Kehysriihi toi kannustusta remontteihin – Omakotiliitto kaipaa pitkäjänteisyyttä
Kotitalousvähennystä korotetaan määräaikaisesti vuosille 2026–2027. Lisäksi hallitus päätti uudistaa ASP-järjestelmää ja osoittaa taloyhtiöille lisärahoitusta korjausrakentamiseen. Omakotiliiton mielestä olisi tärkeää luoda pitkäjänteisiä kannusteita talojen kunnossapitoon.
Hallitus on päättänyt kehysriihessä useista toimista, joilla tuetaan kotitalouksia ja vauhditetaan asumiseen liittyviä investointeja. Päätökset kohdistuvat erityisesti korjausrakentamiseen, joka on keskeistä Suomen ikääntyvän rakennuskannan kunnossapidossa. Päätökset vaikuttavat myös laajemmin asuntomarkkinaan, energiaratkaisuihin ja rakentamisen suhdanteeseen, joiden kokonaisvaikutukset täsmentyvät jatkovalmistelussa.
Kotitalousvähennys nousee
Kotitalousvähennystä korotetaan määräaikaisesti vuosille 2026–2027. Enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon per henkilö ja vähennysprosentti kasvaa 35 prosentista 40 prosenttiin.
Kotitalousvähennyksen tarkka voimaantulo varmistuu lainsäädännön jatkovalmistelun yhteydessä. Tämänhetkisen arvion mukaan korotus koskisi myös vuoden 2026 aikana tehtyjä töitä.
Ensiasunnon ostajille helpotuksia
ASP-järjestelmää uudistetaan siten, että omarahoitusosuus laskee 10 prosentista 5 prosenttiin ja lainojen enimmäismääriä korotetaan. Muutokset helpottavat erityisesti nuorten pääsyä kiinni omistusasumiseen. Voimaantulo täsmentyy vielä jatkovalmistelussa.
Korjausrakentamiseen lisärahoitusta taloyhtiöille
Hallitus osoittaa korjausrakentamiseen yhteensä 110 miljoonaa euroa: vuonna 2026 noin 80 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 noin 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä korjausrakentamisen kysyntää ja tukea rakennusalan elpymistä. Tämä voi kannustaa myös pieniä taloyhtiöitä energiatehokkuushankkeisiin.
Kotitalouksien korjaushankkeilla merkitystä
Päätökset ovat tärkeitä varsinkin kotitalouksille, joilla on suoraan vastuu rakennustensa kunnossapidosta. Suomessa on yhteensä noin 1,1 miljoonaa omakotitaloa, joista suuri osa on rakennettu ennen 2000-lukua, joten korjaustarve kasvaa koko ajan.
Kotitalousvähennys on tunnettu mekanismi ja toimii hyvänä kannustimena, koska se ohjaa suoraan kotitalouksien päätöksiä. Myös vapaa-ajan asunnot voivat hyötyä vähennyksestä esimerkiksi peruskorjauksissa ja energiaratkaisuissa. Kotitalouksien korjaushankkeilla tuetaan lisäksi alueellista elinvoimaa ja työllisyyttä eri puolilla Suomea.
”On erittäin tärkeää, että kotitalousvähennystä nostetaan. Kotitaloudet voivat tehdä nopeasti päätöksiä, ja näin voidaan saada omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen korjauksia liikkeelle esimerkiksi parantamaan energiatehokkuutta. Toivomme, että lisätiedot vähennyksen hyödyntämisestä vuoden 2026 aikana saadaan mahdollisimman pian”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Riittävätkö kehysriihen päätökset?
Jos tuet kotitalouksille jäävät hajanaisiksi ja vaikeasti hyödynnettäviksi, saattavat korjaukset jäädä yksittäisiksi toimenpiteiksi ilman kokonaisvaltaista energiatehokkuuden paranemista. Tärkeää olisi luoda pitkäjänteisiä kannusteita, jolloin asukkailla on aikaa suunnitella korjauksia sekä varautua myös taloudellisesti.
Vaikka verokannustin paranee, on myös tunnistettava, ettei kaikilla kotitalouksilla ole taloudellisia mahdollisuuksia suuriin remontteihin.
Kotitalousvähennyksen taso tulisi vakauttaa pidemmälle aikavälille.
Kotitaloudet tarvitsevat pitkäjänteistä näkymää
Kotitalousvähennyksen taso tulisi vakauttaa pidemmälle aikavälille. Tarvitaan myös rahoituksen saatavuuden parantamista sekä neuvontaa kokonaisvaltaisten energia- ja peruskorjausten suunnitteluun ja toteutukseen.
Vapaa-ajan asumisen parempi huomiointi tukipolitiikassa voi myös lisätä energiasäästömahdollisuuksia, sillä Suomessa on noin puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa.
”Korjausrakentamisen tukeminen on välttämätöntä sekä kotitalouksien että kansantalouden näkökulmasta. Nyt tehdyt päätökset ovat askel oikeaan suuntaan, mutta tarvitaan myös pitkäjänteisyyttä, jotta korjausvelka ei kasva”, painottaa Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.
Lisätiedot:
Marju Silander
Toiminnanjohtaja
Edunvalvonta, yleisjohto, sidosryhmät, viestintä, median yhteydenotot
- Puhelinnumero
- 045 7200 626
- Sähköpostiosoite
-
marju.silander
@omakotiliitto.fi
Jukka Malila
Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja
- Puhelinnumero
- 040 355 1705
- Sähköpostiosoite
-
jukka.malila
@omakotiliitto.fi
