Ilma-vesilämpöpumppu voi parhaimmillaan puolittaa energiakustannukset vanhassa talossa, jossa on vesikiertoinen lämmönjako.
Asiantuntijat ovat poikkeuksetta sitä mieltä, että investointi ilma-vesilämpöpumppuun kannattaa.
”Ainoastaan silloin, jos lämmitykseen on saatavilla puuta omasta takaa, investointi ilma-vesilämpöpumppuun ei kannata taloudellisesti. Muutoin investoinnille saadaan 5−15 prosentin vuotuinen tuotto”, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.
Vanhassa talossa ilma-vesilämpöpumppu voi korvata jopa puolet ostoenergiasta. Paras hyötysuhde saadaan vesikiertoisessa lattialämmityksessä, mutta järjestelmään voidaan kytkeä myös vesipatterit ja ilmanvaihtokone tuloilman lämmitystä varten. Järjestelmä lämmittää myös käyttöveden.
Ilma-vesilämpöpumpussa maalämpöpumpun porareikä on korvattu ulkoyksiköllä, jolloin se soveltuu myös rakennuksiin, joihin maalämpöjärjestelmää ei pystytä asentamaan. Ilma-vesilämpöpumpulla ei päästä ihan maalämpöpumpun energiansäästöihin, mutta toisaalta hankintakustannuksissa säästetään useita tuhansia euroja, jonka porareiän tekeminen tontille maksaa.
Hirvosen mukaan ilma-vesilämpöpumppu maksaa asennettuna noin 10 000−20 000 euroa ja maalämpöpumppu noin 15 000−25 000 euroa. Asennustyön osuudesta saa verotuksessa kotitalousvähennyksen. Öljykattilasta luovuttaessa voi käyttää myös 4 000 euron ELY-avustusta tai korotettua 60 %:n kotitalousvähennystä työn osuudesta. Tarkista tukien ajankohtainen saatavuus. Lisätietoa avustuksesta löytyy ELY-keskuksen sivuilta.
Kovilla pakkasilla ulkoilman käyttö lämmönlähteenä vaatii varajärjestelmän. Sellaisena toimivat ilma-vesilämpöpumppuun kuuluvat sähkövastukset.
”Jos pientalon omistaja haluaa säilyttää vanhan öljy- tai puulämmitysjärjestelmän, vanhaa lämmitysjärjestelmää voidaan käyttää ilma-vesilämpöpumpun tukena kulutushuippujen tasaamiseen”, Hirvonen sanoo.
Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö ei ole äänetön, minkä vuoksi se täytyy sijoittaa niin, etteivät omat ja naapurin yöunet häiriinny. Lisäksi ulkoyksikön vedenpoistossa pitää huolehtia siitä, että pakkasella syntyvät kondenssivedet johdetaan esimerkiksi talon sisäpuolelle viemäröintiin. Talvella on syytä tarkkailla jään ja lumen muodostumista ulkoyksikköön.
Hirvonen arvioi ilma-vesilämpöpumpun käyttöiäksi noin 15 vuotta. Sen jälkeen voi joutua uusimaan ulkoyksikön, jonka osuus asennuksineen on noin puolet koko järjestelmän hinnasta.
Ilmaa vai vettä?
”Koska ilma-vesilämpöpumppu vaatii vesikiertoisen lämmönjaon, suoran sähkölämmityksen tueksi kannattaa hankkia ennemmin lämmintä ilmaa tekevä ilmalämpöpumppu kuin ryhtyä korvaamaan sähköpattereita vesikiertoisilla pattereilla”, sanoo toimitusjohtaja Kalle Koskela FG Finland Oy:stä. Yritys tuo maahan Fujitsu- lämpöpumppuja.
Ilmaa hyödyntävällä ilmalämpöpumpulla ostoenergiaa säästyy vähemmän kuin muilla lämpöpumpuilla, mutta se on pienten hankintakustannustensa takia erittäin kannattava investointi. Ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna noin 1 500−2 400 euroa.
Rakennuksen vuotuinen energiankulutus sekä huipputehon tarve lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuottamisessa antavat pohjan ilma-vesilämpöpumpun mitoitukselle.
Jos talo on kuin verkkokassi, se kuluttaa mielettömästi energiaa. Myös lämpöpumpun hyötysuhde on huonompi vanhassa, huonosti eristetyssä talossa.
”Esimerkiksi energiatodistuksen laatija pystyy arvioimaan, mitä rakennuksessa voi tehdä energiatehokkuuden parantamiseksi ennen uuden lämmitysmuodon valintaa. Arviointi pitää tehdä talviaikana”, sanoo energia-alan asiantuntija Markku Elg CO2:sta.
Suosi täyttä automaatiota
Ilma-vesilämpöpumppu on parasta hankkia valmiiksi asennettuna. Asennus vie korkeintaan muutaman päivän ja aiheuttaa vain jokusen tunnin lämmityskatkon, joten se voidaan tehdä myös talvella.
Älykkäät ohjausratkaisut tekevät lämmityksestä paitsi huolettomampaa, myös taloudellisempaa.
”Kotitaloudet voivat nauttia pienemmistä sähkölaskuista samalla kun vähentävät päästöjä”, Markku Elg sanoo.
Nykypumpuissa on wifi-yhteys ja niin sanottu SG ready -toiminto (smart grid), jonka avulla pumpun kulutusta voi ohjata pörssisähkön hinnan mukaan. Toiminnon hyödyntäminen vaatii ohjaimen (esim. Shelly), joka välittää pörssisähkön hinnan ilma-vesipumpulle.
Myös vanhan lämmitysjärjestelmän rinnalle asennettavissa lämpöpumpuissa kannattaa suosia täyttä automaatiota.
”Ilma-vesilämpöpumppua voidaan ohjata esimerkiksi puukattilan rinnalla niin, että se hakee määrättyä tasalämpöä varaajaan, ja kun puulämmitys lopetetaan ja varaajan lämpötila laskee, lämpöpumppu herää käyntiin ja päinvastoin”, Kalle Koskela sanoo.
Aurinkopaneelit on mahdollista kytkeä osaksi ilma-vesilämpöpumpun järjestelmää. Toimintoa kutsutaan nimellä EVU. Tällöin ilma-vesipumppu nostaa lämmitystehoa silloin, kun aurinkosähköä on saatavilla.
Uutuus markkinoilla ovat niin sanotut Monoblock-mallit. Niissä lämmitys- ja jäähdytystoiminnot sijaitsevat yhdessä yksikössä. Tämä tekee asennuksesta yksinkertaisempaa ja edullisempaa, koska kylmäaineasennuksia ei tarvitse tehdä paikan päällä.
Huomioi nämä seikat vertaillessasi ilma-vesilämpöpumppuja
- Onko ilma-vesilämpöpumppu suunniteltu kylmiin sääolosuhteisiin?
- Onko lämpöpumppu energiatehokas? SCOP-arvo kertoo vuosihyötysuhteen eli sen, kuinka paljon lämpöpumppu tuottaa lämpöä suhteessa kuluttamaansa sähköön.
- Onko lämpöpumppu helppokäyttöinen, voiko sitä käyttää halutessaan etänä?
- Onko lämpöpumpussa automatiikkaa, pystyykö se huomioimaan pörssisähkön hinnan tai sääennusteen?
- Onko järjestelmä laajennettavissa viilennyksellä? Entä ilmanvaihdolla? Voiko siihen yhdistää aurinkopaneelit?
- Kuuluuko lämpöpumppuun huoltopalvelut?
Artikkeli on julkaistu alun perin Omakotilehdessä 3/2019. Sitä on päivitetty ajan tasalle vuonna 2025.
