Asumismenot -tutkimus

Asumismenot-tutkimus kertoo kuinka paljon suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista menee asumiseen. Pellervon taloustutkimus PTT toteuttaa tutkimuksen vuosittain Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta.



Tiedote 21.8.2018 Asumismenot kasvavat yhä – Tulojen kasvu parantaa kotitalouksien asemaa

Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta.

Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat. Esimerkiksi kerrostalossa vuokralla asuvan lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, kun omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla lähes 40 prosenttia.

”Asumismenojen kehityksessä matalat korot ovat suosineet viime vuosina omistusasujia. Viitekorkojen nousu kuitenkin kasvattaa asumismenoja lähivuosina. Omakotitaloissa energiakulut vaikuttavat myös paljon – öljylämmitteisissä kulut nousevat enemmän kuin sähkölämmitteisissä”, kertoo PTT:n ekonomisti Lauri Vuori.

Taloja Helsingissä_Juha Tuomi_RDO_00037_71440_2

Vuokra-asujien tulot kasvavat nopeammin kuin asumismenot

Lauri Vuoren mukaan kiinnostava havainto selvityksessä on, että hyvän talouskehityksen ansiosta palkat nousevat seuraavien parin vuoden aikana nopeammin kuin vuokrat. Tällöin vuokra-asujilla asumismenojen osuuden kasvu käytettävistä olevista tuloista taittuu. Keskituloisella omistusasujalla tulot ja asumismenot kehittyvät samaa tahtia.

Selvityksen erityisteemana on tänä vuonna kotitalouksien velkaantuminen, jota on suitsittu muun muassa lainakattosääntelyä kiristämällä. Jos velan määrä on suuri, pienikin korkojen nousu voi kasvattaa asumismenoja merkittävästi.

”Monet asumismenoihin vaikuttavista tekijöistä ovat korkosidonnaisia. Asunto- ja taloyhtiölainojen lisäksi korkojen nousu voi vaikuttaa epäsuorasti asumismenojen kasvuun esimerkiksi muiden osakkaiden maksuvaikeuksien tai luottorajoitteiden kautta”, Vuori sanoo.

Asumismenojen kasvun taittuminen ja ansiotulojen viime vuosia nopeampi kasvu on ollut tervetullut käänne sekä omistus- että vuokra-asujien kannalta.

”Suomen talouden tasapainottaminen ja kasvu sekä maailmantalouden kehitys ovat alttiita merkittävälle epävarmuudelle, joten seesteisen talouskehityksen jatkumiseen nollakoroilla ei voida tuudittautua”, huomauttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Korjaustarpeet ja sähkölasku kiristävät omakotiasujien taloutta

Vuodesta 2011 lähtien toteutettu selvitys osoittaa, että asumismenot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jyrkästi. Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomion korkeiden asumismenojen ja kotitalouksen velkaantumisen lisäksi asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustarpeeseen.

”Lähes kymmenvuotisen taantuman aikana monessa kotitaloudessa tulot riittivät vain välttämättömimpiin kuluihin. Tällä hetkellä runsaalla 15 prosentilla väestöstä tulot eivät riitä kattamaan asumismenoja, ja asumistukea maksetaan Suomessa jo yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Moni kotitalous on hyvin asuntovelkainen, ja lainoihin on haettu lyhennysvapaita. Nyt kansantalouden kasvaessa on syytä korjata kotitalouksien omaa taloutta, lyhentää lainaa, varautua korkojennousuun ja erityisesti huoltaa sekä kunnostaa kiinteistöjä”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Savolainen muistuttaa, että monessa kotikiinteistössä tarvitaan investointeja rakennuksen laitteiden ja järjestelmien sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi säiden ääri-ilmiöt lisäävät korjaustarpeita muun muassa ilmastointiin sekä muuhun sääsuojaukseen.

”Ei pidä myöskään unohtaa, että jakeluverkkoyhtiöiden investoinnit säävarmaan sähköverkkoon ovat nostaneet sähkön siirtomaksut erittäin korkeiksi eri puolilla Suomea. Nämä kaikki kasvattavat edelleen kotitalouksien asumismenoja”, Savolainen korostaa.

Asumismenot 2018 - Kaupunkivertailu Omakotitalo Sähkö 120m2
Kaupunkivertailu: omakotitalo, sähkö, 120m2. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Valtaosalla taloyhtiöistä vain vähän velkaa – Tilastointi laitettava kuntoon

Taloyhtiölainojen merkittävä kasvu on noussut suomalaisessa keskustelussa kärkiteemojen joukkoon. Kiinteistöliiton karkean arvion mukaan viime vuosien korjausrakentamisen kasvu sekä keskimääräisen laina-ajan lievä nousu ja lyhennysvapaat selittävät yhtiölainojen kasvusta noin 40 prosenttia, ja uusien taloyhtiöiden isot velkaosuudet runsaat puolet. Taloyhtiöiden velkaantuminen korostaa ammattimaisen ja ennakoivan taloudenpidon tärkeyttä sekä taloyhtiöissä että osakkeenomistajilla.

”Reippaasta riskikeskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että valtaosa Suomen taloyhtiöistä on vain vähän velkaantuneita, ja nämä pystyvät hyvin rahoittamaan korjaushankkeensa lainarahalla. Tavanomainen pankkilaina on yleisin rahoitusmuoto Kiinteistöliiton kyselyiden perusteella”, Jukka Kero sanoo.

Yhtiölainakeskustelun tuoksinassa on käynyt ilmi, että tilastoinnissa on kehittämisen varaa. Kotitalouksien ja koko asuntosektorin vastuiden määrä ja jakautuminen ovat epäselviä, mikä on omiaan myös sekoittamaan asioista käytyä keskustelua. Kiinteistöliitto kannustaakin Tilastokeskusta, Finanssivalvontaa ja rahoituslaitoksia entistäkin parempaan yhteistyöhön, joka koituisi kansantalouden ja sen toimijoiden eduksi.

Kiinteistöverouudistus huolettaa

Käynnissä olevan kiinteistöverouudistuksen tarkoituksena on lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä on Omakotiliiton mielestä järkevää. Omakotiliitto on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, että kiinteistöverolakien käsittely jaetaan kahteen osaan, jolloin tänä syksynä päätetään arvostamisperusteista ja vasta myöhemmin kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöveron määrä on moninkertaistunut olemassaolonsa aikana, eivätkä kotitaloudet ole varautuneet sen jatkuviin korotuksiin.

”Ei ole hyväksyttävää, että verouudistus jaetaan kahteen osaan, jolloin vaikutusarviointeja on mahdotonta tehdä. Tämä vähentää erityisesti kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, eikä missään tapauksessa lisää verotuksen läpinäkyvyyttä tai luottamusta kansalaisten keskuudessa”, Savolainen toteaa

Asumismenot-selvitys on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta. Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat tilanneet selvityksen PTT:ltä.


Lisätietoja:

Ekonomisti Lauri Vuori, 040 164 8182, lauri.vuori@ptt.fi
Pääekonomisti Jukka Kero, 050 5480231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi
Toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, 040 5148784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi


Liitteet:

Asumismenot 2018 -mediatilaisuuden esitys (PTT, Lauri Vuori)
Asumismenot 2018 -mediatilaisuuden esitys (Omakotiliitto, Kaija Savolainen)

Meddelande 21.8.2018: Utgifterna för boende fortsätter att växa – Ökande inkomster förbättrar hushållens ställning

21.8.2018 Yle Asumismenot
– Huolestuttavaa ovat ne tulevaisuuden muutokset, jotka tapahtuvat sähkön siirtomaksuissa ja erityisesti kiinteistöverotuksessa. Ne ovat sellaisia asioita, jotka pitäisi voida ennakoida ja joihin pitäisi pystyä varautua, sanoi Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Yle Uutisissa.

Tiedote 16.8.2017: Asumismenot vievät yhä suuremman osan suomalaisten tuloista – kaupunkien erot suuria

Asumismenot 2017 -tiedotustilaisuuden esitys (PTT)

Asumismenot 2017 -tiedotustilaisuuden esitys (Omakotiliitto)

Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys. Asumismenot kasvavat 2017-2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia. Tänä vuonna on tarkasteltu myös sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.

Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin 2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5.

”Tässä selvityksessä katsotaan asumismenojen kehitystä sekä asumismuodon, talotyypin että kotitalouden tyypin mukaan. Koska muuttujia on monta, muutoksen suuruutta on olennaista katsoa aina tapauksittain”, muistuttaa ekonomisti Antti Kekäläinen.

Esimerkiksi omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä asumismenot kasvavat vuonna 2017 1,7 prosenttia, kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on 2,6 prosenttia. Kekäläisen mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla.


Asumismenot kasvavat tuloja nopeammin

Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset,  omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero, jonka muutoksille selvityksessä on laskettu erilaisia skenaarioita.

Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia. ”Selvityksessä kuluihin on otettu mukaan myös lainan lyhennys, koska se kuuluu siihen rahamäärään, joka kotitalouden on asumisestaan maksettava, vaikka lyhennys sinällään onkin säästämistä”, Kekäläinen huomauttaa.


Korkojen nousu iskisi etenkin pk-seudun velallisiin

Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maan tasolla. Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia pitkään kohtuullisina, mutta selvityksessä on laadittu myös skenaarioita tilanteessa, jossa korkotaso lähtee nousuun.

Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla, joilla velkaa on selvästi enemmän. Keskimääräinen asuntovelka pk-seudulla on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 000 euroa. Korkokulujen muutos vaihtelee paljon myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennystapa on valittu.

Tämän vuoden selvityksessä on pohdittu myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin. ”Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainotilan muutosta sote-uudistuksen jälkeen. Uudistus voisi aiheuttaa nousupaineita asumismenoihin kiinteistöveron kautta, mutta mahdolliset muutokset vaihtelevat kaupungeittain”, Kekäläinen kertoo.

Kekäläinen muistuttaa, että sote-uudistuksen valmistelu on yhä kesken, joten oletukset saattavat vielä muuttua. Selvityksen skenaario perustuu tämänhetkisiin tietoihin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin sotesta.

Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittavat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa www.kiinteistoliitto.fi, www.omakotiliitto.fi ja www.ptt.fi


Lisätietoja:

ekonomisti Antti Kekäläinen, p. 040 164 8136 sposti: antti.kekalainen@ptt.fi

liiketaloustutkija Kirsi Noro, p. 040 164 8369 sposti: kirsi.noro@ptt.fi


Meddelande: PTT:s utredning över finländarnas boendeutgifter: En allt större andel av finländarnas inkomster går till boendeutgifter – stor skillnad mellan städerna


Tiedote 16.8.2017: Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto: Asumismenojen kasvu kuormittaa asukkaiden kukkaroa jo kohtuuttomasti

Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat huolissaan asumismenojen kasvusta, jonka vauhti ylittää ansiotulojen kasvuvauhdin. Asumismenojen ennakoidaan lähivuosina kasvavan tuntuvasti. Valmistelussa on monia uudistuksia, joilla on isot vaikutukset sekä omistus- että vuokra-asujien menoihin. Ansiotulot sen sijaan kasvavat lähiaikoina kilpailukykytavoitteiden takia vain hyvin maltillisesti.

Pellervon Taloustutkimus PTT julkisti keskiviikkona Asumismenot 2017 -selvityksen, jonka mukaan asumismenot kasvavat vuosina 2017-2019 keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa.

 

Asumiskustannukset uhkaavat jo työllisyyttä ja kilpailukykyä

Asunnonomistajia edustavan Kiinteistöliiton mielestä asumismenojen kasvua on tärkeää hillitä, sillä isot asumiskustannukset voivat muodostua esteeksi esimerkiksi työpaikan perässä muuttamiselle. Samalla asumiskustannukset aiheuttavat painetta palkkoihin ja kilpailukyvyn säilyttämiselle.

”Kiinteistöverojen ja kunnallisten tariffien korotukset heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja ovat näin pois muusta kulutuksesta”, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Pientaloasukkaita edustavan Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että on tärkeämpää kriittisesti tarkastella ja leikata kunnallisia ja yhteiskunnallisia menoja kuin jatkuvasti paikata kunta- ja valtiontaloutta kasvattamalla asumismenoja. ”Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa”, Savolainen huomauttaa.

 

Kiinteistöverotuksen kipuraja tulossa vastaan

Kiinteistöveron tuotto on kasvanut runsaat 60 prosenttia 2010-luvulla. Nykyisen hallituksen ohjelmassa kiinteistöveroa piti korottaa 100 miljoonaa euroa, mutta nyt korotuksessa ollaan päätymässä jo 175 miljoonan euron tasolle. Lisäksi valtionhallinnon sisäinen kehityshanke on myllertämässä kiinteistöveron vuodesta 2020 alkaen. Muutokset kiinteistöstä toiseen voivat olla hyvinkin suuria. Myös sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa kasvupainetta kiinteistöveroon monissa kunnissa.

”On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä”, painottaa  Jukka Kero.

Omakotiliitto on huolissaan kotitalouksien mahdollisuuksista vaikuttaa kiinteistöverotukseensa. Kotitaloudet eivät ole voineet ennakoida, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotuloverotuksesta kiinteistöverotukseen ja kulutuksen verottamiseen. Perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Omakotiliitto katsoo, että nykyinen kiinteistöverotustrendi jopa pakottaa kansalaisia luopumaan omasta kodistaan.

”Tarvitaan laajempi verotuksen uudistus ja pitkäaikainen suunnitelma siitä, miten veroja tulevaisuudessa kerätään”, esittää Kaija Savolainen.

”Oma koti on pitkäikäinen ja kallis investointi. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot on huomioitava myös kiinteistöverotuksessa, ja ylipäätään kansalaisten on pystyttävä varautumaan verotuksen kehittymiseen omaa asumistaan suunnitellessaan”, Savolainen toteaa.

 

Lisätietoja:

Suomen Kiinteistöliitto:

pääekonomisti Jukka Kero, puh. 050 548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi
toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Suomen Omakotiliitto:
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi


Meddelande: Den belastning boendeutgifternas ökning tillför är redan nu oskälig



KaijaSavolainenYle16082017
"Suurimmat pelkokertoimet ovat kiinteistöverotuksen kehittämisessä ja ylipäätään siinä, että asumisen ja elämisen kustannukset ovat niin eriytyneet eri paikkakunnilla", kommentoi Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tutkimuksen tuloksia Yle Uutisille.


Tutustu aiempien vuosien tutkimuksiin alta.

Asumismenot 2016 -tutkimus:

Tiedote 17.8.2016: Asumismenot 2016 -tutkimus: Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen
Tiedote 17.8.2016: Asumisen verot ja maksut syövät ostovoiman
Asumismenot 2016 -tutkimuksen diaesitys
Omakotiliitto: Asumismenoja tulee tarkastella kokonaisuutena ja niiden jatkuva kasvu tulee saada pysähtymään. Erityisesti siirtomaksut tulevat kasvattamaan asumismenoja – ehdotettu 15 % siirtomaksun korotuskatto on kohtuuton.

Asumismenot 2015 -tutkimus:

Tiedote 19.8.2015: Asumismenot 2015 -tutkimus: Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä
Tiedote 19.8.2015: Yhä useampi euro valuu asumiseen
Asumismenot 2015 -tutkimuksen diaesitys
Omakotiliitto: Asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätökset on uudelleentarkasteltava

Asumismenot 2014 -tutkimus:

Tiedote 21.8.2014: Asumismenot 2014 -tutkimus: Asumismenojen osuus käytettävistä tuloista kasvaa
Tiedote 21.8.2014: Jarruja asumisen verotukseen
Asumismenot 2014 -tutkimuksen diaesitys
Omakotiliitton diaesitys

Asumismenot 2013 -tutkimus:

Tiedote 20.8.2013: Asumismenot 2013 -tutkimus: Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa
Tiedote 20.8.2013: Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto: Julkistaloutta eivät veronkorotukset pelasta
Asumismenot 2013 -tutkimuksen diaesitys
Omakotiliiton diaesitys

Asumismenot 2012 -tutkimus:

Tiedote 12.6.2012: Kotitalouksien asumismenot nousevat vuoteen 2016 mennessä 10 prosenttia
Asumismenot 2012 -tutkimuksen diaesitys


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä