Omakotiliiton toiminnanjohtajan kannanottoja

16.3.2018 12.02

Hyödynnetään alueellinen erilaisuus

Nyt toista kertaa tehty selvitys pientalojen kunnallisista maksuista todistaa niin asumiskustannusten kasvun kuin kustannusten alueellisen eriytymisenkin.

Rauma

Mediasta saa jatkuvasti kuvan Suomen jakautumisesta hyviin ja huonoihin alueisiin. Eriytyminen näkyy taloudessa, työllisyydessä sekä erityisesti asumisessa ja asumiskustannuksissa. Kaupungistuminen ja keskittyminen eivät kuitenkaan ole uusi vaan jatkuva ilmiö. Voisimmeko kärjistämisen sijaan keskittyä erilaisuuksien kehittämiseen ja uusien mahdollisuuksien hakemiseen? Olemmehan me kaikki suomalaisia 100-vuotiaassa Suomessa!

Kaupungistumisella, keskittämisellä ja tiivistämisellä on monta hyvin perusteltua syytä: innovaatiot, työllisyys, talouskasvu ja infran kustannustehokas käyttö, muutamia mainitakseni. Hyödyt koskettavat niin yhteiskuntaa kuin yksilöäkin. Pitkittyneen, lähes kymmenvuotisen, taantuman aikana suomalaiset ovat saaneet kokea keskittymisen nurjatkin puolet: asuminen on kallistunut ja työllistyminen on ollut heikkoa. Ja kaikesta kuitenkin joutuu kuntalainen vastaamaan muodossa jos toisessa: verotuksen kiristymisenä, palveluiden heikentymisenä, infran rapautumisena, leikkauksina ja kasvavina kuluina.

Nyt toista kertaa, aiempaa suuremmalla kuntamäärällä, tehty selvitys pientalojen kunnallisista maksuista todistaa niin asumiskustannusten kasvun kuin kustannusten alueellisen eriytymisenkin. Kalleinta asuminen tyypillisessä omakotitalossa (120 m2) on Raisiossa, jossa kustannukset nousevat lähes 4 300 euroon vuodessa. Huokeimmin asutaan Seinäjoella, noin 3 300 euron vuotuisilla kustannuksilla. Ero ääripäiden välillä on suuri: yli 1 000 euroa. On huomioitava, etteivät kunnalliset asumismenot huomioi asunnon arvoa eivätkä sisällä asuntolainaa korkoineen. Lue lisää sivulta 37.

Tuloksia tarkasteltaessa olisi helppo vetää johtopäätös, että kunnan suuri asukasmäärä alentaisi asumismenoja. Näin ei välttämättä ole, vaan kohtuullisempia asumiskustannuksia löytyy eri maakunnista sekä hyvin erikokoisista kunnista ja kaupungeista, kuten Kokkola, Turku ja Seinäjoki osoittavat. On myös muistettava, että suuremmissa kaupungeissa kiinteistöjen hinnat ja siten myös asuntolainat ovat suurempia. Monesti asumisneliöistä ja -toiveista joutuu korkeiden kustannusten seurauksena tinkimään.

Alueiden eriytymisestä seuraa monia haasteita. Kasvukeskuksissa kiinteistöjen hinnat nousevat, ja maan hinnan nousun myötä myös erityisesti tonttien verotusarvo kiinteistöverotuksessa kasvaa kohtuuttomasti, jolloin pientaloasuminen karkaa tavallisten perheiden saavuttamattomiin. Haja-asutusalueilla puolestaan kotien myyntiajat ovat pitkittyneet, hinnat laskeneet ja rakennusten verotusarvot ovat kiinteistöverotuksessa todellisuutta paljon korkeampia.

Vastakkainasettelulla ei saavuteta mitään muuta kuin syviä poteroita ja syyttelyä. Suomen vahvuuksia ovat kuitenkin aina olleet sisu ja ongelmanratkaisukyky. On tärkeä kasvattaa ja kehittää alueiden parhaita ominaisuuksia: yhtäällä teollisuutta ja innovaatioita, toisaalla matkailua ja luontoa. Kun talous on nyt parantumassa ja kuluttajien luottamus korkealla tasolla, olennaista on mahdollistaa kansalaisten asumis- sekä elämishaaveiden toteutuminen ja monipaikkaisuus. Ylipäätään tarvitaan lisää mahdollistavaa sääntelyä, oikeudenmukaista verotusta (esim. kiinteistöveron osalta), kohtuullisempia asumiskustannuksia ja uusia asumiskonsepteja.

KaijaSavolainen






Kaija Savolainen
toiminnanjohtaja

twitter: @KaijaSavolaine



Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä