Kotitalousvähennys kannustaa remontteihin

Julkaistu

Omakotiliitto pitää kotitalousvähennystä keskeisenä ja toimivana keinona kannustaa kotitalouksia teettämään remontteja ja huoltotöitä. Kymmenen järjestön yhteistyössä tehty tutkimus vahvistaa, että vähennys vaikuttaa konkreettisesti remonttipäätöksiin ja ohjaa kysyntää erityisesti kodin kunnossapitoon ja energiaratkaisuihin.

Riittävän vahva ja ennakoitava kotitalousvähennys kannustaa kotitalouksia tekemään laajempia remontteja, kuten energiatehokkuutta parantavia investointeja. Kuva: Adobe Stock

Suomen Omakotiliitto pitää kotitalousvähennystä keskeisenä ja toimivana keinona kannustaa kotitalouksia teettämään remontteja ja huoltotöitä. Kymmenen järjestön yhteistyössä tehty tutkimus, jonka toteutti Verian, vahvistaa, että vähennys vaikuttaa konkreettisesti remonttipäätöksiin ja ohjaa kysyntää erityisesti kodin kunnossapitoon ja energiaratkaisuihin.

Omakotiliitto on ajanut pitkäjänteisesti tavoitetta, että kotitalousvähennyksen tasoa tulee korottaa ja kehittää pitkäjänteisesti. Riittävän vahva ja ennakoitava vähennys kannustaa kotitalouksia tekemään laajempia remontteja, kuten energiatehokkuutta parantavia investointeja. Samalla tuetaan työllisyyttä ja alueellista elinvoimaa koko maassa.

”Kotitalousvähennys on selkeä ja tehokas vaihtoehto saada kotitaloudet liikkeelle – päätökset remontoinnista syntyvät nopeasti, kun kannusteet ovat kunnossa. Esimerkiksi kehysriihen päätökset olivat askel oikeaan suuntaan, mutta vähennyksen rohkeampi korottaminen tukemaan erityisesti hallitusohjelmaan kirjattuja energiatehokkuusremontteja olisi vauhdittanut alaa vielä enemmän”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Vähennyksen tulee olla selkeä ja laajasti hyödynnettävissä eri remonttikohteisiin, jotta mahdollisimman moni kotitalous voi hyödyntää sitä. Omakotiliitto näkee myös jatkokehittämisen tarpeen ja esittää vähennysoikeuden kokonaisuudistusta seuraavalle hallitukselle. Yksi kehittämistarve on muun muassa se, että vähennyksen pitää olla riittävän suuri ja asuntokohtainen nykyisen henkilökohtaisen sijaan.

”Jos taloudessa on yksi tulonsaaja, voi remontista vähentää huomattavasti vähemmän kuin kahden tulonsaajan taloudessa, vaikka tekisi samanlaisen ikkunaremontin”, tarkentaa Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.

Lisätietoja:

Suomalaiset pitävät kotitalousvähennystä tärkeänä, ja vuoden 2025 alussa voimaan astunut leikkaus näkyi sekä kuluttajien ostokäyttäytymisessä että yritysten henkilöstöpäätöksissä. Henkilöstövaikutukset ovat olleet merkittäviä: lähes joka kolmas alan yritys vähensi työpaikkoja ja joka viides lomautti työntekijöitä. Verian toteuttama laaja kyselytutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksellä on merkittävä vaikutus kotimaiseen kulutukseen, työllisyyteen ja kansalaisten hyvinvointiin.

Suomalaisista 40 prosenttia pitää kotitalousvähennystä tärkeänä itselleen, selviää Verianin tuoreesta Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksesta. Osuus on korkea ottaen huomioon, että kyselyyn vastanneista 41 prosenttia oli käyttänyt kotitalousvähennystä viimeisen viiden vuoden aikana. Vähennystä käyttäneiden joukossa sen tärkeys nousi 69 prosenttiin.

Kotitalousvähennyksellä on merkitystä suomalaisten palveluhankinnoissa: reilu kolmannes kansalaisista arvioi sen vaikuttavan merkittävästi tai jonkin verran päätökseen ostaa palveluja. Kotitalousvähennystä aiemmin käyttäneistä peräti kaksi kolmasosaa kokee sen kannustavan käyttämään palveluja enemmän. Vähennyksen käyttö on sitä yleisempää, mitä iäkkäämmästä vastaajaryhmästä on kyse – myös lapsiperheet ovat merkittävä käyttäjäryhmä.

”Kotitalousvähennyksellä on selkeä merkitys suomalaisten palveluhankinnoissa. Vähennyksen määrän kasvattamisella voisi olla positiivisia vaikutuksia kotimaiseen kulutukseen, työllisyyteen, harmaan talouden torjuntaan sekä ikäihmisten ja lapsiperheiden hyvinvointiin”, toteaa tutkimuksen tekemiseen osallistunut veroasiantuntija Risto Walden.

Leikkaus vähensi palveluhankintoja välittömästi

Kotitalousvähennystä leikattiin vuoden 2025 alusta: enimmäismäärä ja korvausprosentti pienenivät ja omavastuu kasvoi. Seuraukset näkyivät nopeasti. Vähennystä viimeisen viiden vuoden aikana hyödyntäneistä 31 prosenttia vähensi palveluostojaan leikkauksen jälkeen ja 8 prosenttia lopetti ne kokonaan. Vain neljäsosa vastaajista säilytti hankintansa ennallaan.

Eniten ostoja supistettiin kotitaloustöissä ja siivouspalveluissa, joissa 43 prosenttia kertoi vähentäneensä hankintoja. Toiseksi eniten leikkauksia tehtiin maalaustöissä ja pintaremonteissa.

Kolmannes yrityksistä vähensi työpaikkoja

Vähennysleikkaus on heijastunut voimakkaasti myös palveluja tarjoaviin yrityksiin. Verian toteutti erillisen kyselyn kotitalousvähennyksen piirissä olevia palveluja tarjoaville yrityksille, joista 72 prosenttia ilmoitti leikkauksen pienentäneen tilauskantaansa merkittävästi tai jonkin verran. Jopa 83 prosenttia yrityksistä arvioi kotitalousvähennyksen olevan nykyisellään jokseenkin tai täysin riittämätön.

Henkilöstövaikutukset ovat olleet konkreettiset: 31 prosenttia yrityksistä vähensi työpaikkoja ja 20 prosenttia lomautti työntekijöitä leikkauksen seurauksena. Irtisanomiset korostuivat siivous- ja hoivapalveluissa, lomautukset rakentamisen ja talotekniikan puolella. Lähes puolet yrityksistä totesi iäkkäiden hyödyntävän kotitalousvähennystä eniten.

Kotitalousvähennystä kehitettävä seuraavalla hallituskaudella

Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennystä on mahdollista kehittää monin tavoin. Lähes puolet suomalaisista lisäisi palveluhankintojaan, jos vähennyksen määrä kasvaisi.

Ruotsissa kotitalousvähennys huomioidaan suoraan palvelun hinnassa. Palveluntarjoaja hakee vähennyksen tilauksen yhteydessä, jolloin palvelun tilaajan ei tarvitse hakea sitä jälkikäteen.44 prosenttia suomalaisista käyttäisi kotitalousvähennystä tai käyttäisi sitä enemmän, jos alennus näkyisi heti laskussa, eikä sitä tarvitsisi hakea itse. Ruotsin mallissa on merkittäviä harmaan talouden torjuntaa tehostavia rakenteita.

Järjestöt esittävät, että hallitusohjelmassa linjattaisiin kotitalousvähennyksen mallista ja hallitus sitoutuisi siihen ainakin koko vaalikaudeksi. Kotitalousvähennyksen ennakoitavuus hyödyttää niin kuluttajia, yrityksiä kuin kansantaloutta kokonaisuudessaan.

Kuluttajatutkimuksen aineisto kerättiin Verianin käyttämässä vastaajapaneelissa 30.1.–8.2.2026, ja siihen vastasi 2087 suomalaista. Tulokset on painotettu edustamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä.

Yritystutkimuksen aineisto kerättiin mukana olevien järjestöjen jäsenyrityksiltä 9.2.–20.4.2026. Tutkimukseen vastasi 552 yritystä. Yritysaineiston virhemarginaali on enimmillään ± 4,2 prosenttiyksikköä.

Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen toteutti Verian RASI ry:n, ETU ry:n, Suomen Yrittäjien, Suomen Yrittäjänaisten, Suomen Omakotiliiton, Kiinteistötyönantajien, Talotekniikkaliiton, Hyvinvointiala Hali ry:n, Sähköteknisen kaupan liitto STK:n sekä Puuteollisuuden toimeksiannosta.


Avainsanat jotka liittyvät artikkeliin

Omakotiliitto on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden tuki, turva ja puolestapuhuja. Kuvassa perhe heittelee frisbeetä omakotitalon pihalla koiransa kanssa.