Onko sinulla tarvetta hankkia uutta kodinkonetta? Haluatko säästää energiaa ja hankkia mahdollisimman energiatehokkaan laitteen? Omakotiliitto soitti Valonian energia-asiantuntija Liisa Harjulalle ja selvitti, mitä energialuokkauudistukselle kuuluu ja miten laitteiden energiatehokkuusmerkintöjä pitäisi lukea.
Energialuokkamerkinnöissä tuli vuonna 2021 voimaan muutoksia, joiden myötä vanhat A+, A++ ja A+++-luokat ovat kadonneet kodinkoneiden energiamerkinnöistä. Muutokset ovat tulleet voimaan jääkaappeihin ja pakastimiin, astian- ja pyykinpesukoneisiin, televisioihin ja näyttöihin sekä lamppuihin. Loput laitteet, kuten ilmanlämpöpumput, uunit, liesituulettimet ja vedenlämmittimet, saavat uudet merkinnät vuoteen 2025 mennessä.
Uudet luokat ovat A:sta G:hen. Käytännössä A-luokan laitteita ei vielä ole, mikä kannustaa energia-asiantuntija Liisa Harjulan mukaan laitevalmistajia tavoittelemaan yhä innovatiivisempia ratkaisuja energian säästämiseksi. Esimerkiksi entinen A++-jääkaappi voikin olla nyt luokkaa E. Energiaa laite ei vie aiempaa enempää, mutta luokka kertoo, että parantamisen varaa on, sanoo Harjula.
Uudistus on tehty Euroopan komissiossa, joten kaikki Euroopan markkinoilla myytävät laitteet luokitellaan saman yhtenäisen energialuokituksen mukaan. Mikä sai ryhtymään näin mittavaan prosessiin?
Sähkön kulutusta halutaan vähentää Euroopassa, toteaa Harjula. Kuluttajille annetaan entistä selkeämpää tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja saadaan heidät tekemään energiaystävällisempiä valintoja, ja samalla ohjataan laitevalmistajia tehokkaasti parantamaan tuotteitaan.
Kuulostaa selkeältä. Aiemmin lähes kaikki uudet laitteet olivat A+, A++ tai A+++ -tasolla. Kuluttajan näkökulmasta plussia tutkaillessa meni helposti sekaisin. Yhden plussan ero ei myöskään vaikuta yhtä suurelta erolta kuin yhden tai useamman kirjaimen muutos. Kuluttajan motivaatio tavoitella yhä parempia energialuokkia todennäköisesti siis kasvaa.
Monipuoliset merkinnät helpottavat vertailua
Kun Liisa Harjula hankki uuden jääkaappi-pakastimen 15 vuotta vanhan tilalle, hän tutki tarkasti energiatehokkuusmerkintöjä. Pienestä lapusta selviää nimittäin paljon tärkeää tietoa ostopäätöksen tueksi. Kaupassa on helppo vertailla vieri vieressä olevien tuotteiden merkintöjä, kokee Harjula. Myös netissä tiedot ovat luettavissa laitteen teknisistä tiedoista.
Jääkaappi-pakastimen hankinnassa häntä kiinnosti paitsi energialuokka, myös etenkin pakastimen ja jääkaapin tilavuudet. Päältä päin tilavuutta voi olla vaikea arvioida, mutta mitat selviävät nopeasti energiatehokkuusmerkintöjen alareunasta.
Mitä merkintöjä tarra sisältää, riippuu tuotteesta. Astianpesukoneen merkinnöistä selviää muun muassa veden kulutus, ekopesuohjelman kesto ja kapasiteetti eli sisään mahtuvien astioiden määrä, sekä koneen äänitasoluokka.
Lisäksi kaikista energiatehokkuusmerkinnöistä löytyy yläreunasta vielä QR-koodi. Sen avulla voi vertailla tuotteiden energiatehokkuutta toisiinsa Euroopan komission ylläpitämässä tuotetietokannassa.
Kompaktiin tarraan on siis saatu mahdutettua ällistyttävä määrä tietoa. Kuluttajaa lämmittää, että vertailusta ja valinnasta on tehty helpompaa. Harjula uskoo monen tekevän vielä valinnan etupäässä laitteen ulkonäön, hienojen ominaisuuksien ja lisäosien perusteella, mutta kallistuva sähkönhinta ja ympäristön ajattelu ohjannee kuluttajia suunnittelemaan hankintoja yhä enenevässä määrin energiatehokkuutta silmällä pitäen.
Entäpä, jos suosii käytettynä ostettuja? Saako laitteen energiamerkintää mistään selville? ”Ainakin käyttöohjeesta löytyvät kaikki tiedot, jos sellainen on tallella”, Harjula sanoo.
Ekosuunnitteluvaatimukset kulkevat käsi kädessä energiatehokkuuden kanssa
Energia-asiantuntijan hyvät kuulumiset eivät lopu vielä tähän. Energiatehokkuusvaatimusten rinnalla kulkevat laitteiden ekosuunnitteluvaatimukset. Niiden myötä tuotteille asetetaan vaatimuksia korjattavuuteen, käyttöikään ja kierrätykseen liittyen. Varaosia on oltava saatavilla, jotta laitetta ei tarvitse uusia heti vian tullessa.
”On hienoa, että laitteiden käyttöikää saadaan taas pidennettyä, toivottavasti usealla vuodella”, sanoo Harjula.
Ekosuunnittelun ratkaisuista kuluttajalle ei tarjota yhtä näppärästi tietoa kuin energiatehokkuudesta. Esimerkiksi se, miten paljon tuotteessa on käytetty kierrätettyä materiaalia, miten kierrätettävä laite on, tai kuinka pitkä käyttöikä tuotteelle on käytettyjen materiaalien valossa luvassa, ei ole näkyvillä. Ei ainakaan yhtä helposti kuin energiatehokkuusmerkinnöissä kuvattuja seikkoja. Laitteelle annetusta takuuajasta voi tietysti päätellä jotain laitteen arvellusta käyttöiästä, sanoo Harjula, mutta koska käyttö vaikuttaa niin paljon laitteen käyttöikään, on sellaista ylipäänsä mahdotonta antaa.
Kaikkinensa laitteiden kehityksessä otetaan askelia valoisaan suuntaan. Materiaalitehokkuudelle asetettujen vaatimusten ansiosta tuotteen valmistukseen käytetään mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään vähentämään tuotteen haitallisia ympäristövaikutuksia sen elinkaaren aikana. Energiatehokkuusvaatimukset puolestaan asettavat tiukkoja rajoja sille, kuinka paljon esimerkiksi viihdelaite saa käyttää energiaa valmiustilassa. Aiemmin, ajalla ennen litteitä näyttöjä televisio saattoi kuluttaa päivän aikana valmiustilassa enemmän energiaa kuin päällä ollessa, kertoo Harjula.
Miten pitkään kotona olevia laitteita kannattaakaan oikeastaan käyttää? Käyttöikänsä loppuun saakka, eli niin kauan kuin laite toimii moitteetta ja esimerkiksi säilytyslämpötilat pysyvät oikeina, neuvoo asiantuntija. Jos 10-15 vuotta vanhat kodinkoneet vaihtaa uusiin, ero sähkönkulutuksessa on huomattava. Sen Harjula huomasi omassa sähkölaskussaankin. Vaikka tapa käyttää laitteita ei muuttunut, pieneni sähkölasku selkeästi hänen uusiessaan 15 vuotta vanhat laitteensa. Myös tekniset osat kuluvat ajan saatossa ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita.
Käyttö on laitteiden kaasujalka
Loppukädessä ei tietenkään riitä, vaikka ostoskoriin pakkaisi kaikkein parhaat laitteet, mikäli niitä ei käytä käyttöohjeiden mukaan. Jääkaapin ja pakastimen sähkönkulutus kasvaa moninkertaiseksi, jos se sijoitetaan eri paikkaan kuin mihin valmistaja on sen tarkoittanut – vaikkapa astianpesukoneen tai uunin viereen. Tai mikäli sen lämpötilaa pitää kovemmalla kuin säätöasetusta, esimerkiksi pakkasen lämpötilaa laskee kylmemmäksi kuin -18 astetta.
Harjula vertaa kodinkoneita autoon. Kuluttaja saa tiedon, paljonko auto kuluttaa sadalla kilometrillä, mutta lopullinen kulutus määräytyy kaasujalasta.
Vaikka lopputuloksena kehitystyölle toivotaan olevan energiansäästö, riippuu tämä loppukädessä kuluttajasta ja laitteen käytöstä.
Lue lisää
Lisätietoa energiatehokkuusvaatimuksista sivulta energiamerkintä.fi.
Lue lisää sähköstä Omakotiliiton sivuilta.
Oletko Omakotiliiton jäsen ja haluat kuulla lisää? Kuuntele Liisa Harjulan pitämä webinaari Sähkö ja energiansäästö webinaaritallenteista.
Jäsen, muistathan ilmaisen energianeuvonnan!
Soita maksuttomaan neuvontanumeroomme
Katso puhelinnumero ja neuvonta-ajat energianeuvonnan sivulta.