Miten kiinteistöveroprosentti muodostuu?
Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveroprosentin päättää kunta. Kunta määrää vähintään kaksi eri kiinteistöveroprosenttia vakituiseen asumiseen: yleisen maapohjan kiinteistöveroprosentin ja vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentin.
Lisäksi kunta voi määrätä omat kiinteistöveroprosentit muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen käytettäville rakennuksille. Kunta voi lisäksi määrätä erikseen veroprosentin rakentamattomalle rakennuspaikalle, jos alueen asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden, yli puolet asemakaavasta on kaavoitettu asumiseen, rakennuspaikalle on tie tai se on järjestettävissä ja rakennus voidaan liittää yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon.
Maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin on oltava vuonna 2024 vähintään 1,3 ja se saa olla enintään 2,00 prosenttia kiinteistön verotusarvosta. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin tulee olla vuonna 2024 vähintään 0,41 ja enintään 1,0. Jos kunta määrää kiinteistöveron muille kuin vakituiseen asumiseen käytetyille rakennuksille, sen tulee olla vähintään 0,93 ja se saa olla enintään 2,00 prosenttia kiinteistön verotusarvosta. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin on oltava vähintään 2,0 ja enintään 6,0. Pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on vähintään 3,0 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 6,0 prosenttia.
Miten kiinteistöveron perusteena oleva kiinteistön arvo määräytyy?
Kiinteistövero suoritetaan kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön arvo on määrättävä erikseen maapohjan ja rakennusten osalta ja se määräytyy edellisen vuoden arvon perusteella.
Maapohjan verotusarvoa määrättäessä on otettava huomioon kiinteistön käyttötarkoitus, rakennusoikeus, sijainti, liikenneyhteydet, sopivuus rakennustarkoituksiin, kunnallisteknisten töiden valmiusaste sekä laadultaan että sijainniltaan vastaavista kiinteistöistä paikkakunnalla vapaassa kaupassa normaaleissa oloissa maksettujen hintojen perusteella todettu kohtuullinen hintataso. Maanpäällisen rakennusoikeuden lisäksi myös maanalainen rakennusoikeus on otettava huomioon maapohjan verotusarvoa laskettaessa. Verohallinto vahvistaa vuosittain kunkin kunnan osalta ne tarkemmat perusteet, joiden mukaan maapohjan verotusarvo lasketaan.
Rakennusten verotusarvon määrääminen tapahtuu kaavamaisesti rakennukselle määriteltävän jälleenhankinta-arvon ja siitä tehtävien ikäalennusten perusteella. Toisin kuin maapohjan osalta rakennusten arvostamisessa ei oteta huomioon alueellisia eroja, vaan rakennusten arvostaminen tapahtuu samojen arvojen mukaan koko maassa
Kuka kiinteistöveron maksaa?
Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1.1. Omistajaksi katsotaan myös omistajan veroinen haltija. Omistajan veroinen haltija on esimerkiksi leski, jolla on oikeus rintaperillisen tai testamentinsaajan estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto.
Verohallinto ei määrää kiinteistöveroa eikä lähetä kiinteistöverotuspäätöstä, jos veron määrä on alle 10 euroa.
Kiinteistöveroasiat voi hoitaa verkossa
Kiinteistönomistajat saavat kiinteistöverotuspäätökset keväällä. Veron maksamisen voi hoitaa e-laskulla. E-laskutukseen pääsee tekemällä e-laskusopimuksen omassa verkkopankissa. Verkkopankkia käyttämätön asiakas voi tehdä suoramaksusopimuksen pankkikonttorissa. Jos kiinteistöverotuspäätöksen tiedoissa on korjattavaa, korjaukset voi tehdä verkossa. Henkilöasiakkaat kirjautuvat palveluun verkkopankkitunnuksilla. Myös paperilomakettakin voi edelleen käyttää. Ilmoitusosa-lomake on päätöksen mukana. Kiinteistöverotuspäätöksen selvitysosaan merkityt tiedot kannattaa tarkistaa. Jos tiedot ovat oikein, ei kiinteistöverotuspäätöksen ilmoitusosaa tarvitse palauttaa.