Viherkatto ulkorakennukseen

Viherkatto esimerkiksi roskakatoksessa, puuliiterissä tai huussissa elävöittää koko pihan ilmettä.

Sellaisen voi tehdä itse, aloittaa vaikka pienestä pinta-alasta. Luontokin kiittää monimuotoisuudesta. Viherkaton perinteistä muotoa, turvekattoa, on käytetty aikanaan saunojen, navettojen ja aittojen katteena.

Katon kaltevuudella on viherkaton toimivuuden kannalta suuri merkitys. Kaltevuus vaikuttaa vedenpoistoon, kasvualustan paksuuteen ja sen paikallaan pysymiseen. Riittävällä kaltevuudella varmistetaan ettei vesi seiso katolla. Suositeltavin kaltevuus vedenpoiston ja kasvien viihtyvyyden kannalta on 2–5 % (1:50 – 1:20).

Viherkaton kerroksista tuleva lisäpaino täytyy ottaa huomioon kantavissa rakenteissa.

Viherkatto pyritään tekemään mahdollisimman ohuilla rakennekerroksilla. Viherkaton kerroksista tuleva lisäpaino täytyy ottaa huomioon kantavissa rakenteissa. Kattorakenteet on mitoitettava kantamaan viherkatosta aiheutuvien kuormien lisäksi myös muut normaalirasitukset, kuten lumi- ja vesikuormat. Turvekaton painoksi voidaan määritellä noin 150 kg/m², kun kasvualustana on käytetty esimerkiksi 15 cm:n kerrosta Biolanin istutusmultaa tai turvemultaa.

Jos haluaa helppohoitoisen ja karujakin olosuhteita kestävän ratkaisun, kannattaa viherkaton kasvilajeiksi valita esimerkiksi maksaruohot. Ne ovat sopivan matalia, eivät tarvitse paljon vettä ja menestyvät ankarissakin olosuhteissa. Syksyllä ne antavat katolle hienon syysvärityksen.

Maksaruohokaton teko

Esimerkiksi huopakatteen päälle voi maksaruohokaton tehdä seuraavilla ohjeilla:

1. Asenna katon reunoihin räystäslaudat, eli tee viherkaton kerroksille kehikko.
2. Laita kehikon pohjalle, huopakatteen päälle sopiva pala patolevyä (tunnetaan myös nimellä perusmuurilevy ja sokkelilevy).
3. Patolevyn päälle laitetaan suodatinkangas, joka niitataan patolevyyn ja räystäslautoihin kiinni muutamasta kohdasta.
4. Räystäslaudoista muodostuneeseen kehikkoon tehdään koolaukset, eli välilaudat, jotka jakavat sen pienempiin osiin. Koolaus estää kasvualustan vyörymisen pois katolta.
5. Seuraavaksi suodatinkankaan päälle laitetaan noin 5 cm:n kerros kevytsoraa. Kevytsorakerros toimii salaojana, eli vaikka vettä sataisi runsaamminkin, kasvien juuret eivät joudu kärsimään liiasta vedestä. Kevytsora sitoo myös vettä itseensä, jonka se luovuttaa kasvien käyttöön kuivina ajanjaksoina. 
6. Kasvualustan syvyys määräytyy istutettavien kasvien perusteella. Koska maksaruohot viihtyvät niukissa, kuivissa olosuhteissa, ohut ja ilmava, turvepitoinen kasvualusta riittää. Kevytsoran päälle laitetaan noin 5–10 cm Biolanin istutusmultaa.
7. Nyt päästään istuttamaan! Maksaruohot kannattaa istuttaa hieman normaalia tiheämpään, koska se ehkäisee pintamullan valumista ja tuulieroosiota. Näin ne myös peittävät alustan nopeammin.
8. Kastellaan kevyesti. Maksaruohokatto selviää kuivistakin kesistä ilman kastelua, kasvit saattavat vain tällöin jäädä kooltaan hieman pienemmiksi. Oikein pitkinä kuivakausina maksaruohokattoa voi hieman kastaa, jottei kasvusto kuivu pois kokonaisuudessaan.
9. Hoitotoimenpiteitä jatkossa: maksaruohot eivät tarvitse leikkausta eivätkä lannoitusta, mutta niitä voi kalkita noin neljän vuoden välein. Maksaruohokattoon mahdollisesti tulevat kaljut läikät kasvavat yleensä itsestään umpeen kasvien levitessä. Läikkiä voidaan myös paikata maksaruohosilpulla, jota voidaan tehdä vahvasta kasvustosta repimällä. Parhaiten tämä onnistuu touko-syyskuun aikana. Jos katolle kertyy syksyllä täysin peittävä lehtikerros, kannattaa se poistaa. Talvisin saattaa olla tarvetta poistaa liian suuri lumikuorma.

Lähde: Biolan. Ohje on julkaistu lähteen luvalla.

Lue lisää

Alivuokralaisia pönttöön – näin teet itse linnunpöntön

Avainsana: Nikkarointi

Mihin komposti tontilla?

Avainsana: Komposti