Pieni puinen terassi

Antti osti vaimonsa Tiinan kanssa Antin lapsuudenkodin Espoosta ja alkoi opetella omakotitaloelämää. Yllätyksiä tuli rahanmenossa ja pihan hoidossa. Nyt Antti kertoo, mitä on tuoreena talonomistajana oppinut.

”Vietin suurimman osan lapsuuttani vanhempieni vuonna 1990 rakennuttamassa omakotitalossa. Vuonna 2024 ostimme tuon talon vaimoni kanssa omilta vanhemmiltani – nyt kolmen lapsen perheenä. Vanhempani halusivat muuttaa kerrostaloon, jossa pihatyöt eivät enää rasittaisi.

Aikuiselämämme olimme vaimoni kanssa asuneet pääosin kerrostaloissa ja ennen kaikkea osakeyhtiöissä, joten omakotitalon hoito oli meille uutta. Taloyhtiöissä olin ollut hallituksissa mukana, mutta emme ole kumpikaan mitään remonttireiskoja. Taloyhtiössä oli aina ollut huoltoyhtiö ja isännöitsijä tukena, nyt vastuu siirtyi meille.

Rahaa sivuun remontteja varten

Ensimmäinen oppi omakotiasumisesta oli raha. Huoltotyöt ja pienetkin remontit käyvät kalliiksi, jos joka asiaan tilaa ammattilaisen. Toisin kuin taloyhtiössä, kustannuksia ei enää jaeta muiden kanssa. Opimme nopeasti laittamaan palkasta rahaa erilliselle ’vastiketilille’, josta katamme sekä normaalit että yllättävät kulut. Lisäksi opimme niin sanotusti likaamaan omat kädet pienissä korjausasioissa.

Oli vaikea hahmottaa, miten paljon viiden hengen perheessä menee vettä, sähköä ja muita kuluja. Sähkölämmityksen hinta ei tullut yllätyksenä, mutta se tuntuu silti lompakossa etenkin talviaikaan. Ensimmäinen isompi investointi olikin aurinkopaneelit, jotka eivät tosin auta talvisaikaan, mutta tuovat edes vähän helpotusta vuosikustannuksiin.

Talolla on ikää jo 35 vuotta. Eri korjaustarpeita alkaa siis tulla, ja iso haaste on päättää, mitä tehdä ensin ja miten eri remontit vaikuttavat toisiinsa. Olemme tehneet pitkän tähtäimen suunnitelman, mutta harkitsemme ammattilaisen apua priorisointiin tarpeen mukaan.

Opimme nopeasti laittamaan palkasta rahaa erilliselle ’vastiketilille’, josta katamme sekä normaalit että yllättävät kulut.

Oppimista remontoinnissa

Talon ostossa oli etuna, että se oli tuttu. Vanhempani olivat myös pitäneet tarkkaa kirjaa talon muutoksista ja säilyttäneet kuitit. Tämä helpotti paljon. Toisaalta olin itse ollut yli 20 vuotta pois, joten moni asia oli meillekin uutta. Nykyään digitalisoin kaiken: remontit, huollot, viat ja vuosikellon, joka ohjaa, mitä talossa ja pihassa milloinkin pitää tehdä.

Suuri yllätys on ollut, kuinka paljon apua saa tekoälystä. Se on auttanut opettelemaan laitteiden toimintaa, remontointia ja pihan suunnittelua. Vastauksia täytyy toki tarkistaa tarpeen mukaan ammattilaisilta, mutta se on ollut korvaamaton apuri arjessa ja tiedon lisäämisessä.

Pikkuhiljaa olemme kasvattaneet itseluottamusta remontoinnissa. Olimme ylpeitä, kun kesällä 2025 rakensimme oman pienen terassin ilman ammattilaisia. Olemme myös oppineet hyväksymään, että aina ei tarvitse olla täydellistä. Joskus valmis on parempi kuin täydellinen. Jos et ole lottovoittaja, on vain pakko itse tarttua useammin vasaraan ja sirkkeliin osana talon hoitoa. Lisäksi pitää olla valmis kaivamaan itse paljon tietoa, ettei mene ostamaan turhia remontteja ja huoltoja.

Pikkuhiljaa olemme kasvattaneet itseluottamusta remontoinnissa. Olimme ylpeitä, kun kesällä 2025 rakensimme oman pienen terassin ilman ammattilaisia.

Yllätyksiä ja hyviä kokemuksia

Pieni terassi talon edustalla
Pienen terassin rakentaminen ilman ammattilaisia oli iso askel remontointiosaamisessa ja oman talon ylläpidossa.

Meidät yllätti, miten paljon pihan pitäminen kunnossa vie aikaa ja energiaa. Olemme tehneet tietoisia yksinkertaistuksia ja hyväksyneet, että piha ei ole aina täydellisessä loistossaan, etenkään näin ruuhkavuosina. Muutaman kerran vuodessa pidämme isommat talkoopäivät.

Emme ole jääneet omakotitalon kanssa yksin. Naapurit jakavat vinkkejä ja kokemuksia, ja Omakotiliiton neuvontakanavat ovat olleet arvokkaita.

Omakotitalon paras puoli on vapaus. Saamme itse päättää, miten taloa ja pihaa hoidetaan. Muistan vielä ensimmäiset pienet remontit, joissa mietimme: pitääkö tähän pyytää lupaa? Ei tarvitse!

Olemme todella iloisia, että suvun tarina jatkuu tällä tontilla jo kolmannessa sukupolvessa. Ennen omakotitalon rakentamista tontilla sijaitsi mummini kesämökki. Omakotitalon hoitaminen on välillä yllätyksellistä ja työlästä, mutta olemme tyytyväisiä päätökseemme kokeilla myös omakotitaloelämää omistajien roolissa. Olemme oppineet paljon – ja opimme koko ajan lisää.”

Antti ja perhe

Oletko hypännyt omakotiasujaksi?

Piirretty omakotitalo

Oletko vastikään ostanut omakotitalon? Miten ostoprosessi sujui, miten asuminen on lähtenyt käyntiin? Keräämme kokemuksia seuraavan Omakotilehden juttuun. Kirjoita tarinasi ja lähetä teksti ja mahdollisia kuvia sähköpostilla osoitteeseen omakotilehti@omakotiliitto.fi tammikuun 2026 loppuun mennessä.


Omakotiliitto on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden tuki, turva ja puolestapuhuja. Kuvassa perhe heittelee frisbeetä omakotitalon pihalla koiransa kanssa.