Energiatehokkuuden parantaminen tulee tapahtua kannustavasti, ei pakottavasti. Omakotiliitto pitää asiassa pientaloasukkaiden puolta.
Päästötön rakennuskanta EU-maissa vuoteen 2050 mennessä, kuulostaako utopialta? Tähän Euroopan unionilta tullut rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) pyrkii. Se astui voimaan keväällä 2024, ja direktiivin toimeenpano Suomeen on nyt täydessä vauhdissa.
Ympäristöministeriö kutsui Omakotiliiton mukaan valmistelemaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa Suomeen. Omakotiliitto on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden ääni lainvalmistelussa.
Ympäristöministeriö kutsui viime vuonna myös Omakotiliiton mukaan valmisteluun. Olemmekin olleet aktiivisesti mukana pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden äänenä valmistelussa.
Myös rakentamislaki uudistui, ja sekä rakentamislain että EU-direktiivin toimeenpanoon on koottu lukuisia työ- ja seurantaryhmiä. Ryhmissä työstetään esimerkiksi peruskorjauspassia, uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräyksiä, energiakertoimia ja -todistuksia sekä vaatimuksia sähköautojen latauspisteille.
Kannustimia ja avustuksia
Omakotiliiton linja on ollut alusta asti selkeä. Energiatehokkuuden parantaminen tulee tapahtua kannustavasti, ei pakottavasti. Sääntelyn tulee olla kustannusoptimaalista, teknologianeutraalia ja joustavaa, jotta kotitalouksille ei synny pakollisia tai kohtuuttomia velvoitteita. Tämä periaate on kirjattu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan – Omakotiliiton pitkäjänteisen vaikuttamistyön tuloksena. Teknologianeutraali tarkoittaa, ettei määrätä tiukasti, millä lämmitysjärjestelmillä tai eristysratkaisuilla rakennuksia tulee parantaa.
Kotitalouksille tulee myös luoda kannustimia energiaremontteihin ja huolehtia haavoittuvassa asemassa olevien tilanteesta. Tähän Omakotiliitto on vaikuttanut esimerkiksi valmisteltaessa suunnitelmaa sosiaalisesta ilmastorahastosta, jonka kautta Suomeen saadaan avustuksia. Tällä hetkellä valmistellaan, millaisia avustuksia tulisi olemaan ja miten ne kohdennettaisiin.
Koskettaa jokaista omakotiasujaa
Työryhmissä Omakotiliitto on nostanut esiin konkreettisia kysymyksiä. Miten esimerkiksi säilytetään vaihtoehtoja eri rakennustavoille, kuten puu- ja hirsirakentamiselle? Lisäksi on korostettu riippumattoman neuvonnan merkitystä erilaisille taloille. Samalla on varmistettava, että tekniset, toiminnalliset ja taloudelliset joustot toteutuvat käytännössä.
Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano ei ole pelkkää teknistä sääntelyä, vaan se koskettaa jokaisen omakotiasujan arkea. Siksi Omakotiliitto jatkaa aktiivista vaikuttamista niin kansallisella kuin EU-tasolla. Tiedossa on myös direktiivin tuleva tarkastelu muutaman vuoden kuluttua, mikä tekee jatkuvasta seurannasta ja sääntelyn keventämiseen vaikuttamisesta entistä tärkeämpää.
