Varaudu häiriötilanteisiin

Trangia, ensiapupakkaus, varavirtalähde, kynttilöitä, lääkkeitä
Kotona on hyvä olla vaihtoehtoinen ruuanvalmistuslaite kuten Trangia, ensiapupakkaus, varavirtalähde, tasku- tai otsalamppuja, kynttilöitä, tulitikkuja, lääkkeitä, pattereita ja käteistä rahaa.

Jokaisen kotitalouden tulisi varautua pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia itsenäisesti. Keräsimme yhteen suosituksia niin kotivaraa kuin erityisesti pientaloasumista varten. Omakotitalossa kiinteistönomistajalla on vastuu tuntea omat laitteet sekä se, miten esimerkiksi sähkön katkeaminen niihin vaikuttaa.

Kotitalouksien varautuminen parantaa koko Suomen kriisinkestävyyttä. Mitä useampi kotitalous on varautunut ja pärjää häiriötilanteessa itsenäisesti, sitä paremmin viranomaiset voivat keskittyä ratkaisemaan tilannetta.

Varaa kotiin kaikille perheenjäsenille sopivaa ja pitkään säilyvää ruokaa, joka on sellaisenaan syötävää tai nopeasti valmistuvaa (joka vaatii vähän vettä). Huomioi erityisruokavaliot sekä muista lemmikit.

Varaa kotiin vähintään muutama litra kaupasta ostettua pullovettä henkilöä kohden. Muista tässäkin lemmikit.

Varaa kotiin myös kannellisia astioita, joilla voit noutaa vettä vedenjakelupisteistä (puhtaat ja kannelliset, esimerkiksi ämpäri). Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu.

Kotivaraan ei ole ruoan suhteen tarkkoja suosituksia, vaan se voi olla kotataloudesta riippuen erinäköinen. Se voi sisältää esimerkiksi:

  • pullovettä, mehuja ja mehukeittoja
  • tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä
  • leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja
  • muroja, myslejä, hiutaleita , pähkinöitä, siemeniä
  • kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja, taateleita
  • hilloja, soseita
  • huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
  • kala-, liha- ja papusäilykkeitä
  • välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä

Kotivara voi olla juuri sitä tavallista syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Olennaista on, että sitä on tarpeeksi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia.

  • Paristoilla toimiva taskulamppu/otsalamppu ja paristoja
  • Käteistä rahaa
  • Joditabletteja
  • Hygieniatarvikkeita, kuten desinfiointiainetta, puhdistuspyyhkeitä ja vessapaperia
  • Ensiapulaukku
  • Välttämättömät lääkkeet ja särkylääkkeet
  • Käsisammutin / sammutuspeite
  • Palovaroitin
  • Ilmastointiteippi
  • Polttopuita, jos on takka tai uuni
  • Muovipusseja wc-käyntejä varten
  • Ylimääräisiä vilttejä tai paksuja (pimennys)verhoja ikkunoiden peittämistä varten
  • Yhden huoneen ikkunoihin esim. kellarissa on hyvä varata vanerilevyt, joilla ikkunat voidaan tarvittaessa peittää ulkopuolelta

Kriisitilanteiden viestintää varten hanki kotiin:

  • Paristoilla toimiva radio ja paristoja
  • Ladattu varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten
  • Jos haluaa varmistaa tietyn kanavan viestiä, voi harkita myös radiopuhelimen hankkimista, joita muun muassa metsästäjät käyttävät. Viranomaissuositusta tähän liittyen ei ole.
  • Lataa puhelimeen 112 Suomi -sovellus. Jos sovellus saa käyttää sijaintia, voi sen avulla soittaa paikannettuja hätäpuheluja ja saada viranomais- ja vaaratiedotteita.

Omaa henkistä kriisinkestävyyttään voi parantaa huolehtimalla itsestä mahdollisimman hyvin, varautumalla poikkeustilanteisiin kotivaralla ja muilla tarvikkeilla sekä hankkimalla tietoa erikoistilanteissa toimimisesta. Riittävä uni, liikunta ja monipuolinen ravinto sekä arjen hyvät rutiinit luovat hyvää arkea ja lisäävät positiivista mielenterveyttä.

Varautumista harjoittelemalla tiedot ja taidot kasvavat. Erilaiset järjestöt tarjoavat paljon kursseja, joilla voi parantaa omaa osaamista. Niitä löydät alla olevasta linkistä.

Kerro häiriötilanteessa toimimisesta kaikille perheenjäsenille.

Sähkökatkot vaikeuttavat asumista monella tavalla. Pientalossa asuvan olisi sähkökatkokin varalta hyvä tietää, minkälaisia laitteistoja omaan taloon on asennettu, jotta tietää, toimivatko ne myös sähkökatkon aikana. Kannattaa myös varmistaa, onko kyseessä todella sähkökatko vain sulakkeen palaminen.

Kun sähkökatko tulee, muista:

  • Ehkäise jääkaapin ja pakastimen sulamista ja vältä oven avaamista. Käytä ensin jääkaappi- ja tuoretuotteet. Pakasteiden sulaminen vie useita päiviä. Muista ulkona säilyttämisen mahdollisuus. Suojaa kylmälaitteiden alustat sulamisvesiltä.
  • Ruokaa voi valmistaa pihalla retkikeittimellä tai grillissä.
  • Sammuta tai vedä pistorasiasta irti sähkölaitteet, jotka ovat voineet jäädä päälle sähkökatkon alkaessa, kuten liesi, kahvinkeitin, suoristusrauta tai silitysrauta, jotteivat ne aiheuta tulipaloa sähköjen palauduttua.
  • Varaa kotiin taskulamppu ja paristoja valojen toimimattomuutta varten.
  • Pankkikortit ja automaatit eivät toimi, jolloin tarvitaan käteistä.
  • Puhelimen voit ladata varavirtalähteen avulla. Huolehdi, että siinä on aina virtaa.
  • Pattereilla toimivalla radiolla voi kuunnella tiedotteita sähkökatkonkin aikana.
  • Aggregaatti tuottaa sähköä joko bensan tai dieselin voimalla.

Lämmitykseen sekä veteen ja viemäröintiin pureudutaan seuraavassa tarkemmin.

Jos kotona on sähkölämmitys, talo viilenee nopeimmin. Myös kaukolämmitteisessä tai maalämmöllä lämpiävässä talossa sähkökatko pysäyttää lämpimän veden pumppaamisen.

Jos talossa on takka tai uuni, varaa polttopuita. Varalämmönlähde kannattaa ottaa huomioon taloa remontoidessa tai rakentaessa. Tulisijoja voi hyödyntää myös ruoan laitossa.

Sulje ilmanvaihtoventtiilit, jotta lämpö pysyy sisällä mahdollisimman pitkään. Sulje myös kaikki ovet, ikkunat sekä väliovet käytäviin ja tuki raot. Ikkunoihin kannattaa virittää paksuja vilttejä tai verhoja. Lämpimät makuupussit auttavat nukkumaan kylmässä. Jos kodin lämpötila laskee alle 15 asteen, kannattaa talon asukkaiden nukkua samassa huoneessa, jonne tuodaan matot, peitteet ja patjat. Jos tilanne vaatii, voi huoneeseen pystyttää teltan nukkumista varten. Kannattaa valita huone, joka on mahdollisimman keskellä kotia (tai huone jossa on tulisija). Mitä vähemmän huoneessa on ikkunoita/ovia, sitä helpompi huone on pitää lämpimänä.

Pidä keho lämpimänä syömällä, liikkumalla ja lepäämällä riittävästi.

Omakotitalossa olisi tärkeää tietää itse, miten talon ilmanvaihto toimii. Onko kyseessä painovoimainen vai koneellinen ilmanvaihto ja mistä koneellinen ilmanvaihto suljetaan? Jos kyseessä on painovoimainen ilmanvaihto, tulee asukkaan tietää, missä tulo- ja poistoilmaventtiilit sijaitsevat ja pohtia etukäteen, miten ne voisi tukkia sisälle suojautumistilanteessa. Ilmastointiteipillä ja muovilla teippaaminen on yksi ratkaisu.

Varmista, että kaikki perheen jäsenet ylettyvät sulkemaan ilmanvaihdon ja osaavat sen tehdä, tai huomioi, mistä apua voi saada tarvittaessa.

Jos juomavesi tulee omasta kaivosta, joka toimii sähköllä toimivalla pumpulla, estää sähkökatko veden tulon.

Myös kunnan vedenjakelu voi katketa, jos vettä liikutetaan pumpuilla. Jos taas vesi tulee kiinteistöön vesitornista paineella, voi veden tulo päättyä jonkin ajan kuluttua katkon alkamisesta. Vältä tällöinkin veden laskemista viemäriin, jottei viemäriverkosto tulvi, ja aseta hanan alle astia tai ämpäri.

Kaukolämpöasujan kannattaa välttää lämpimän veden käyttöä sähkökatkon aikana, sillä vesi voi tulla hanasta polttavan kuumana katkon aikana.

Pientalossa asuvan kannattaa olla tietoinen siitä, miten sähkökatko vaikuttaa talon viemäröintiin: onko talo kiinni kunnan viemäriverkossa vai imeytetäänkö se maaperään, ja onko järjestelmässä pumppua.

Jos jätevesi etenee pumppujen avulla, voi veden laittaminen viemäriin sähkökatkon aikana aiheuttaa tulvimista kiinteistössä tai lähialueilla. Jos talosi viemäri on kytketty kunnan viemäriverkostoon, voi sähkökatko pysäyttää sijainnin mukaan jäteveden kulun viemäreissä. Siksi suositus on, ettei sähkökatkon aikana lasketa vettä viemäriin.

Vältä myös vessan käyttöä, ja vedä se vasta sähköjen palauduttua. Kerää paperit tällä välin roskapussiin. Isompaa hätää varten pönttöön voi asettaa muovipussin. Laita pussiin runsaasti kuiviketta, kuten sanomalehtisilppua, sulje pussi kahden muun pussin sisälle ja vie sekajätteeseen.

Jos häiriö on laajempi, seuraa oman vesihuoltolaitoksen tiedotusta. Ohjeet voivat vaihdella alueellisesti.

Vaara- ja häiriötilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä vaaratiedotteella ja vaaramerkillä, joka on minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki. Vaaratiedote annetaan radiossa, televisiossa ja 112 Suomi -sovelluksella. Tällöin suojaudutaan lähimpiin sisätiloihin ja noudatetaan viranomaisohjeita.

Esimerkkejä tilanteista ovat esimerkiksi säteilyvaara, kuten ydinvoimaonnettomuus, kaasuvaara, joka syntyy vaarallisten aineiden onnettomuudesta, tai lähialueen tulipalo.

Tällaisessa tilanteessa:

  1. Siirry sisälle ja pysy siellä.
  2. Sulje ilmanvaihto ja tuuletusaukot, ikkunat, ovet, tiivistä raot. Pysäytä koneellinen ilmanvaihto.
  3. Avaa radio ja odota rauhassa ohjeita.
  4. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  5. Ota joditabletti vain, jos viranomainen kehottaa. Yli 40-vuotiaille ja raskaana oleville tablettia ei suositella.

Jos kyseessä on sota tai sodan uhka, turvaudutaan väestönsuojeluun. Väestönsuojelutilanteessa viranomaiset ohjeistavat kansalaisia tarpeellisista toimista.

Suurin osa väestönsuojista Suomessa on suurien kiinteistöjen yhteydessä, esimerkiksi kouluissa ja kerrostaloissa, jotka on mitoitettu kiinteistön käyttäjille. Väestönsuojan tunnus on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Niiden osalta väestö varaudutaan siirtämään turvallisemmille alueille tarvittaessa. Toisaalta on mahdollista turvautua tilapäisiin suojatiloihin. Mikäli viranomaiset antavat ohjeen laittaa väestönsuojat suojautumiskuntoon, annetaan samassa yhteydessä ohjeet tilapäisten suojien rakentamista varten.

Naapuriapu on tärkeää häiriötilanteessa. Naapurina saattaa olla ikääntynyt, yksin kotona oleva lapsi, sairastava tai muu henkilö, joka tarvitsee apua. Älä jätä ketään yksin.

Naapureiden kanssa kannattaa etukäteen kartoittaa esimerkiksi varusteita, jotta tiedetään, mistä löytyy lähin aggregaatti tarpeen tullen tai onko jollakulla kotona väestönsuojaksi soveltuvaa tilaa, jonne mahtuu suojaan useampi, jos tarve tulee. Naapureilla on usein erilaista tietoa keskenään ja erilaisia valmiuksia toimia häiriötilanteissa. Yhteistyöllä kaikilla on turvallisempaa.

Jutun pohjalle on haastateltu SPEKin varautumisen ja väestönsuojelun asiantuntijoita.

Näin kodeissa varaudutaan häiriötilanteisiin

Tapahtuman päivämäärä
Tapahtuman päivämäärä
Omakotiliitto on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden tuki, turva ja puolestapuhuja. Kuvassa perhe heittelee frisbeetä omakotitalon pihalla koiransa kanssa.