Valon lisääntyminen ja kevään tuoksut saavat suuntaamaan askeleet entistä useammin pihalle ja puutarhaan. Mitä puutarhassa kannattaa tehdä keväisin, ja mitä jos aikaa tai energiaa ei ole? Entä millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen äärisäillä on puutarhalle? Toimittaja kävi haastattelemassa hortonomia kevätpuutarhan hoidosta.
Valoisat aamut yllättävät, ja lintujen siritys pensaikossa saa talvihorrokseen vaipuneen tallaajan havahtumaan ja ilon läikähtämään. Kevät tulee! Uuden elämän kasvua on aina yhtä innostavaa seurata, ja puutarha alkaa vetää puoleensa magneetin tavoin. Sieltä täältä eteen ilmestyy puutarhanhoito-ohjeita, joiden mukaan nyt on aika olla puuhakas: leikkaa puut ja pensaat, kalkitse ja lannoita, tyhjennä komposti, siisti perennapenkit, pistele nurmikkoon ilmareikiä, poista talvisuojaukset ja kastele ikivihantoja kasveja, jos maa on roudassa.
Kevätpuutarhan työlista on melkoinen, ja mieleen alkaa jo hiipiä stressi. Huh, ehdinkö ja jaksanko kaikkea! On aika kääntyä puutarhaopettaja, hortonomi Kirsi Tuomisen puoleen ja kysyä hänen mielipidettään leikkaamisesta, lannoittamisesta ja hoidosta.
Asiantuntijan mukaan minkäänlaista syytä stressiin ei ole. ”Monia asioita pystyy tekemään pitkin kasvukautta vielä kesällä ja syksylläkin, eikä mitään menetä, vaikkei keväällä ehtisikään puutarhaan”, Tuominen toppuuttelee.
”Puutarhan kevättyöt ovat vain yleinen tapa, johon auringon valo meitä ajaa, eivät niinkään kasvien tarpeet. Tärkeintä on huomioida kasvien kasvu ja hoitaa tarpeen mukaan”, Tuominen painottaa.
Lannoitus ei kannata automaattisesti
Jos intoa ja energiaa riittää keväällä, voi puut ja pensaat leikata, sillä ilman lehtiä näkee leikkaustarpeet paremmin, Tuominen neuvoo. Toisaalta leikkausta voi hyvin siirtää, sillä kesällä puiden leikkaushaavat paranevat nopeammin, eikä kasvukausi haittaa leikkausta. Tutkimustietoa puiden parhaasta leikkausajankohdasta ei juuri ole, ja tärkeintä on leikata tarpeen mukaan ja säännöllisesti.
Perennapenkkiä voi katsoa sillä silmällä, kannattaako joitain juurakkoja jakaa tai siirtää. Jos talvi on ollut lämmin, alkavat rikkaruohotkin kasvaa varhain. Siksi niitä kannattaa poistaa hyvissä ajoin, mikäli ne häiritsevät.
”Toisaalta rikkakasvit ovat hyviä pienille öttiäisille”, Tuominen huomauttaa.
Keväällä on myös hyvä puhdistaa linnunpönttöjä, valmistaa hyönteishotelleja tai suunnitella pihaa. Jos kotona on sopiva paikka taimikasvatukselle, taimet voi laittaa kasvamaan, jotta ne voi sitten nostaa ulos, kun maa on lämmennyt.
Entä lannoitus ja kalkitus? Nyt on kai aika kaataa kalkkisäkit nurmikolle ja heittää lannoitteet perennapenkeille ja hyötykasveille?
Tuominen on eri mieltä. ”Jos maa ei tarvitse lannoitusta tai kalkitusta, niistä on vain haittaa, sillä kasvien luontainen vastustuskyky kärsii. Lisäksi liiat ravinteet valuvat ympäristöä rehevöittämään.”
Jos kasvit kasvavat huonosti, hän kannustaa lannoituksen sijaan tekemään maa-analyysin. Hyvin voivassa pihassa analyysille ei ole tarvetta. Lisäravinteitta pärjääminen on aina parempi ympäristölle.
Haaveissa hyvinvoiva nurmikko
Entä nurmikko? Naapurissa se kasvaa kauniina vihreänä mattona, aidan tällä puolen kitukasvuisena ja harvana. Märkä talvi ja nurmella seissyt vesi on jättänyt sen paikoin harmaaksi liejuksi. Millä tavalla nurmea voi auttaa ja mitä sille pitäisi tehdä keväällä?
Puutarhaopettaja opastaa hakemaan apua jälleen maa-analyysista, sillä se kertoo maan kunnon samaan tapaan kuin verikoe kertoo ihmisestä.
Nurmikko on pihan haastavimpia kasveja, hän muistuttaa.
”Keväällä nurmikon ilmastointia voi parantaa pistelemällä siihen reikiä, mutta senkin hyödyistä ollaan montaa mieltä. Nurmikon kannalta on tärkeää, että vesi liikkuu hyvin. Jos vesi jää seisomaan lätäköihin, se voi jäätyä kylmän tullen nurmikon pinnalle ja muodostaa jääpoltetta, jonka alla sienitaudit viihtyvät. Siksi kesällä olisi syytä muotoilla maata ja tehdä kunnon kaadot”, Tuominen neuvoo.
Nurmikon viihtyvyyteen vaikuttaa moni asia. Jos alun perin multaan on heitelty olosuhteisiin nähden väärät siemenet, ei kasvu ota hevillä tuulta alleen. Nurmikko vaatii myös paljon valoa ja kosteutusta. Toisaalta maa voi olla uutterista hoitoyrityksistä johtuen myös liian ravinteikasta.
”Sammalkaan ei kerro mitään kalkin tarpeesta, sillä sammalia on yli 700 lajia, joten sammallaji pitäisi selvittää ennen kalkitsemista”, Tuominen huomauttaa.
Pääsisikö helpommalla, jos perustaisi kokonaan uuden nurmikon? Tuominen ei pidä ajatusta hyvänä ympäristön kannalta. Vanhan mullan poiskuljetus ja uuden kuljetus tilalle merkitsee melkoista kuljetusrumbaa.
”Ja miksi hyvää multaa ylipäänsä kantaisi pois, mieluummin kannattaa keskittyä olemassa olevan parantamiseen.”
Sekin pitää muistaa, että nurmikko vaatii melko paksun kasvualustan. Lapiolla kannattaa tarkistaa, että multaa on ainakin 20 cm, sillä liian ohut maakerros ei anna nurmikolle ravinteita eikä kosteutta. Tällöin päälle on perustettava uusi nurmikko.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset puutarha-alalla mysteeri
Ilmastonmuutos on muuttanut säätä siten, että puutarhaa pitää nykyisin aiempaa enemmän tarkkailla ja reagoida sään vaikutuksiin.
Jos talvi on ollut kovin märkä, on maa kylläinen vedestä ja sen imukyky huono. Silloin maa tiivistyy, ja ilma- ja vesihuokosten vähentyessä juuriston olot käyvät ahtaaksi. Juuret ovat myös vaarassa mädäntyä.
”Onneksi suurin osa kasveista on lepotilassa siihen asti, että valoa on riittävästi, ja maa saattaa kuivua ennen kuin kasvit puhkeavat kasvuun”, Tuominen toivoo.
Kotimaiset kasvit eivät onneksi reagoi niinkään lämpötilaan kuin valon määrään, jonka perusteella ne aloittavat kasvukautensa. Siksi lauhat talvet eivät ole niille niin merkityksellisiä.
Sen sijaan etelämmästä kotoisin olevat kasvit, kuten vaikkapa ruusut, reagoivat valon sijasta lämpötilaan, ja lämpö houkuttelee ne ennenaikaiseen kasvuun.
”Jos tuleekin takatalvi, kannattaa kasvuun lähteneitä kasveja, ruusujen ohella vaikkapa sipulikukkia, suojata havuilla tai pakkaspeitoilla, jotteivat ne palellu. Sinänsä silmujen paleltuminen ei haittaa, kunhan versot eivät palellu.”
Lämpötilan noustessa plussan puolelle pitää suojaukset taas poistaa.
”Kevät on sellaista peittämisen ja poistamisen vuorottelua”, Tuominen sanoo. Eikä Suomen kevät tee asiaa helpoksi, sillä vielä toukokuussakin esimerkiksi marjapensaiden sato on vaarassa, jos yöhallat sattuvat pensaiden kukkimisaikaan.
Lumi suojaa hyvin kasveja, sillä lumen alla lämpötila pysyy nollan tienoilla. Lunta kannattaakin kasata keväällä kasvien päälle, jos sitä vielä maassa riittää.
Entä puutarhaneuvojan oma piha, miten hän varmistaa kasvien viihtyvyyden ja pärjäämisen talvella? Tuominen paljastaa suosivansa vain kasveja, jotka pärjäävät pihassa itsestään ilman suojausta.
Jos kuitenkin haluaa kokeilla jotain erikoisempia kasveja, jotka ovat Suomessa menestymisensä äärirajoilla, vaativat ne tarkempaa hoitoa, hän muistuttaa. Lauhtuneet talvet voivat edesauttaa eteläisempien, arempien kasvien viihtymistä, kuten onnenpensaan tai heisipensaan, mainitsee Tuominen. Hänen käydessään Skotlannissa tammikuussa kukkivat molemmat pensaat täyttä häkää.
Pohjoisemmassakin Suomessa kannattaa kokeilla erilaisia kasveja, sillä kasvuvyöhykkeisiin luokittelu ei perustu tarkkaan tutkimukseen, kannustaa hortonomi.
”Kasvit ovat yllättävän kestäviä ja sopeutuvia.”
Näin analysoit maan tarpeet:
Maa-analyysi on hyvä tehdä keväällä tai syksyllä, kun esimerkiksi ruohikon leikkuu, mahdolliset lannoitukset tai kastelu eivät vaikuta tuloksiin.
Maa-analyysia voi palastella puutarhan eri toimintojen mukaan, ja tutkituttaa erikseen esimerkiksi kasvimaa, perennapenkki ja nurmikko.
Näytteet kerätään kaivamalla maahan kuoppa, josta otetaan puhtaaseen ämpäriin näyte eri puolilta pihaa tai analysoitavaa aluetta, yhteensä noin kymmenen näytettä. Ne sekoitetaan keskenään, ja sekoituksesta otetaan yhteensä 0,5-1 l maata, joka lähetetään analysoitavaksi. Analyysin mukana kannattaa pyytää sanalliset ohjeet, jotka helpottavat jatkotoimenpiteitä. Tarkista tarkat ohjeet analyysin tekoon vielä maa-analyysia tekevästä yrityksestä.
Jäsen, muistathan piha- ja puutarhaneuvonnan!
Katso puhelinnumero ja neuvonta-ajat piha- ja puutarhaneuvonnan sivulta.
Neuvonta on maksutonta, mutta puhelumaksu 09-alkuiseen numeroon tulee tarkistaa omalta puhelinoperaattorilta. Operaattori saattaa veloittaa myös jonotuksesta.
Kysy sähköisesti
Voit lähettää kysymyksesi myös sähköisellä lomakkeella. Saat vastauksen sähköpostiisi. Katso lisätietoja piha- ja puutarhaneuvonnan sivulta.
Artikkeli on julkaistu alun perin 18.3.2020 ja sitä on muokattu 2/2026.
