Radon kodissa – mitä jokaisen omakotitaloasujan tulee tietää

Suomen radonpitoisuudet ovat Euroopan korkeimpia, mutta onneksi ongelma on helposti mitattavissa ja korjattavissa. Tässä blogissa kerromme, miksi radon kannattaa ottaa tosissaan, miten sen mittaus kotona onnistuu ja millaisilla muilla keinoilla varmistat turvallisen sisäilman perheellesi.

Radon ei varoita – siksi mittaaminen on välttämätöntä

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua maaperästä rakennuksen sisäilmaan. Radon on haitallista, sillä keuhkoihin kulkeutuessaan se kasvattaa riskiä keuhkosyöpään.

Radonille altistuminen ei aiheuta välittömiä oireita, esimerkiksi huimausta tai yskää.

Tämän takia kaikkien riskialueilla asuvien on äärimmäisen tärkeää mitata radonpitoisuudet, koska ilman mittausta haitallisia pitoisuuksia on mahdotonta havaita.

Radonia esiintyy koko Suomessa

Etelä-Suomi, Pirkanmaa ja Kaakkois-Suomi ovat korkeimman radonriskin alueita. Radonin enimmäisarvon 300 Bq/m³ ylittäviä rakennuksia ja tiloja voi kuitenkin sijaita missä päin Suomea tahansa.

Etenkin korkean radonriskialueen rakennusten, kuten yksityisten asuntojen ja kotien, työpaikkojen sekä julkisten tilojen kellaritilojen sekä ensimmäisten kerrosten radonpitoisuudet tulisi mitata säännöllisesti. Erityisesti hiekka- ja soramaa altistaa radonin kulkeutumisen sisäilmaan, jolloin radonmittaus on kautta maan vähintäänkin hyödyllistä.

Tärkein radonin lähde on talon alla oleva maaperä. Yleensä radon kulkeutuu maaperästä asuntoon talon alapohjassa olevien epäjatkuvuuskohtien ja tiivistämättömien läpivientien kautta. Myös tehoton ilmanvaihto ja rakennusmateriaaleista betoni ja tiili lisäävät sisäilman radonpitoisuutta.

Näin mittaat radonpitoisuudet kotona

Koska radonin aiheuttamat oireet eivät ole välittömiä eikä sitä voi aistia muutenkaan, se pystytään havaitsemaan luotettavasti vain STUK-hyväksytyillä mittauksilla. Virallista radonmittausta suoritetaan pitkäaikaismittauksella vähintään kahden kuukauden ajanjaksolla. Mittauksen voi suorittaa syyskuun ja toukokuun välisenä aikana eli 1.9.–31.5. jolloin viimeinen hetki aloittaa on maaliskuussa.

Radonmittaukset suoritetaan Suomen Säteilyturvakeskuksen eli STUK:in hyväksymillä tutkimustuotteilla. Susteran käytössä olevat radonmittarit analysoidaan Ruotsissa sijaitsevassa ISO 17025 akkreditoitussa Radonova-tutkimuslaboratoriossa. Tutkimusmenetelmät ovat erittäin tarkkoja ja takaavat luotettavan mittaustuloksen.

Radon kuriin ilman suuria remontteja

Pientalon radonongelmat saadaan korjattua Susteralla kustannustehokkaasti ja nopeasti. Radonkorjaus ei vaadi esimerkiksi suuria kaivuutöitä. Teemme työn yleensä yhden päivän aikana.

Alapohjan alipaineistus on yleisin radonkorjaustapa. Siinä rakenneosan ja sisäilman painesuhteita muutetaan siten, että epäpuhdasta ilmaa ei pääse kulkeutumaan kodin sisäilmaan. Osaan kohteista voidaan tehdä myös tiivistyksiä ja ilmanvaihdon säätöä.

Kirjoittaja

Mikko Näppä
liiketoimintapäällikkö; radon
Sustera

Sustera on Omakotiliiton kannattajajäsen.

Sinua saattaisi kiinnostaa

Pitääkö radon mitata?

Avainsana: Sisäilma

Kun talo jää talveksi tyhjilleen

Avainsana: Talvi