Aktiiviset asukkaat onnistuivat pitämään energiayhtiön kunnan omistuksessa
Paikoin pilvissä huitelevat sähkön siirtomaksut voisivat olla vieläkin korkeampia ilman Omakotiliittoa. Lahdessa asukkaat estivät energiayhtiön myynnin ulkomaisille sijoittajille.
JULKILAUSUMA 24.11.2024
Viimeisen kymmenen vuoden aikana asumisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden asumiskustannuksiin erityisen suuri vaikutus on ollut sähkön jakeluverkkomaksujen kohtuuttomilla korotuksilla. Siirtohinnat ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
Suomen Omakotiliitossa on vaikutettu sähkön siirtohintojen kohtuullistamiseen periksiantamattomasti. Tästä voimannäytteenä on 240 paikallisen jäsenyhdistyksen vuonna 2020 käynnistämä kansalaisaloite sähkönsiirtohintojen hillitsemiseksi. Aloite keräsi nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta ja eteni eduskuntaan.
Omakotiliiton vaikuttamistyöllä on vuosien varrella saavutettu tuloksia, kuten sähkön jakeluverkkomaksujen korotusten enimmäismäärän laskeminen 15:sta 8 prosenttiin vuodessa. Myös tämän vuoden alusta voimaan tulleet muutokset valvontamalliin hillitsevät tuottopohjan arvonnousua, minkä pitäisi suitsia siirtomaksuja. Uuden valvontamallin vaikutus hinnoitteluun alkaa näkyä vasta vuonna 2028, kun neljän vuoden valvontajakso on ohi.
Sähkön jakeluverkkotoiminta on luonnollisen monopolin liiketoimintaa, jota Suomessa valvoo riippumattomana viranomaisena Energiavirasto. Valvontamallilla kannustettiin 2013 myrskytuhojen jälkeen siirtoyhtiöitä verkkoinvestointeihin. Vaikka siirtoyhtiöiden investoinnit ovat parantaneet jakeluverkkojen toimivuutta, on valvontamalli samalla mahdollistanut investoinneille aiemmin huimat tuotot. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman akateemisen työryhmän laskelmien mukaan asiakkailta on veloitettu vuosittain 300–400 miljoonaa euroa ylimääräistä investointien varjolla.
”Julkisuudesta olemme saaneet lukea, että yksi suurimmista jakeluverkkoyhtiöistä väittää uuden valvontamallin estävän investoinnit, kun samaan aikaan yhtiö on jakanut aiemman valvontamallin mahdollistamia osinkoja 130 miljoonaa euroa. Pientaloasukkaille investointihaluttomuus on näkynyt esimerkiksi siten, että yhtiö on tiedottanut uudisrakentamisen sähköliittymien pitkistä toimitusajoista vedoten investointirahan puutteeseen”, sanoo Omakotiliiton hallituksen puheenjohtaja Ari Rehnfors.
Siirtohinnoissa on valtakunnallisesti lähes kymmenkertaisia eroja eri yhtiöiden välillä. Esimerkiksi sähkönsiirron perusmaksu on Omakotiliiton tämän vuoden selvityksen mukaan edullisimmillaan 4,70 euroa ja kalleimmillaan 40,66 euroa kuukaudessa. Hinnoissa näkyy erityisesti ulkomaisten sijoittajien tulo Suomen sähkömarkkinoille. Halvimpia siirtomaksuja on kuntien omistamilla siirtoyhtiöillä, kalleimpia sijoittajaomisteisilla yhtiöillä.
”Jäsenyhdistyksemme ovat tärkeässä roolissa oman alueensa vaikuttamistyössä. Esimerkiksi Lahden Seudun Omakotiyhdistys työskenteli sinnikkäästi yhdessä yhteistyötahojen kanssa estääkseen paikallisen energiayhtiön myynnin kansainvälisille sijoittajille ja säilyttääkseen sen kuntalaisten omistuksessa. Työ tuotti tulosta”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Kansalaisjärjestöjen pitkäjänteistä työtä ja valppautta tarvitaan kansalaisille tärkeiden asioiden puolustamisessa. Omakotiyhdistykset keräävät yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita puolustamaan kohtuullisia asumiskustannuksia. Omakotiliitto kokoontui 23.–24. marraskuuta neljän vuoden välein pidettävään liittokokoukseensa. Kokous keräsi Joensuuhun yli 200 paremman asumisen ja rakentamisen puolestapuhujaa.
