Pioneja ja aurinkoenergiaa
Sekä Omakotiliitossa että Pionisteissa toimivana sain idean pionitapahtumasta, joka toteutuisi molempien järjestöjen yhteistyönä Mynämäellä, jossa sijaitsee pionisti Sari Kantelon pionipuisto. Pääjärjestäjäksi lupautui Mynämäen Seudun Pienkiinteistöyhdistys ry, joka järjesti aloituspaikaksi kunnan auditorion ja tarjosi sämpyläkahvit osallistuville. ”Pioneja ja aurinkoenergiaa” toteutui kesäkuun viimeisenä lauantaina 29.6.2025.
Pienkiinteistöyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Numminen avasi seminaarin. Seuraavaksi Mynämäen kunnanjohtaja Carita Maisila kertoi kunnan luontoarvoja korostavista suunnitelmista. Pionipuistosta hän totesi: ”Se on esimerkki intohimon, yhteistyön ja ideoinnin voimasta. Puisto on toteutunut pioneista pitävän puutarhaihmisen, Sari Kantelon, omasta ideasta ja innostuksesta.”
Suomen Pionistien puheenjohtaja Sinikka Haakana kertoi puheenvuorossaan pionien kasvattamisesta. Toki kuulimme myös ’Inspecteur Lavergneksi’ osoittautuneesta pionista, joka jaksoi 25 v hoitamattomana olleen puutarhan viidakostakin kohottaa huikeanpunaisen kukan, suvun tontin tultua Sinikan ja miehensä haltuun, ja hurmasi Sinikan pioniharrastajaksi. Muita suosikkipioneja Sinikan oli yllättävän vaikea nimetä, mutta hän sanoikin, että pitää yleensä kaikista pioneista. Sarin puistosta Sinikka totesi, että se ei ole vain pionien näytemaa, kuten esim. Kotkan ”pionipuisto”, vaan kansainvälisestikin merkittävä, ja voisi tuoda Mynämäelle ulkomaalaisiakin turisteja.
Sari Kantelon esitystä pionipuiston perustamisesta tuki kuvasarja, jossa laaja kurainen kuoppa, josta pintakasvillisuus oli kuorittu pois, vähitellen sai oikeat täytekerrokset ja rakenteet sekä lopuksi pionit ja kaikki muut kasvit, muuttuen nykyiseksi ihanaksi puistoksi. Pionit hallitsevat, mutta muiden perennojen, pensaiden ja sipulikasvien ansiosta kukintaa on keväästä syksyyn.
Mynämäen Seudun Pienkiinteistöyhdistys ry on vuodesta 2012 järjestänyt vuosittain Energiakävelyn. Tänä vuonna tuo tapahtuma täyttyi vaihteeksi pioneilla, mutta kävelimme kuitenkin katsomaan Tuula Toivosen aurinkopaneeliratkaisua. Vuonna 2017 rakennetun ulkorakennuksen katolle on jo rakentamisen yhteydessä asennettu paneelit. Tuula saa niistä sähköä omaan käyttöönsä, ja maaliskuulta syyskuulle Fortum maksaa yli jäävästä tuotannosta 15−20 € / kk.
Energiakävelyn perusidean mukaisesti etenimme kävellen myös lopuksi Sarin pionipuistoon, jonka kahviteltassa oli aikamoinen vilske – kahvin lisäksi siellä myytiin sekä pionipuiston että Pionien Kodin taimia, ja vielä Pionistien laskuun pionien siemeniä ja arpoja, joista joka toinen voitti.
Toivottavasti Mynämäen kunta tapahtuman seurauksena laittaa tienviitat avuksi pionipuistoon tuleville, mainostaa puistoa ainakin verkkosivuillaan ja huolehtii, että puisto tulevaisuudessa löytyy Fonectan karttapalvelusta.
Teksti ja kuvat: Päivi Salminen
Nimimerkillä ”Voiko naapurin puolelle istuttaa?”
Moni puutarhakasveihin hurahtanut omakotiasuja harmittelee tonttinsa pienuutta. Näin kävi myös Sari Kantelolle, kun piha täyttyi pioneista. Ratkaisun tarjosi viereinen kunnan joutomaa, joka kätki maan alle kunnallistekniikan solmukohdan, paljon putkia ja johtoja. Sari ja miehensä Juha Laine vuokrasivat alueen pionipuistoksi. Kunta tuki hanketta rakentamalla vesipostin ja leveät sepelikäytävät, joita pitkin kunnan raskaat koneetkin pääsevät tarvittaessa puiston halki, sekä lahjoittamalla laudat puiston aitaan. Kun aidan alla vielä on muoviverkko, on aita pitänyt rusakot poissa.
Maansiirtotöissä korvaamattomana apuna oli paikallinen yrittäjä Kauko Kylänpää, jonka kaivinkoneita oli paikalla kolmekin samaan aikaan. Pintamaa kasveineen kuorittiin pois. Pahvin päälle tuotiin paksulti Kukkatalon työmaalta poistettua multaa. Pioniriveille tehtiin syvennykset, joihin tuli tuhkaa ja hevosen lantaa. Esim. valamonruusut eristettiin patolevyllä, jotta ne eivät voi levitä. Katteena on valtavasti haketta ja kuoriketta.
Puisto ei ole pelkkä pionien näytemaa vaan todella puisto, jossa on erilaisia rakenteita ja monipuolista kasvillisuutta. Kiviksi Sari halusi luonnonkiviä, jotka kestävät ja vain kaunistuvat ajan kuluessa. Niitä tuotiin eri paikoista, mm. Eurasta. Penkit on saatu käytettyinä. Kierrätystavaraa on muutenkin käytetty paljon. Esimerkiksi leveän portin puomi on lentokentältä peräisin.
Puisto on avoinna kaikille klo 8−20. Rajoitus on tarpeen, jotta kokoontuvan nuorison äänet eivät häiritsisi ympärillä asuvia. Mitään ilkivaltaa ei puistossa ole ilmennyt, Sarin arvion mukaan siksi, että sen tiedetään olevan yksityisomistuksessa.
Kerro yhdistyksen kuulumisista
Mitä teidän yhdistyksessänne tapahtuu? Kerro siitä meille! Julkaisemme yhdistyskuulumisia Omakotilehdessä ja verkkosivuilla.
Lähetä teksti ja kuvat osoitteeseen omakotilehti@omakotiliitto.fi. Huolehdi, että kuvat ovat tarpeeksi hyvälaatuisia. Suositeltu kuvakoko on vähintään 2000 x 1500 pikseliä. Muista pyytää kuvien julkaisuun lupa kuvan ottajalta ja kuvissa esiintyviltä henkilöiltä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä.
