Suunnitteletko sähköauton hankintaa? Kotilatauspisteen hankinnan vaiheissa kannattaa luottaa sähköalan ammattilaisiin. Asentaminen vaatii hyvää etukäteissuunnittelua. Pekka Ylänne tilasi kotiinsa latauspisteen omalta sähköyhtiöltään.
“Olin jo pitkään miettinyt sähköauton hankkimista, ja tänä keväänä tein hankinnan”, kertoo Pekka Ylänne.
Ennen sähköautoa hän oli ajanut hybridiautolla muutaman vuoden. Uuden sähköauton kotilatauspisteen hankintapaikan valinta sujui luontevasti.
“Hetken netissä surffailtuani päädyin mielestäni luotettavimpaan toimijaan eli Heleniin, joka hallinnoi jo olemassa olevaa sähköverkkoani”, Ylänne kertoo.
Helenin omakotiasiakkaille tarjoama helppokäyttöinen kotilatauslaite on kiinteällä kaapelilla varustettu Garon (malli GLBDC-T222FC-A). Laite sopii sekä täyssähköauton että ladattavan hybridin kotilataukseen, joten se on yhteensopiva myös mahdollisen auton vaihdon jälkeen.
Laite ei vaadi tunnistautumista, lataamaan pääsee heti. Tarvetta erilliselle latausjohdolle ei ole, sillä viiden metrin kiinteä tyypin 2 latauskaapeli helpottaa latausta. Tarvittava teho lataamiseen on 3,7 kW:sta aina 22 kW:iin.
“Hankintaprosessissa luotin ammattilaisiin. Oman kuluttajasuojan vuoksi suosittelen käyttämään mahdollisimman luotettavaa asennustapaa. Selostin Helenin edustajalle kohteen tilanteen valokuvin ja kerroin toiveeni. Asennus onnistui helposti yli satavuotiaaseen hirsirunkoiseen taloomme. Rakenteellisia muutoksia tai muita merkittäviä muutostöitä ei tarvittu lainkaan.”
Myös sähköasennukset hoituivat nopeasti. Aikaa kotilatauspisteen asennukseen kului kaikkineen vain yksi työpäivä.
“Sähkökeskuksesta porattiin reikä ulkoseinään, ja johdotus tehtiin ulkoseinään suojaputkessa koko matkan. Asentajan neuvosta tilasin uuden talokeskuksen ja sähköjohtojen uudelleen asennuksen, jotta uuden auton lataus saatiin järjestettyä mahdollisimman tehokkaaksi.”
Garon latausaseman ja Helenin asennuksen hinta oli 1450 euroa. Hinta koskee latauspisteen asennusta seinään maksimissaan 15 metrin etäisyydelle sähkökaapista. Hinta sisälsi huolto- ja käyttökoulutuksen. Asennustyöstä on mahdollista saada 200 euron kotitalousvähennys.
Näin hankit sähköauton latauspisteen kotiin
“Sähköautojen ja ladattavien hybridiautojen yleistyessä myös lataukseen liittyvät riskit ovat lisääntyneet. Lataaminen on ehdottomasti turvallisinta varsinaisella latausasemalla. Latausasema mahdollistaa sähköauton tehokkaan, nopean ja turvallisen latauksen ja samalla sähkönkulutuksen seurannan”, sanoo ylitarkastaja Seppo Niemi Tukesista.
“Kotiin suositellaan asennettaviksi latausasema, joissa sähköauton voi ladata 16 A tai 32 A -voimavirtaliitännästä. Latausasemat antavat erityisesti jatkossa myös mahdollisuuden käyttää auton akkua sähkövarastona asunnon tarpeisiin. Hinnat ovat laskeneet viime aikoina, kustannukset asennuksineen painuvat jo alle 1000 euron.”
Latauksen riskit hallintaan
Latausasemissa on kuormantasausautomatiikka, mutta muualla ladatessa pistorasian soveltuvuus on aina tarkistettava. Kaikki pistorasiat eivät kestä sähköauton latauksen kaltaista pitkäkestoista ja toistuvaa rasitusta.
“Tavallisia maadoitettuja 16 ampeerin kotitalouspistorasioita ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa ja toistuvaa korkeaa kuormitusta. Kotitalouspistorasian mitoitusvirtalukeman 16 A ei siis kannata antaa hämätä, sillä tavallinen pistorasia ei kestä sitä jatkuvasti varsinkaan, jos kyse on pitkään käytössä olleesta pistorasiasta”, Tukesin Seppo Niemi muistuttaa.
Markkinoilla on myös kotitalouspistorasioita, jotka valmistaja on suunnitellut kestämään jatkuvan 16 A kuormituksen, mutta näitä koskeva standardi on vasta valmisteilla.
“Pelkkä pistorasian soveltuvuus ei kuitenkaan riitä. Ennen asennuttamista on varmistettava myös syöttävän verkon soveltuvuus jatkuvalle 16 ampeerin kuormalle.”
Viallinen pistorasia on paloturvariski
Väärin käytetty tai viallinen pistorasia on vakava paloturvariski. Vakuutusyhtiöt voivat asettaa vakuutusehdoissaan ja suojeluohjeissaan lisävaatimuksia kotitalouspistorasian käytölle sähköauton lataamiseen.
Erityisesti huonokuntoiset ja vialliset pistorasiat voivat kuumentua latauskäytössä vaarallisesti. Ajan myötä ylikuumennut pistorasia voi mustua ja pahimmassa tapauksessa se syttyy tuleen. Lisäksi johdossa vapaasti roikkuva raskas laturi voi aiheuttaa vääntöä pistorasiaan ja kuluttaa liitosta.
“Sähköautojen mukana tulee myös lataamisen tavallisesta suko-pistorasiasta mahdollistava matkalatauskaapeli. Pistorasian hyvä kunto on aina varmistettava ennen matkalatauskaapelin käyttämistä. Latauksessa suositellaan käytettäväksi enintään 8 A -virtaa, joka onkin monissa matkalatureissa oletusarvona, mutta joissakin latureissa virta voi olla käyttäjän säädettävissä”, Niemi valaisee.
“Hyvät latauskäytännöt torjuvat riskejä. Kun laturiosa tuetaan hyvin, se ei aiheuta pistorasiaan vääntöä. Kaikki lisäliitokset lisäävät ylikuumenemisriskiä, siksi jatkojohtojen tai pistorasiaan liitettävän kellokytkimen käyttö ei ole suositeltavaa. Useimmat auton valmistajat kieltävätkin ohjeissaan erilaisten adapterien käytön matkalaturien kanssa.”
Sukella syvemmälle lataustapoihin
Lataustavoissa 1–3 sähköverkosta syötetään auton sisäiselle laturille vaihtosähköä, tasasähkölatauksessa eli lataustavassa 4 ulkoinen latauslaite syöttää akustoon suoraan tasasähköä ja auto ohjaa lataustapahtumaa.
Lataustapa 1
Sähköajoneuvon liittäminen vaihtosähkösyöttöön (sähköverkkoon) käyttäen syöttöpuolella mitoitusvirraltaan korkeintaan 16 A ja mitoitusjännitteeltään korkeintaan 250 V yksivaiheista tai 400 V kolmivaiheista standardisoitua pistorasiaa sekä tehoa syöttäviä johtimia ja suojamaadoitusjohtimia.
Huom.
Lataustapaa 1 käytetään lähinnä kevyiden sähköajoneuvojen lataamisessa.
Lataustapa 2
Sähköajoneuvon liittäminen vaihtosähkösyöttöön (sähköverkkoon) käyttäen syöttöpuolella korkeintaan 32 A ja 250 V yksivaiheista tai 400 V kolmivaiheista standardisoitua pistorasiaa sekä tehoa syöttäviä johtimia ja suojamaadoitusjohtimia. Lisäksi käytetään ohjaustoimintoja ja henkilöiden suojana toimivaa vikavirtasuojaa, jotka on integroitu johdon suojalaitekoteloon.
Huom.
Esimerkiksi sähköauton lataaminen tavallisesta maadoitetusta kotitalouspistorasiasta eli sukopistorasiasta on lataustapaa 2. Tätä kutsutaan myös hidaslataukseksi, koska latausvirta on tyypillisesti 8 ampeeria. Lataustavan määritelmä ei ota kantaa siihen, onko latauslaite kiinteästi asennettu vai ei – mikäli kiinteä latauslaite saa syötön pistorasiasta eikä suoraan kiinteästä syöttöjohdosta, kyseessä on lataustapa 2.
Lataustapa 3 eli peruslataus
Sähköajoneuvon liittäminen vaihtosähkösyöttöön (sähköverkkoon) käyttäen erityisesti tähän tarkoitettua sähköajoneuvon latausjärjestelmää, jossa ohjaustoiminnot ulottuvat kiinteästi vaihtosähköverkkoon liitettyyn sähköajoneuvon latauslaitteeseen.
Huom.
Tämä on sähköautojen suositeltavin lataustapa, joka on käytössä omakotitaloissa, asunto-osakeyhtiöissä, kauppakeskuksissa ja pysäköintihalleissa.
Lataustapa 4 eli teholataus
Sähköajoneuvon liittäminen vaihtosähkösyöttöön (sähköverkkoon) käyttäen ajoneuvon ulkopuolista laturia, jossa ohjaustoiminnot ulottuvat kiinteästi vaihtosähköverkkoon liitettyihin laitteisiin. Syöttö sähköajoneuvoon tapahtuu tasasähköllä.
Huom.
Teholatausta käytetään tyypillisesti pitkän matkan ajossa niin, että autoa ladataan huoltoasemalla tauon aikana.
Suurteholataus
Kuten teholataus (lataustapa 4), mutta suurin saatavilla oleva latausteho on 150 kilowattia tai enemmän.
Lähde: sesko.fi
Latausverkon suunnittelun tärpit
- Latausasemien ja pistorasioiden asentaminen on sähköalan ammattilaisen työtä. Asentaminen vaatii aina hyvää etukäteissuunnittelua sekä kiinteistökohtaisten sähköasennusten selvittämistä.
- Kotilatauksen teho riippuu asennuskohteen vapaasta sähköteknisestä kapasiteetista. Tarvittaessa tehdään muutostöitä, joilla samalla taataan vaatimukset täyttävä turvallinen lataus.
- Suositeltavin ja helppokäyttöisin lataustapa on sähköalan ammattilaisen asentama kiinteästi sähköasennukseen liitetty peruslataus (ks. sesko.fi, Lataussuositus) eli lataustavan 3 latausasema.
- Latauslaite tarvitsee oman kaapelivedon suoraan pää- tai alakeskukselta. Kotilatauslaite muodostaa siis aina oman virtapiirinsä, muita sähköjohtoja ei kuormiteta.
- Kaapelireitti kannattaa tarkistaa etenkin vanhoissa kiinteistöissä. Esimerkiksi ulkopistorasian syöttökaapeli voi olla lämpöeristeen sisällä, jolloin pitkäkestoinen latauskuormitus aiheuttaa tulipalovaaran.
- Latausasema on hyvä liittää muihin kiinteistöautomaatio- tai turvajärjestelmiin kuten paloilmoitinjärjestelmään, jolloin paloilmaisin keskeyttää latauksen vaaratilanteessa.
- Sähkön syöttömahdollisuus ajoneuvosta sähköverkkoon kannattaa huomioida. Aurinkosähkön hyödyntäminen kannattaa myös selvittää ennen hankintapäätöksiä.
- Latauspiste sijoitetaan sellaiseen paikkaan, että normaalin mittainen latausjohto riittää autoon asti. Lataussähköä ei saa ottaa sisätiloista esimerkiksi ikkunoiden tai ovien kautta.
- Jatkojohtoja, pistorasiaan liitettyjä kellokytkimiä, energiamittareita tai vastaavia ei saa käyttää sähköiskun ja tulipalon vaaran vuoksi.
- Muista vikavirtasuojaus. Jos vikavirtasuojat asennetaan lämmittämättömiin tiloihin, niiden pitää kestää riittävästi pakkasta (merkintä –25 °C lumihiutalesymbolin sisällä).
- Latauslaitteen valintaan vaikuttaa auton lataustyyppi, eli soveltuuko sille 1-, 2- vai 3-vaihelataus. Kotilatauslaitteena yleisin on Type 2 -liitännällä varustettu latauslaite.
- Hidaslatauksessa (eli kun käytössä ei ole varsinaista latausasemaa) on turvallisinta käyttää latausjohtoa, jossa on lämpötila-anturoitu pistotulppa. Jos muu pistotulppa tuntuu kuumalta latauksen aikana, latausta ei saa jatkaa.
- Ennakoi tulevaisuutta: Pystyykö latauslaitteella lataamaan tehokkaampaa latausta vaativan auton? Laitteen tehoa pystyy aina pienentämään, mutta maksimitehoa ei pysty suurentamaan.
