennuksia. Radonkorjauksia tekevän Radonfixin mukaan yksittäisen talon radonkorjaus kuitenkin valmistuu usein yhdessä päivässä.

radontalo_01
Kuvitus Tiina Paju

Radonkaasun esiintyminen ja turvarajat

Sisäilman radon on yleinen ongelma Suomessa. Säteilyturvakeskuksen tilastojen mukaan eniten radonkaasun raja-arvon ylityksiä esiintyy Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen sekä entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa. Radonpitoisuudet voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi samallakin alueella. Pitoisuudet ovat yleensä korkeampia läpäisevillä soraharjuilla ja matalampia tiiviillä savimaalla.

Rakennustavalla on myös vaikutusta radonpitoisuuksiin. Edullisinta radonin huomioiminen onkin rakennusvaiheessa, ja varautuminen radonputkistolla kannattaa tehdä, vaikka rakennusmääräykset eivät sitä edellyttäisi. Valmiin putkiston toimintaa voi myöhemmin tehostaa imuri­järjestelmällä kustannustehokkaasti, jos radonmittauksessa saadut pitoisuudet ylittävät raja-arvot.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan radonpitoisuus ei saa ylittää 400 Bq/m3. Uudisrakennuksissa raja-arvo on 200 Bq/m3. Radonpitoisuuden viitearvo on uuden EU:n säteilyturvallisuusdirektiivin mukaan asunnoissa, muissa oleskelutiloissa ja työpaikoilla 300 Bq/m3. Uusi viitearvo tulee voimaan valmisteilla olevan Säteilylain myötä.

Mittaa vähintään kaksi kuukautta

Radonkaasu on hajutonta eikä sitä pysty toteamaan muuten kuin mittaamalla. Radonpitoisuus myös vaihtelee päivittäin. Tämän vuoksi lyhytaikainen mittaus ei anna luotettavaa kuvaa radonpitoisuuden pitkän ajan keskiarvosta. Huoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla lämmityskauden aikana 1.11.–30.4.

Kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella radonmittauspurkilla asunnon eri huoneissa tai kerroksissa. Mittauspurkit sijoitetaan eri puolelle asuntoa avoimeen tilaan noin metrin korkeudelle. Purkkia ei tule asettaa lähelle ulko-­ovea, ikkunaa tai raitisilmaventtiiliä.

Mitä voit tehdä itse?

Nopea ja helppo ratkaisu radonpitoisuuksien vähentämiseen on ilmanvaihdon tehostaminen. Koneellisen ilmanvaihdon säätöön kannattaa pyytää apuun ammattilainen. Radon pääsee asuntoon sisälle läpivienneistä sekä seinän ja lattian rajoista, mitä voi vähentää tiivistämällä läpiviennit ja raot remontin yhteydessä.

Tehokkaat korjausmenetelmät

Sisäilman korkeaa radonpitoisuutta voidaan pienentää tehokkaasti radonkorjauksella. Säteilyturvakeskuksen selvityksen mukaan radonputkistoon asennettavan huippuimurin käyttöönotto on tehokkain radonkorjausmenetelmä. Se alentaa radonpitoisuutta keskimäärin 75–94 prosenttia, parhaimmillaan yli 99 prosenttia. Jos radonputkistoa ei ole asennettu, radonimuri ja radonkaivo ovat seuraavaksi tehokkaimpia radonkorjausmenetelmiä.

Radonfixin suosituin korjausjärjestelmä on sokkeli-imurijärjestelmä, ja radonkaivoihin perustuvat korjausratkaisut ovat vähentyneet. Myös rakennuksen ilmanvaihdon tulee toimia riittävän hyvin ja sitä tulee käyttää oikein. Tiivistämisellä saavutetut radonpitoisuuden alenemat sen sijaan jäävät usein pieniksi, ja menetelmää kannattaa käyttää vain tarkoin harkituissa tilanteissa. Radonkorjauksen onnistuminen ja sen pysyvyys kannattaa varmistaa radonpurkkimittauksilla heti korjauksen jälkeen ja myöhemminkin. Mittaus kannattaa siis aika-ajoin uusia, vaikka aiemmin pitoisuudet eivät olisi ylittyneetkään.


Katso jäsentarjous radonmittauspurkeista: omakotiliitto.fi/jasenelle/tarjoukset/radonfix

(Artikkeli on julkaistu Omakotilehdessä 4/2018.)


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä