Vaikuttamistyötämme

Omakotiliitto tekee edunvalvontatyötä valtakunnallisesti. Tämä tapahtuu vaikuttamalla lainsäädäntöön ja viranomaispäätöksiin joko antamalla lausuntoja aiheista, osallistumalla viranomaistyöryhmien työskentelyyn tai tekemällä aloitteita.

Vuonna 2024 jatkoimme Omakotiliiton tavoitteiden – kohtuullisten asumiskustannusten, pientaloasumisen sekä kohtuullisen ja kannustavan sääntelyn – edistämistä. Annoimme ministeriöille ja eduskunnan valiokunnille yhteensä 61 lausuntoa eri aiheista, esimerkiksi rakentamislaista, sähkömarkkinoista ja sähkön hinnasta, energia-alan muutoksista ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Olimme kuultavana sekä tapasimme sidosryhmiä ja päättäjiä ministeriöissä ja eduskunnassa 130 kertaa. Löydät lausuntomme verkkosivuiltamme.

Omakotiliittoa haastateltiin eri medioissa noin 80 kertaa, josta televisiossa Ylen ja MTV uutisten haastattelussa 7 kertaa ja radiossa 3 kertaa. Mediassa Omakotiliitto mainittiin 2250 kertaa.

Vaikutimme valmistelutyössä 14 työryhmässä. Niiden aiheita olivat muun muassa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin valmistelu, rakentamislain seuranta ja itsenäisen aggregoinnin lainsäädännön kehittäminen.

Kuva asumisasioiden verkoston puheenjohtajista ja Omakotiliiton toiminnanjohtajasta sekä puheenjohtajasta
Eduskunnan asumisverkoston jäsenet kansanedustaja Mia Laiho, Omakotiliiton Marju Silander ja Ari Rehnfors sekä kansanedustaja Eveliina Heinäluoma.

Omakotiliitto jatkoi asumisasioiden verkoston koordinointia, jonka sihteerinä toimii Omakotiliiton toiminnanjohtaja. Verkoston tavoite on lisätä vuoropuhelua päättäjien ja järjestöjen välillä. Järjestimme asumiskustannusten kehittymisestä keskustelutilaisuuden sekä pop-up-tilaisuuden, jossa kansanedustajat pääsivät tutustumaan eri asumisalan järjestöihin.  Verkostossa on mukana kansanedustajia lähes kaikista puolueista. Lisäksi keskustelimme verkoston kanssa muun kiinteistöverouudistuksesta, sähkön ja energian hinnasta sekä sähkön jakeluverkkokysymyksistä.

Kiinteistöverouudistuksen valmistelu on edennyt hitaasti. Vielä ei ole tullut seuraavaa esitystä sitten syksyn 2022, jolloin valmistelu siirrettiin seuraavalle hallitukselle. Verotuksen tavoitteena on ollut erityisesti maapohjan verotusarvojen muuttaminen lähemmäksi markkinahintoja. Omakotiliitto on painottanut, että asumisen verotusta ei saa nostaa. Verotuksen pitää olla kohtuullista, sillä asuminen on välttämätön perustarve, josta ei saa kerätä yleistä veroa kaikkiin julkisiin menoihin. Yllätyksenä tuli hallituksen nopea esitys, jonka jälkeen maapohjan veroprosentin alarajaa korotettiin 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Omakotiliitto vastusti muutosta, mutta korotus hyväksyttiin. Tämä valitettavasti nosti erittäin nopealla aikataululla ihmisten asumiskustannuksia eri puolella Suomea.

Omakotiliiton pitkäjänteinen työ sähkön siirtohintojen korotusten hillitsemiseksi on tuonut tulosta. Osallistuimme Energiaviraston uuden sidosryhmäneuvottelukunnan työhön, jossa vaikutimme pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Lopputuloksena Energiavirasto muutti jakeluverkkoyhtiöiden valvontamallia kustannusvastaavampaan suuntaan.

Osana siirtohintoihin kohdistuvaa vaikuttamistyötä olemme vuonna 2022 jättäneet EU-komissiolle asiasta myös kantelun. Odotamme siihen edelleen ratkaisua.

Jatkoimme vaikuttamista päättäjiin monissa energiakysymyksissä. Annoimme lausuntoja sekä tapasimme alan sidosryhmiä ja päättäjiä. Nostimme esiin pientaloasukkaiden huolet alati nousevista energiakustannuksista.

Olemme jatkaneet vaatimuksia, että kotitalouksille on oltava saatavilla kohtuuhintaista sähköä ja lämmitysenergiaa, koska nämä ovat asumisen välttämättömyystuotteita.

Edelleen tarvitaan vastauksia sähkömarkkinoiden rakenteellisiin kysymyksiin, kuten sähkön voimakkaan hintavaihtelun vaikutuksiin pientaloasukkaille. Mitkä ovat tulevaisuuden ratkaisuita, miten esimerkiksi akkujen kehittyminen etenee ja milloin talotekniikan automaatio tulee kohtuuhintaisesti pientaloasukkaiden saataville?

Olemme tuoneet esille edelleen, että niin uudis- kuin korjausrakentamisessa pientaloasukkaille on tarjolla eri vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen kysymys, samoin siirtyminen pois fossiilisesta lämmitysöljystä. Molemmissa tarvitaan tietoa ja neuvontaa. Toimme esille ratkaisuja, joilla pienemmilläkin investointikustannuksilla öljylämmittäjät voivat siirtyä fossiilittoman lämmitysöljyn käyttöön, jolloin päästöt saadaan näissä kotitalouksissa nopeasti pienemmiksi.

Uutta huolta on nostanut kuntien omistuksessa olevien energiayhtiöiden, kuten sähköverkkojen tai kaukolämpöyhtiöiden, myynti.

Omakotiliiton kanta on ollut, että nämä välttämättömät asumisen palvelut tulee pitää julkisessa omistuksessa. Vesihuoltolain uudistukseen otimme kantaa vaatien, että vesilaitokset tulee pysyä julkisessa omistuksessa. Asia on etenemässä, ja lakiin on tehty muutosehdotus vesilaitosten pitämisestä julkisessa omistuksessa.

Uusi hallitus avasi rakentamislain ja päätti tehdä korjauksia osaan pykälistä. Tätä valmisteltiin vuoden aikana, ja olimme mukana ympäristöministeriön valmistelutyössä rakentamislain seurantaryhmässä. Korjaussarjan seurauksena rakennushankkeessa ei tarvitse nimetä uutta päävastuullista toteuttajaa eikä ilmastoselvityksiä tarvitse tehdä pientaloille, vain suuremmille rakennushankkeille. Muutoksia tehtiin esimerkiksi rakentamislupakäsittelyn takuuaikaan, joka tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Mikäli lupa viivästyy, korvausta maksetaan kuukausipohjalta, ei viikkotasolla, kuten alkuperäisessä esityksessä oli. Uusi rakentamislaki tuli voimaan päivitettynä 1.1.2025.

Alueidenkäyttölaki on edelleen valmistelussa ympäristöministeriössä, joten kaavoituksen osalta vaikuttamistyö jatkuu edelleen.

Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors, talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen, toiminnanjohtaja Marju Silander sekä UIPI:n pääsihteeri Emmanuelle Causse 6.9.2024

Joulukuussa 2021 julkistettiin EU-komission ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamiseksi. Direktiivi tuli voimaan toukokuussa 2024.

Direktiivin toimeenpano käynnistyi heti ympäristöministeriössä, ja myös Omakotiliitto kutsuttiin mukaan tähän valmistelutyöhön.

Aktiivinen vaikuttaminen kannatti, sillä lopulta direktiiviin ei tullut esimerkiksi yksittäisiä taloja koskevia pakkoremontteja. Yhteistyö toimi suomalaisten järjestöjen, europarlamentaarikkojen sekä eurooppalaisen kiinteistöomistajien liiton UIPI:n kautta, jossa Omakotiliitto on jäsenenä. Saimme myös vieraaksi Omakotiliittoon UIPI:n pääsihteerin Emmanuelle Caussen syyskuussa.

Uusi EU-parlamentti aloitti työnsä, ja komissio valittiin joulukuussa. Ensimmäistä kertaa nimitettiin myös asumisasiat yhden komissaarin vastuulle. Lisäksi EU tulee laatimaan kohtuuhintaisen asumisen tavoiteohjelman sekä perustaa työryhmän valmistelemaan tätä. Vaikutamme uudella kaudella edelleen paremman asumisen ja rakentamisen edistämiseksi niin Suomessa kuin Euroopassakin, ettei Suomeen tule uusia kohtuuttomia vaatimuksia EU-lainsäädännöstä.

Marju Silander
Omakotiliiton toiminnanjohtaja

Omakotiliitto on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden tuki, turva ja puolestapuhuja. Kuvassa perhe heittelee frisbeetä omakotitalon pihalla koiransa kanssa.