Siirtomaksujen tasoon ja korotuksiin puututtava koko Suomessa

Kuluttajat ovat olleet tyrmistyneitä sähköverkkoyhtiöiden siirtomaksujen korotusilmoituksista. Tammikuussa 2016 sähkönsiirtoyhtiö Caruna Oy ilmoitti jopa 27 prosentin korotuksista. Siirtomaksujen korotukset perustuvat vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain muutokseen, jossa laki edellyttää, ettei verkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tuntia ja muualla yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.

Verkkoyhtiöiden on täytettävä toimitusvarmuusvaatimukset puolella jakeluverkon käyttäjistä vuoden 2019 loppuun mennessä ja pääsääntöisesti vuoden 2028 loppuun mennessä. On arvioitu, että tämä tarkoittaa jopa 8 miljardin euron investointeja sähköverkkoihin vuoden 2028 loppuun mennessä.

Siirtomaksujen kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Energiavirasto nosti verkkoyhtiöiden tuottoprosenttia vuoden 2016 alusta reiluun 5 prosenttiin aiemmasta noin 3 prosentista. Investointien etupainotteisuus mahdollistaa suurten voittojen keräämisen. Eri verkkoyhtiöt ovat ilmoittaneet investoivansa eri tavoilla. Useimmiten kalleinta on maakaapelointi, johon suurimmat maksujen korottajat ovat investoineet. Toisaalta osa verkkoyhtiöistä investoi edelleen edullisempaan ilmakaapelointiin teiden varsilla (Järvi-Suomen Energia Oy) ja vierimetsien hoitoon (PKS Sähkönsiirto Oy).

Jo ennestäänkin siirtomaksut ovat Suomessa korkeita ja maksujen suuruuden vaihtelu maan eri osien välillä on huomattavaa (). Maaseudun Tulevaisuuden mukaan (11.1.2016) pientaloasukas (huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3 x 25 A, sähkön käyttö 18 000 kWh/vuosi) maksaa siirtomaksua Jakobstads Energiverk:n toiminta-alueella 5,54 senttiä/kWh ja korkeimmillaan Loiste Sähköverkko Oy:n asiakkaana Sotkamossa 13,48 senttiä/kWh. Siirtomaksut ovat korkeimmat Kainuussa, käsivarren Lapissa, Savossa ja Karjalassa ().

Samaan aikaan asumismenot (mm. lämmitys, kiinteistövero, vesi ja jätevesi, asuntolainan lyhennys) ovat kasvaneet viimeisen 4 vuoden aikana yli 3 prosenttia vuodessa ja kasvuennuste vuosille 2015-2019 on 3,5 prosenttia (Pellervon Taloustutkimus). Kotitalouden käytettävissä olevien tulojen ennakoidaan kasvavan vain 2,5 prosenttia. Vaikeimmassa asemassa ovat yksinasuvat eläkeläiset, joiden käytettävistä olevista tuloista nyt jo yli 38 prosenttia (sähkölämmitteinen omakotitalo) kuluu asumismenoihin ja vuonna 2019 yli 41 prosenttia (öljylämmitteisessä talossa jopa yli 50 prosenttia). Viimeisimmässä syksyllä 2015 julkaistussa Asumismenot-tutkimuksessa asumiskuluihin ei ole otettu mukaan Carunan ilmoittamia sähkön siirtomaksujen korotuksia.

Omakotiliitto on huolissaan energiaverotuksen ja siirtomaksujen korotusten lisäksi perusmaksun kasvusta

Sekä energian hinnasta että siirtomaksusta peritään kuukausittaista perusmaksua eikä siirtomaksun osalta sen suuruuteen voi vaikuttaa. Kuluttajia kuitenkin kannustetaan vähentämään energiankäyttöä, mikä johtaa siten energian käytön vähenemiseen ja laskussa kiinteiden kulujen kasvamiseen. Kotitalouksia kannustetaan vahvasti myös omaan pienenergiantuotantoon (mm. aurinkopaneelit, -keräimet, pientuulivoima). Kuitenkin akkuteknologian kehityksestä ja ilmasto-olosuhteista johtuen vain harva kotitalous pystyy täysin omavaraiseen energiantuotantoon. Ja mitä vähemmän yleisen verkon käyttäjiä on, sitä suuremmaksi heidän kustannuksensa kasvavat verkkojen ylläpidosta.

Omakotiliitto vaatii, että siirtomaksujen korotuksiin ja tasoon koko maassa puututaan välittömästi, eikä vasta valvontakauden loputtua vuonna 2020. Verkkoyhtiöillä on alueellinen monopoliasema, eikä kuluttaja voi kilpailuttaa siirtoyhtiöitä. Tässä yhteiskunnan talouden tilanteessa, kun korotetaan veroja, tehdään leikkauksia ja työttömyysaste on korkea, kotitalouksien mahdollisuudet selvitä korotuksista ovat heikot.

Viranomaisten tulee välittömästi puuttua korotuksiin ja ylipäätään siirtomaksuja tulee kohtuullistaa poistaen alueelliset eroavaisuudet. Viranomaisten tulee puuttua investointien etupainotteisuuteen: ovatko sähkömarkkinalain edellyttämät investointien aikarajat (2019, 2023 ja 2028) tässä talouden tilanteessa järkeviä. Lisäksi on tärkeä puuttua siirtoverkkoyhtiöiden omistukseen.

Nyt kun globaaleilla markkinoilla sijoitusten tuotto on heikko, sijoittajat investoivat varmoihin kohteisiin, kuten Suomen siirtoverkkoyhtiöihin, mikä takaa jopa 5 prosentin tuoton. Kuluttajien ja yritysten maksamat maksut päätyvät esimerkiksi Caruna Oy:n osalta pääosin ulkomaisille sijoitusyhtiöille, eivätkä yhtiöt juurikaan maksa veroja Suomeen. Tämän lisäksi viranomaisten on syytä selvittää voidaanko korotuksille asettaa katto estäen kohtuuttomat korotukset. Energiantuotannon ja -siirron toimitusvarmuuden, omavaraisuuden sekä huoltovarmuuden lisäksi on syytä puuttua myös laskutuksen perusteisiin.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen: Sähkön siirtomaksut epäoikeudenmukaisia

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen keskusteli torstaina 14.12.2017 Ylen Aamu-tv:ssä sähkön siirtomaksuista yhdessä Helen Sähköverkon asiakaspalvelupäällikkö Petri Vihavaisen kanssa.

Suomessa on 1,1 miljoonaa pientaloa, joista noin puolet eli 500 000 taloa lämpenee sähköllä. Kotitalouksien sähkölasku muodostuu energiayhtiön määrittelemästä siirtomaksusta, energian osuudesta ja sähköverosta.

Sähkölämmitteisessä pientalossa sähköenergia on yksi merkittävimmistä asumiskuluista. Siirtomaksuun asiakas ei voi juurikaan vaikuttaa, ja lisäksi kuluttajat eri puolella Suomea ovat hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään sähkön siirtomaksujen osalta.

- Esimerkiksi 120 neliöisen, 15 000 kWh vuodessa kuluttavan omakotitalon pelkät siirtomaksun perusmaksut ovat Tampereen seudulla noin 40 euroa ja Kajaanissa jopa noin 360 euroa vuodessa.

Sähkön siirtomaksut ja verotus ovat olleet nousussa viime vuosina. Kuluttajat kokevat, että kilpailutuksella saatava hyöty menetetään jatkuvasti kasvavien siirtomaksujen ja verotuksen takia.

- Asumiskustannukset kasvavat huomattavasti nopeammin kuin kuluttajien ansiotaso. Tämä johtaa hyvinkin vaikeisiin tilanteisiin kotitalouksissa, huomautti Savolainen keskustelussa.

Katso koko Sähkön anatomia -keskustelu Yle Areenasta.

Kaasun siirtohinnoista ja muiden infrapalveluiden hinnankorotuksista

Omakotiliitto on saanut sähkön siirtomaksujen lisäksi runsaasti palautetta myös kaasun siirtohinnoista ja muiden infrapalveluiden hinnankorotuksista (mm. kunnalliset ja ylikunnalliset vesi/jätevesi, jätehuolto sekä viestintä, kuten kaapeli TV).

Näiden palveluiden hinnoittelussa tapahtuneet korotukset ovat olleet huonosti informoituja, harhaanjohtavia (vedottu mm. energiaverotuksen korotukseen) ja korotusten suuruudet ovat olleet huomattavasti yli julkisuudessa esillä olleen kohtuulliseksi korkeintaan katsotun 15 prosentin. Kaasun osalta asiasta ovat reklamoineet erityisesti pienasiakkaat, kotitaloudet sekä pienet taloyhtiöt.

Omakotiliitto on pyytänyt viranomaisia (elinkeinoministeri, maatalous- ja ympäristöministeri, kunta- ja uudistusministeri, liikenne- ja viestintäministeri, kuluttaja-asiamies, Energiavirasto, Viestintävirasto) puuttumaan ongelmaan pikimmiten.