Vieraslajitorjunta
Monet vieraslajit vaikuttavat haitallisesti elinympäristöihin ja talouteen, mutta osa on myös vaarallisia ihmisille.

Vieraslajit ovat levinneet Suomeen joko tahattomasti tai tarkoituksella ihmisen myötävaikutuksella. Merkittävä osa haitallisista vieraskasvilajeista on alun perin tuotu Suomen puutarhoihin tai puistoihin koristekasveiksi. Useimmat vieraslajit eivät sopeudu uuteen elinympäristöönsä kovin hyvin, mutta joillakin on kilpailuetua ja ne menestyvät liiankin hyvin. Tällöin vieraslaji voi muodostaa uhan alkuperäiselle lajistolle, luontotyypille tai jopa koko ekosysteemille.
Lajit, jotka harhautuvat Suomeen luontaisesti tai leviävät ilmastonmuutoksen vuoksi, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin. Monet vieraslajit vaikuttavat haitallisesti elinympäristöihin ja talouteen, mutta osa on myös vaarallisia ihmisille.
Omakotiliitto yhteistyössä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton sekä WWF Suomen kanssa kannustaa jäseniään talkoisiin vieraslajeja vastaan.
Terve askel luontoon -hankkeen Vieraslajiopas kertoo, miten voit torjua vieraslajeja.
Kokoa paikkakunnallesi torjuntajoukko ja lähde vieraslajitalkoisiin!
Voit osallistua järjestettyihin talkoisiin tai järjestä talkoot yhdessä oman yhdistyksesi kanssa.
Suomessa on useita haitallisia sekä tarkkailtavia tai paikallisesti haitallisia vieraskasvilajeja
Haitalliset
- etelänruttojuuri
- isotuomipihlaja
- jättipalsami
- komealupiini
- eräät piiskut
Erityisen haitalliset
- kurtturuusu
- jättiputket
Vieraslajiluetteloon lisättiin uusia kasvi- ja eläinlajeja
Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin keväällä 2019 uusia kasvi- ja eläinlajeja. Asetuksella kiellettiin lisäksi koirasusien kasvattaminen. Uudet säännökset tulivat voimaan 1. kesäkuuta 2019.
Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami. Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tuli voimaan heti 1. kesäkuuta alkaen, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.
Eläinlajiryhmistä luetteloon lisättiin maaoravat ja jalohaukkalinnut ja eläinlajeista espanjansiruetana, leopardisammakko ja hyppysammakko. Esimerkiksi espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat helposti paikasta toiseen maansiirtojen sekä erilaisten kukka- ja puuntaimien, sipulien ja muita juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Katso kaikki vieraslajit vieraslajit.fi-sivustolta.
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
3 § Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto
Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön
4 § Kiinteistön omistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuus
Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.