Oulussa on paljon pientaloja suhteessa asukkaisiin. Nyt kaupungissa suunnitellaan uusien asuinalueiden lisäksi vanhojen omakotialueiden tiivistämistä. Huolettomat omakotitalot menevät kaupaksi hankalinakin aikoina.
Oulun 110 000 asuntokunnasta peräti noin 30 prosenttia asuu erillisessä pientalossa. Pientaloja on siis suhteessa paljon, ja kaupunkiin onkin viime vuosikymmeninä kaavoitettu useita suuria pientaloalueita, kuten Ritaharju ja uuden Hiukkavaaran alue. Tyypillinen oululainen rakennuttaja on lapsiperhe. Pelkästään vuonna 2023 Ouluun kaavoitettiin noin 2 600 hehtaaria pientaloasumiselle.
Uusien alueiden kaavoituksen lisäksi käynnissä on nyt täydennys- ja tiivistämisrakentamisen pilottiprojekti, jonka tavoitteena on tiivistää olemassa olevia pientalovaltaisia alueita ja parantaa näiden vanhempien alueiden houkuttelevuutta.
Vanhoja alueita tiivistämällä huolehditaan niiden elinvoimasta.
”Uusia asuinalueita kaavoitetaan rakentamattomille alueille yhä kauemmas keskustasta. Tämä on luontoarvojen kannalta kestämätöntä. Se tuo myös jatkuvaa kustannusten kasvua kaupungille, kun uusille alueille rakennetaan kaikki tarvittava infra vesi- ja viemäriverkostosta liikenneverkkoon, kevyt liikenne ja joukkoliikenne mukaan lukien”, summaa kaavoitusarkkitehti Suvi Jänkälä.
Vanhoja alueita tiivistämällä huolehditaan niiden elinvoimasta.
”Meillä on paljon alueita, joissa on melkein pelkästään vaikkapa 1970- tai 1980-luvun taloja. Alueen elinkaari etenee aika homogeenisesti, ja siksi rakennuskantaan halutaan tuoda vaihtelua. Tällä myös ylläpidetään alueen rakennusten arvoa”, Jänkälä perustelee.
Samalla pysytään säilyttämään ja parantamaan alueen palveluita.
”Olemme valinneet pilottialueet sen mukaan, missä palveluverkon kantokyky toisaalta kestää lisärakentamisen, ja missä toisaalta tarvitaan lisää asukkaita esimerkiksi joukkoliikenteen tason säilyttämiseksi.”
Ensimmäiset täydennys- ja tiivistämisrakentamisen alueet ovat Kuivasjärvi ja Kaakkurinkangas. Käytännössä tiivistäminen tapahtuu sekä olemassa oleville pientalotonteille että kaupungin tonteille, joille aiemmin suunniteltu rakentaminen ei syystä tai toisesta ole toteutunut.
Ei arkkitehtonista sillisalaattia
Omakotiliitto palkitsi Oulun vuonna 2021 pientalomyönteisenä kuntana. Yhtenä kriteerinä oli Oulun rakennusvalvonnan tarjoama ennakoiva ohjaus ja neuvonta.
Ennakoiva ohjaus rakentamista suunnitteleville on myös yksi täydennys- ja tiivistämisrakentamisen projektin tavoitteista. Tarkoituksena on luoda ohjeet, joiden pariin kuntalainen voidaan suoraan ohjata.
”Tavoitteena on vähemmän byrokraattinen prosessi selkeine ohjeistuksineen”, Suvi Jänkälä tiivistää.
Sillisalaatilta näyttävää arkkitehtuuria ei vanhoille alueille haluta, vaan uusien rakennusten muotokielen pitää sulautua ympäristöönsä.
”Rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet tulee ottaa huomioon. Määrittelemme esimerkiksi värejä ja muotokieltä korttelikohtaisesti. Ohjeiden tarkoitus on turvata tavoitteellinen, alueelle sopiva muutos. Teemme parhaillaan yhteistyötä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kanssa suuntaviivojen luomiseksi.”
Jänkälä näkee, että suunnanmuutos uusien alueiden kaavoituksesta tiivistämiseen on meneillään.
”Vuosi vuodelta keskustelu on kääntynyt enemmän tiivistämiseen. Uskon, että seuraavien vuosikymmenten tapa tulee olemaan se, että hyödynnetään olemassa olevia alueita.”
Oululainen hakee omakotiasumiselta helppoutta
Oululainen perhe haluaa huolettoman ja muuttovalmiin omakotitalon, jossa on vähintään neljä makuuhuonetta ja joka on rakennettu 2000-luvulla, tietää Bo LKV:n Oulun myyntijohtaja Maria Sippala.
Myynti vetää nyt paremmin kuin koronan huippuvuosina.
”Tällaiset talot käyvät hyvin kaupaksi. 2000-luvun omakotitaloista on Oulussa tehty tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana 19 prosenttia enemmän kauppaa kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tällaista kauppamäärää ei ole tilastojen valossa ollut viimeiseen viiteen vuoteen, eli myynti vetää nyt paremmin kuin koronan huippuvuosina.”
Syyksi omakotiasumisen suosioon Sippala arvelee paitsi tarjontaa, myös kustannuksia.
”Asunto-osakemuotoisia isoja asuntoja on tarjolla suhteellisen vähän. Toisaalta iso neliömäärä tarkoittaa isoa hoitovastiketta, joka saattaa olla jo enemmän kuin omakotitaloasumisen kulut, tonttivuokra mukaan lukien.”
Yksi syy omakotiasumisen suosioon Oulussa voi Sippalan mukaan olla myös se, että moni oululainen on asunut jo lapsuudessaan omakotitalossa.
Sippalan asiakkaat hakevat omakotiasumiselta helppoutta.
”Uudehkossa omakotitalossa ei tarvitse heti tehdä remontteja. Sijainti on tärkeä, ja halutaan, että lasten koulut ja päivittäispalvelut ovat lähellä. Isot työpaikat, kuten tällä hetkellä Nokian uusi kampus, aiheuttavat jonkin verran kasvanutta kysyntää juuri tietyille alueille.”
Omakotiyhdistykset pilottihankkeen kumppaniksi
Oulun kunnioitettava ja kunnianhimoinen tavoite säilyttää Oulu jatkossakin pientaloasumisen suunnannäyttäjänä on lipunnoston paikka.
Oulun valinta vuonna 2021 vuoden pientalomyönteisimmäksi kunnaksi ei ollut vain palkinto menneestä, vaan myös vaade tulevasta. Siihen haasteeseen kaupunki vastaa ennakkoluulottomalla asenteella uusien rakennuspaikkojen löytämiseksi pientaloille.
Heitän hedelmällisen kumppanuushaasteen Oulun kaupungille: ottakaa pientaloasukkaat mukaan aikaisessa vaiheessa tuomaan todellista asumisen kokemusosaamista suunnittelun tueksi. Paikallisista omakotiyhdistyksistä löytyy käyttämätöntä konsulttiapua, jotta suunnitelmat johtavat pientaloasukkaiden hyväksyntään ilman valituskierteitä. Kaupungin ja omakotiyhdistysten kumppanuus takaa pilottihankkeen tavoitteiden täyttymisen.
Sami Toivanen
Omakotiliiton järjestöpäällikkö
