Viranomaiset ja järjestöt suosittavat varautumaan häiriötilanteita varten kolmen vuorokauden varalle. Kysyimme jäseniltämme, miten kodeissa varaudutaan erilaisiin häiriötilanteisiin ja millä tolalla kotivara ja muu varustautuminen on.
Varautuminen tuntuu olevan hyvällä mallilla monessa kodissa. Vastauksia kysymykseemme saapui ennätysmäärä, yli sata. Monessa kerrottiin seikkaperäisesti oman kodin varusteista ja varustautumisesta. Kiitos kaikille vastaajille!
Monelle varautuminen on osa luontevaa elämää tai tuttua jo pitkältä ajalta. Arkisessa käytössä olevia tuotteita on kaapeissa varalta hieman enemmän. Esimerkiksi haja-asutusalueella kaupassa saatetaan käydä ylipäänsä harvemmin, joten ruokaa on kaapeissa normaalistikin monen päivän varalle.
Sen sijaan monelta tuntui puuttuvan ylimääräinen pullovesi. Sitä suositellaan olevan varalla kolme litraa henkilöä kohden. 7.2. vietettävän varautumispäivän teemana onkin vuonna 2025 ”kotivara alkaa vedestä”.
Vaikka ruokaa ja muita varusteita löytyy monelta, mietti moni, onko kolmen vuorokauden varautumissuositus riittävä. ”1980-luvulla emäntäkoulussa puhuttiin kahden viikon kotivarasta nykyisen kolmen vuorokauden sijaan”, kirjoitti joku.
Entäpä jos liikkuvuus on huonoa ja tukijoukot asuvat kaukana? ”Suorasähkölämmitteisessä rivitaloasunnossa huonosti liikkuva yli 85v. mummo ei saa millään lämmitettyä muutaman tunninkaan sähkökatkoksen jälkeen. Ilmanvaihtoa ei saa suljettua. Ei omaisia eikä sukulaisia paikkakunnalla, eikä montaa enää elossakaan muuallakaan.”
Pohdintaa herätti myös se, minne mennä pientaloalueella väestönsuojaan. Entä miten peittää oikealla tavalla ilmanvaihto tarvittaessa? Millainen aggregaatti kannattaisi hankkia? Näihin kysymyksiin voimme perehtyä Omakotiliiton tulevissa jutuissa. Lue myös oppaamme Varaudu häiriötilanteisiin, jossa on käsitelty näistä kysymyksistä muun muassa väestönsuojelua.
Tässä jutussa tarkastellaan tarkemmin saamiamme vastauksia aihepiireittäin. Tutustu siis, miten muut ovat kodeissaan varautuneet eri tavoin.
Purkkisäilykkeinä meillä on hedelmiä, hernekeittoa, maissia, papuja, valmiita keittoja, kalaa. Kuivapuolella linssejä, herneitä, kauraryynejä, mysliä, kuivahedelmiä, hapankorppuja, näkkileipää, pussikeittoja, maitopulveria, keksejä, suklaata, sokeria ja suolaa, runsaasti mausteita. Näillä uskoisin meidän selviävän.
*
Meillä on varattu säilyvää ja energiarikasta ruokaa. Varastoa kierrätetään ohjatusti vähintään kerran vuodessa, muutoin on osana arkikulutusta… Isompia eriä täydennetään tarjoustuotteilla.
*
Meillä on omia säilykkeitä, kurkku- ja kurpitsapikkelsiä, omia tai kaupasta ostettuja perunoita, itse tehtyä puolukkahilloa, näkkileipiä monta pakettia, puurotarvikkeita ym. ym. Käymme vain noin kerran viikossa kaupungilla, joskus harvemmin ja kasvatamme itse ruokaa, joten aika hyvin selvitään täällä haja-asutusalueella. Säästäväinen kun olen, niin ostan kerralla enemmän jos on varsinkin tarjouksessa tai muuten edullista. Kesällä luonto tarjoaa antimiaan ja talvella voi käydä pilkillä. Talvella saa matoja maakellarista, harvoin se jäätyy. Luovuutta kehiin, niin eiköhän pärjätä.
*
72 h:n varautuminen on kodin perintöä maalta. Laatikollinen kuivamuonaa on: leipää, korppuja, näkkäriä ja pähkinä-rusinoita. Pakastimessa ja jääkaapissa on valmisruokaa ainakin niin pitkään, kun sitä voi syödä. Hernesoppaa tölkissä 3-4 kpl, riistasäilykkeitä 3 tölkkiä, vettä 10 litraa. Tämä varustus on yhtä 81 v. mummelia varten. Ruoan valmistus olisi kerrostalossa ongelma, mökillä kesällä onnistuisi, mutta siellä on muu varustelu vähäisempää.
*
Tuoretta ruokaa jääkaapissa sekä pakastettuna noin pariksi viikoksi.
*
Ruokavarasto sisältää usean viikon tarpeen riisiä, pastaa, papuja, tomaattimurskaa, mausteita ja muita normaalisti käytössä olevia kierrätettäviä ruokatarvikkeita, kuten näkkileipää, jauhoja, sokeria, suolaa ja muita tarvikkeita. Varastossa on myös vehnänjyviä, joita voi jauhaa sähkökäyttöisellä myllyllä. Jauhoista voi tehdä puuroa tai erittäin maukasta ja täyttävää leipää. Tämän lisäksi pihalla on kasvihuone, marjapensaita ja omenapuita. Autotallin alle on rakennettu maakellari.
*
Ruoka on meille haaste, koska perheessä on vaikeasti allergisia henkilöitä. Meiltä löytyy totta kai kohtuullinen määrä heille sopivia kuiva-aineita, kuten pastaa ja riisiä. Muuten löytyy sekä hätämuonaa pariksi päiväksi (retkievästä) että kuiva-aineita ja säilykkeitä erillisessä kaapissa, joilla pärjää 1 – 2 viikkoa. Pakkasissa on myös marjoja/leipää/muuta ruokaa viikon tarpeeksi koko perheelle.
*
Meillä on aina pitkään säilyviä säilykkeitä yms. valmisruokia varalla. Esimerkiksi sikanauta- tai vastaava säilyke on hyvää. Niiden uusiminen tapahtuu syömällä entisiä pois ja hankkimalla uusia tilalle. Hiiligrillillä kaikkia ruokia voi valmistaa hienosti. Leipänä varalla on etupäässä näkkileipää. Pastoja, juustoja, kaura- ja riisiryynejä on aina varalla. Juustoa, leikkeitä ja levitteitä löytyy aina vähintään viikon annokset.
*
Pähkinöitä löytyy yleensä ainakin päivän annos. Pitääköhän aloittaa myös suklaan tms. pitäminen varalla. Sokerit, hillot, hunajat, tee ja kahvi yms. kuuluvat myös jatkuvasti kotona oleviin tarvikkeisiin.
*
Kuivaruokaa on riittävästi koko perheelle ainakin viikoksi, proteiinia on vain kuivatusta sienistä ja linsseistä. Ruokavaraston kierto on luontevaa. Pakastimet ovat täynnä marjoja – hetkeksi ennen kun lämpenevät mahdollisissa pitemmissä sähkökatkoissa. Kuivaaminen on hyvä tapa, kasvikuivurilla voi kuivata sieniä, omenoita, juureksia, kalaa, lihaa, marjoja, yrttejä, teeaineksia ja melkein mitä vain. Kuivaamiseen voi käyttää uunia, keskuslämmitystä, pattereita ja mitä vain, josta lähtee lämpöä. Kuivatuista elintarvikkeista saa hyvää syötävää liottamalla ja keittämällä, tai ne voi syödä myös kuivana. Kuivaamisen lisäksi voi myös säilöä ja tehdä mehuja, sekä hapattaa.
Kannattaa oppia tuntemaan myös hätäravinto, jota saa ympäri vuoden. Kasveja voi jättää myös talvehtimaan maahan, esimerkiksi maa-artisokkaa ja perunoita.
Voi pitää myös eläimiä tiloista riippuen. Pienissä tiloissa voi pitää kaneja, ne lisääntyvät hyvin, samoin kanoja. Ne ovat myös pieniä pidettäviä ja niistä saa lihan lisäksi munia.
Ruoan valmistus
Retkeilystä johtuen kotoa löytyy aina useampi keittopoltin ja niihin kaasua.
Tulentekovälineet löytyy aina, ja pikku kaasugrillillä grillaa kuukauden pari myös. Sen jälkeen voi tehdä vaikka nuotion pihalle, jos takkaa ei ole käytössä.
*
Ruoanlaittoon on öljykeitin Trangia, mutta myös pieni kaasupatruunalla toimiva keitin. Takan hiilloksellakin voi valmistaa jotakin: kotoa löytyy takkaan sopiva varrellinen valurautainen nelijalka.
*
Ruuan valmistukseen auttaa hiiligrilli, ns. pallogrilli, joka mahtuu pieneen tilaan. Hiiliä on tietenkin varalla riittävästi.
*
Takkaa voi käyttää ruuanlaittoonkin, mutta helpommin se hoituu nestekaasukäyttöisellä polttimella, joka yleensä lämmittää muurikkaa pihalla. Myös nestekaasugrilli on käytettävissä.
*
Retkeilyauto, jossa toimii kaasulla lämmitys ja ruuanlaitto, sekä erillinen pieni kaasulla toimiva retkigrilli ja terassigrilli, hiilillä toimiva retkikeitin ja aggregaatti, sekä kanisterissa polttoainetta sallittu määrä.
*
Puuliedessä on leivinuuni ja 4 levyä. Tämän lisäksi löytyy 2 Trangiaa nestekaasulla ja spriillä. Lisäksi keittiössä on sähkölieden rinnalla kaksipolttiminen kaasutaso. Ruokaa saadaan siis hyvin laitettua, oli sähköt tai ei.
5 litran juomavesi oli ostettu jo aikaisemmin (5 litran vesitonkan kyljessä on päiväys marraskuulle 2025). Kraanavesi ei siis säily huoneen lämmössä pullotettuna, vaan kotivaran vesi pitää olla ostettua vettä, jotta siinä on korkki kiinni, eikä veteen tule bakteerikantaa, kun sitä säilötään kuukausitolkulla. Kraanavettä kannattaa kuitenkin pullottaa isoihin muovisiin juomapulloihin, esim. litran pullot tai 1,5 litraiset tyhjät virvoitusjuomapullot, jotka pakastetaan. Jos tulee pidempi sähkökatko, jäätyneet juomapullot voi siirtää jääkaappiin, jolloin isot juomapullot pitävät jääkaapin viileänä monta päivää. Pakastin kannattaa pitää suljettuna ja ovitiivisteet kannattaa teipata ilmastointiteipillä ympäri, jolloin pakastin pysyy kylmänä paljon pidempään.
*
Vettä ei itsessään ole missään jemmassa, mutta isoja vesikanistereita on useita kellarin varastossa, joihin saa jemmattua vettä lähes 100 litraa.
*
Asunnossa aina 2 litraa juomavettä astiassa, lisäksi 5 litraa pullovettä. Meillä on porakaivo, mutta aggregaattia ei ole. Hätätilanteessa voimme käyttää salaojaputkiston vettä, normaalin vesikaivon vettä, sadevettä ja lunta peseytymiseen. Juomme omia mehuja vedellä laimennettuina.
*
Vesi saadaan omasta porakaivosta, josta miltei vuoden ympäri vesi nousee arteesisesti yli putken yläpään ja jota kyetään ottamaan ruokavedeksi ilman energian tarvetta. Painevesi astian- ja pyykinpesukoneille sekä muihin vesipisteisiin saadaan porakaivosta kolmivaiheisella pumpulla varavoimasähköllä kuten verkkosähköllä. Pumpun sähkön varmistaminen olikin tärkein syy tehdä kolmivaiheinen varavoimakoneen liitäntämahdollisuus.
*
Käyttövettä ei ole varastoitu, eikä siihen ole riittävän suuria puhtaita tynnyreitäkään, kanistereita kylläkin. Ihan viimeisenä hätäkeinona voimme käyttää omaa kaivoamme. Sen vesi on kyllä juomakelpoista, mutta korkean rautapitoisuutensa takia ehkä sittenkin kuolee mieluummin janoon kuin juo kaivovettä.
*
Pihalla on rengaskaivo, josta saa juomakelpoista vettä käsipumpulla pumpaten. Kaivossa on vettä noin 6 kuutiometriä.
*
Vesi on mietityttänyt. Porakaivosta ei saa vettä, jos sähköt ovat poikki. Koska kaivoni vesi on keväisin ja syksyisin ajoittain sameaa, olen aina varautunut kaupan vesikanisterein, jotka riittäisivät joksikin aikaa. Naapurustossa on tavallisia kaivoja.
*
Varaavalla takalla voi sulattaa vettä ulkoa lumesta talvisin. Keittää veden, jos se on likaista kesäisin.
*
Pullovettä on 2×5 litraa, pullot ovat tiiviisti suljettuja.
*
Veden keräämiseen on kannellisia astioita, mutta pullovettä vain hyvin vähän. Koen veden säilömisen hankalana.
*
Vettä saadaan tarvittaessa puutarhakaivosta. Se tulee normaaliaikana pumpulla, mutta saa sen sangollakin ylös. Juomavedeksi sen joutuisi keittämään, joten pari isoa vesipulloa on hankittu.
*
Joka päivä täytän vähintään 4 litran pulloa vettä tiskipöydälle ja käytän niitä vesiä päivän mittaan ruokaan ja kahviin ym. Lisäksi minulla on 5 litraa vesikanisterissa.
*
Omaan kanisteriin tai pulloon otettu juomavesi ei säily juomakelpoisena kovinkaan kauan. Kaupasta ostetuilla tiiviisti suljetuilla vesipöniköillä säilyvyys näyttäisi olevan noin kaksi vuotta. Hanasta omaan kanisteriin otettu varmuusvarastovesi pitäisi säilyttää kylmässä ja se olisi kelvollista juotavaksi ehkä viikon ajan, minkä jälkeen vesi pitäisi vaihtaa ja tarvittaessa astia puhdistaa.
*
Saamme porakaivosta imupumpulla vettä.
*
Perinteisten ämpäreiden lisäksi meillä on pari tyhjää vesiastiaa, jotka saadaan nopeasti täytettyä. Ehkä erikoisempi asia pitemmille vedettömille jaksoille on pihalla oleva 19 000 litran uima-allas, jossa on totta kai normaalisti kloorattua vettä, mutta hätätapauksessa se taipuu vaikka sammutusvedeksi.
Käteistä rahaa pidän aina kotona muutamia satasia, jopa 1 000 €. Hygienia- ja ensiaputarvikkeita on aina riittävästi kotona. Kaksi käsisammutinta ja kolme sammutuspeitettä löytyy myös. Erilaisia teippejä löytyy, etenkin ilmastointiteippejä.
Lääkkeitä on aika +1 säännön mukaisesti, eli se mitä käytetään ja sitten yksi varalla. Varsinkin EPI-kynät ja muut allergialääkkeet ovat todella haasteellisia, koska ne eivät kestä pakkasta, eikä niiden säilymisaika ole kovin pitkä.
Tärkeät paperit ovat digitoituna ja säilöttynä turvapilveen, joten vaikka kaikki palaisi, niin meillä olisi silti ajokorteista tai passeista kopiot.
*
Käteistä ja ns. tärkeät paperit ovat läjässä muovipussissa. On lämpimiä vaatteita, makuupusseja ja yksi vedensuodatin ja veden puhdistustabletteja.
*
Käteistä on tapana pitää kohtuullisesti, vaikka sen käyttö onkin jäänyt harvinaiseksi. Olen pistänyt hyvään talteen sidetarvikkeita, laastareita ym. Lääkkeitä ostan apteekista kerralla niin paljon kun Kela-korvauksella saa eli noin kuukauden pakkaukset. Lamppuja löytyy useita, on otsa- ja taskulamppuja. Auton polttoainetta on vain tankissa. Pitäisikö olla varakanisteri?
*
Lääkkeitä on se määrä, jonka saa. Löytyy myös muovipusseja, vesiastioita ja pari ämpäriä. Käsidesiä ja ilmastointiteippiä pitää hankkia (tavallista leveää on). Untuvamakuupussi löytyy, samoin pitkä turkki ja petivaatteita.
*
Akkukäyttöisiä fikkareita ja radioita on muutamia. Ne kaikki toimivat myös paristoilla. Akkujen lataamiseksi on erilaisia latureita. Niistä viisaimmilla pystyy lataamaan NiCd-, NiMh-, Li-Ion, LiPo, LiFe- ja Pb-akkuja joko verkkovirtaa tai 12 V:n poweria tai akkua (esim. auton) hyödyntäen. Kynttilöitäkin on laatikollinen, joten ihan heti ei tarvitse pimeässä istua.
Käteistäkin on itselläni jemmattuna kotiin pieniä määriä ja pieninä seteleinä (sähkökatkon sattuessa tasaraha on ehkä ainut joka toimii – jos rahalla yleensä on mitään arvoa?), ja esim. polttoaineasemilla (kylmät asemat) ei enää edes ole ketään henkilökuntaa, joille voisi käteisellä maksaa. Myöskään isot kauppaliikkeet eivät voi ottaa sähkökatkon sattuessa asiakkaita sisään, koska valaistus ei toimi, varashälyttimet eivät toimi, kassalinjat eivät toimi… Mutta ehkä joku pieni kioskinpitäjä voi silti toimia, jolloin käteismyyntiä voi jatkaa ulos jonkun luukun kautta…?
*
Meillä tankataan auto, kun puoli tankkia on kulutettu. Jerrykannu on varattu auton polttoaineen varastointiin.
Retkikeittimiä ja eri polttoaineita on, samoin hätämajoitustarpeet sisälle ja ulos. Retkisänkyjä, makuualustoja, makuupusseja, taskulamppuja ja otsalamppuja on. Lämmintä vaatetta ja (lisä)suojaa on myös varattu autoon. Osaamme suunnistaa ja lukea karttaa.
Teippejä, naruja, rautalankaa löytyy. Asevelvollisuus on suoritettu, työvelvollisuuteen on varauduttu. Käsisammuttimia on (jauhe-). On varauduttu suojautumaan kotiin ja/tai työpaikalle, kuin myös valmistauduttu evakuoitumaan (käskystä tai omin luvin). Talossamme on varaava takka ja runsaasti kuivaa klapia. Kynttilöitä on (lämmönlähde ja valaistus). Lähimmät yleiset väestönsuojat on tiedossa.
Tunnemme naapurimme ja seuraamme ketä ”nurkissa liikkuu”. Vakaviin häiriötilanteisiin on varauduttu myös ”kättä pidemmällä”. Evakkoon otetaan mukaan talon peräkärry, siitä on varmasti hyötyä, niin itselle kuin muillekin. Myös kosteuspyyhkeitä ja hygieniatuotteita ja desinfiointiainetta on pienissä pakkauksissa (mukaan evakkoon). Käsivarastoa täydennetään kulutuksen mukaan. Pika-puuceen käyttöön on varattu jätesäkkejä. Myös käteistä on eri valuutoissa.
Perinteinen radio on kellarissa ja sen lähettyvillä on jatkuvasti pattereita tarjolla. Varavirtapankkeja on useita kännyköille. Niitä käytetään paljon retkeilyssä, joten niitä on useita.
*
Kotona on kaksi patteriradiota ja lisäpattereita varastossa. Kännykät voimme ladata myös henkilöautossa ja matkailuautossa.
*
Se, että kaikki viestintä nykyään perustuu näihin johdottomiin yhteyksiin, on mielestäni suuri haavoittuvuuden paikka. En oikein ymmärrä, miten Suomessakin on uskallettu päätyä tähän tilanteeseen. Minulla on varavirta akkupuhelimen latausta varten. Ehkä siitä on jotakin apua. Olen ostanut isoja paristoja radiota varten. Toivottavasti ne vielä toimivat, kun niitä tarvittaisiin.
*
Puhelimen akun pidän yleensä täyteen ladattuna, samoin matkalaturin. Nämä kannattaa aina säännöllisin väliajoin käyttää tyhjäksi ja ladata uudelleen täyteen.
*
Paristokäyttöisiä matkaradioita minulla on vähintään yksi joka huoneessa ja niihin sopivia paristoja riittävä määrä. Paristotkin kannattaa uusia määrävälein, koska ne vanhenevat myös. Vanhat paristot voi kuluttaa loppuun esimerkiksi noissa ”myrskylyhdyissä” pimeänä aikana vaikka ulkolyhtyinä.
*
Kotoa löytyy patteriradio ja pattereita. Kännyt on ladattu. Viestintää seurataan (uutiset). Vara-akkuja on ladattu (powerbank). Latausjohtoja on eri mallisia. Kännykän latureita on, myös ylimääräisiä. Huhuja emme usko, emmekä levitä.
*
Kotoa löytyy paristoradio ja VHF-puhelin hätätiedotuksia varten.
*
Minulla on ns. maailmanradio, joka on sekä veivillä että auringolla ladattava. Sillä saa sekä ladattua puhelimia että valaistua tarvittaessa. Sitten löytyy kaksi isoa varavirtalähdettä, jotka ovat koko ajan ladattuna, sekä aurinkopaneelilaturi, jolla saa ladattua pienlaitteita USB:lla auringon paistaessa.
Löytyy myös varapuhelimia sekä retkeilyvarusteet reppuineen, makuupusseineen, kompasseineen ja telttoineen + hätätilanteita varten ns. Go-Bag, jossa ovat hätävarusteet.
*
Meille on hankittu puhelimiin yms. varavirtalähteitä sekä tehokas isompi ladattava varavirtalähde (jossa on myös led-valaisin). Tätä varavirtalähdettä pystyy lataamaan verkkovirralla, aurinkopaneelilla ja auton tupakansytyttimestä. Siitä voidaan jakaa virtaa esim. porakaivon pumpun pyörittämiseen, jääkaappiin, valaisimeen ja puhelinten yms. lataukseen.
Olohuoneessa on takka ja keittiössä vanha Högforsin puuliesi, jossa myös pieni uuni. Pihalla vajassa on noin 10 kuutiota polttopuita.
Olohuoneen seinässä on pistorasia, joka on yhdistetty ulkona olevaan liittimeen. Liitintä voi käyttää bensalla toimivan 230 V / 2200 W generaattorin yhdistämiseen.
Lisäksi on kaksi 11 litran kaasupulloa, jotka sopivat kaasulämmittimeen ja pihagrilliin.
*
Itselläni on täyssähköauto, jossa on aina sähköä niin paljon, että voin autossa ladata tietokoneen, puhelimen, taskulampun jne. Lisäksi olen hankkinut 300W invertterin, jolla voin sähköautosta sähköä ottamalla käyttää uppopumppua, koska meidän talossa on kellari, joka pidemmän sähkökatkon sattuessa ehkä täyttyisi vedellä, jos ei joka päivä pumpata vettä pois noin 250 litraa. Hätätilanteessa tämä salaojavesi kelpaa hyvin mm. peseytymiseen.
Sähköauton lisäksi kakkosautona meillä on diesel, jolla tehdään Lapin matkat ja pidemmät reissut. Sitä varten on jerrykannussa 18 litraa talvilaatuista dieseliä (autokatoksessa/autotallissa saa maksimissaan säilyttää 60 litraa palavia nesteitä). Varapolttoainetta pitää olla sähkökatkojen varalta. Nimittäin jos tulee pidempi ja laajempi sähkökatko, silloin ei myöskään saa polttoainetta mistään, koska huoltoasemien mittarikentillä ei ole sähköä, jolloin polttoainepumput eivät toimi, jolloin myös viranomainen on pulassa, koska hekään eivät saa omia autojaan tankattua. (Suomessa kyllä on jo ainakin neljä huoltoasemaa, joissa on huoltovarmuuskeskuksen hankkima aggregaatti – nämä ovat Forssassa, Vierumäellä, Siilinjärvellä ja Oulussa, lisäksi noin 70 samanlaista asemaa varageneraattorilla on vielä tulossa, mutta en tiedä ovatko nämä toteutuneet jo.)
HUOM. Kemikaalilainsäädännön mukaan yhteiskäytössä olevassa tilassa ei suositella säilytettävän mitään palavia nesteitä. Yksityiskäytössä olevissa tiloissa sallittu säilytysmäärä on 60 litraa bensiiniä ja 200 litraa dieseliä, mutta tässä voi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Ota asiasta selvää oman alueesi pelastusviranomaisilta.
*
Meillä on aggregaatti jos tarvitsee sähköä, sekä polttoainetta hätävarana. Löytyy myös kaasupullo ja kompostikäymälä.
*
Talossani on kolme tulisijaa: alakerrassa puuhella ja -uuni sekä takka, yläkerrassa toinen takka. Liiterin puut riittäisivät melko pitkäksi aikaa.
*
Varaava takka lämmittää jos maalämpö pysähtyy. Puita on aina muutaman vuoden tarve varastossa.
*
Olemme rakentaneet avotakkaan sydämen, siihen pellettipoltin ja autotalliin tonnin verran pellettiä. Sitten on kaasulämmitin, kaasukeittimiä ja muutama kaasupullo. Löytyy myös aggregaatteja sekä polttoainetta.
*
Omakotitalossamme on varalämmityksenä kaasukäyttöinen lämmityslaite, mikä kattaa toisen kerroksen pitämisen lämpimänä kovillakin pakkasilla.
*
Kotoa löytyy pari pientä 1 ja 2 kw generaattoria ja 30 kWh akusto on aurinkopaneelijärjestelmä.
*
Sähkön saanti on mukavuuden kannalta kaikkein tärkein asia. Sähkölämmitys vaatisi varsin järeän varavoimaratkaisun. Kohtuullisen tehoisen polttomoottorigeneraattorin hankinta on joskus käynyt mielessä. Ostohintakaan ei ole paha este, mutta sijoituspaikka, polttoainelogistiikka ja kytkentä järkevästi varajärjestelmäksi ovat turhan haasteellisia.
Talossamme on yksi takka, yksi varaava kevyt takka ja puuliesi. Lisäksi hankin nestekaasulämmittimen vielä koville pakkasille. Nestekaasuja on kaksi kappaletta, joista toinen on koko ajan täynnä. Näillä saa sähkökatkon aikana talon lämpimäksi pitkäksikin aikaa, kun on vielä varastollinen kuivaa puuta pihassa.
Kynttilöitä löytyy eri kokoisia, sekä kolme ladattavaa isohkoa yleisvalaisinta. Näiden avulla saamme valaistua taloamme kohtuu hyvin. Näiden lisäksi on nippu otsalamppuja, paristolamppuja sekä ladattavia käsivalaisimia. Valaisimia testaan, lataan ja tyhjennän kerran kuukaudessa.
*
Lämmittimiä voi rakentaa metallikanistereista ja tynnyreistä huomioiden paloturvallisuus. Valaisuun varalle voi valmistaa kynttilöitä steariinista, kun kerää kynttilänjämiä ja mehiläisvahaa. Talossa on öljyllä/puulla toimiva keskuslämmitys. Polttopuuta on aina varastoituna riittävästi.
Valo toimii tarvittaessa tehokkailla led-taskulampuilla, joita minulla on useampia. Samoin käytössäni on ”led-myrskylyhtyjä”, joita suosittelen kaikille. Ne ovat huomattavan edullisia ja hyvin valaisevia. Tulitikkuja ja kaasukäyttöisiä takkasytyttimiä on myös varalla aina. Täyttöpullo kaasusytyttimille on totta kai olemassa.
Autotallissa on 2,7 kW:n aggregaatti tarvittaessa sähkön tuottamiseen. Siihen löytyy myös bensiiniä. Lämmintä saadaan varaavasta takasta olohuoneen nurkassa ja liiterissä on n. vuodeksi kuivia koivuklapeja.
Jos oikein tiukka paikka tulee, voimme siirtyä asumaan matkailuautoon, joka pysyy lämpimänä muutama vuorokauden nestekaasulla.
Ei ole tuntunut vielä ainakaan, että hätä tulisi muutaman vuorokauden häiriöstä.
*
Omakotitalomme lämmitys on monipuolinen: Patteriverkostoon saadaan lämpöä kaksoispesäkattilasta (öljy ja puu), ja siinä on lisäksi poltinhäiriön varalta 6 kW:n sähkövastus. Keskuslämmityskattilan rinnalle on juuri valmistumassa ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, jonka käytöllä kattila jää varalle ja vaihtoehdoksi pörssisähkön hintapiikkien taltuttamiseen. Keskikerroksessa on tulikivinen liesi-leivinuuniyhdistelmä, jolla voi valmistaa lämmintä ruokaa sekä liedellä että uunissa. Tulikiviuuni toimii keski- ja yläkerroksen varaavana lämmönlähteenä. Sähkö saadaan haja-asutusalueen 20 kV:n verkosta, jonka keskijännitejohdot on osaksi maakaapeloitu, oma muuntamomme on uusittu hiljattain puistomuuntamoksi ja liittymisjohdot nykyisin maakaapeleita. Verkkosähkön katkeamisen varalta taloomme on tehty kolmivaiheinen 16 A:n varavoimakoneen liitäntämahdollisuus, jonka teholla kyetään ylläpitämään tärkeimmät toiminnat sähkökiuasta ja vedenlämmitysvastuksia lukuun ottamatta. Siirrettävä varavoimakone ja sille polttoainetta on lämpimässä varastossa.
*
Sähkökatkojen varalle meillä ei ole korvaavaa järjestelmää. Generaattorin hankinta on ollut joskus mielessä, mutta jämerän dieselgeniksen (se toimisi myös ”löpöllä”, jolla talommekin lämpiää) löytäminen kohtuurahaan on todella onnenkauppaa. Bensarimpuloita kyllä on tyrkyllä pikkurahalla, mutta ne eivät erityisemmin vakuuta.
Viime aikoina myyntiin tulleet akustot kiinnostavat, mutta ei se periaate, että itse maksan tarvikkeet ja joku muu hallitsee niiden käyttöä. Tuossa toimintamallissa en siis itse pysty päättämään, mihin akkujen sisältämä energia käytetään. Joidenkin myyjien järjestelmissä kuulemma voisi energiaa käyttää itsekin. Sitä paitsi tyypillisellä 15 kWh:n akustolla ei kovin kauan normikäytöllä sätkytellä, vaikka sen saisi kokonaan omaan käyttöön. Varakäyntiaikaa pystytään toki jatkamaan kytkemällä kaikki muu pois, paitsi tietysti pakastin, jääkaappi, kiertovesipumppu ja talviaikaan öljypoltin. Joskus aikaisemmin katselin hiukan järeämpää, aurinkopaneelien yhteyteen asennettavaa, itse hallittavaa akkujärjestelmää, mutta sen kymmenien tuhansien hinta hillitsi tehokkaasti niitä himoja. Sillä akustolla tosin pärjäisi jo pidempäänkin.
Lämmitys on kohtuu hyvin hoidossa; meillä on kaksoispesäkattilalla lämpiävä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, joten jos öljypytty (3000 l) on täynnä, sillä pärjätään puulla avustettuna (kaksoispesäkattila, varaava uuni ja puulämmitteinen sauna) pari vuotta, jos puuta vaan piisaa. Kattilaa voi lämmittää myös 6 kW:n vastuksella ja siten jatkaa öljyn riittävyyttä. Niin tehdään nytkin sähkön hinnasta riippuen. Sähkövastuksen teho riittää pikkupakkasilla yksinäänkin, mutta ei kylmimmillä keleillä. Tulevaisuudessa pitäisi vielä saada käyttöön ilma-vesilämpöpumppu, aurinkokeräimet ja varaaja, niiden varusteet olen jo hankkinut. Ne kun saa toimimaan, on lämmityspuoli jo aika hyvin hanskassa.
*
Meillä on varauduttu sähkön puuttumiseen aggregaatilla, joka hankittiin, kun joulumyrskyssä olimme takavuosina 1,5 vuorokautta ilman sähköä. Meillä on 2 kW:n aggregaatti, jolla pitää ilmalämpöpumpun, jääkaapin ja vähän muutakin toiminnassa, ja bensaa on jonkin verran kanistereissa. Lisäksi on varaavaa takkaa varten motti tai kaksi puutavaraa, ja lisäksi grilli ja kaasua pulloissa. Olen ostanut myös erillisen 2 kW:n induktiotason, jolla pienemmillä tehoilla keittää kaikenlaista, tai voi ainakin hauduttaa.
Kotonamme viemäröinti toimii painovoimaisesti omaan jätevesisäiliöön päin eikä tarvitse sähköä muuhun kuin vedenjakeluun.
*
Kotonamme on kompostikäymälä.
*
Minulla ei ole puuceetä. Se on suunnitelmissa. Pihassa on puusauna, mutta vesi tulee vain taloon sähkön avulla.
*
En ole hamstrannut isoja määriä wc-paperia. Ihmetyttää, miksi juuri sitä hamstrataan niin paljon.
*
Jää nähtäväksi miten hygienianhallinta toimisi. Kunhan vettä saa haettua, on riittävän isot säiliöt peseytymiseen. Lämmintä vettä mahdollista keittää sekä puilla että kaasulla. Polttopuita on riittävästi ja kaasupullo täynnä.
*
Wc:t hoidetaan yleisohjeistusten mukaan vuoraamalla muovipussilla ja sanomalehtisilpulla. Kotona on varalta kuivakäymälä.
Kellarin ilmaventtiilit suljetaan esim. tiiviillä muovilla ja jesarilla. Kellarissa on vessa, jonka viereen saa sekavettä huuhtomiseen. Samoin kellarissa on hygieniatavaroita varastoituna.
*
Ilmanvaihto on koneellinen tulo-, poisto- ja lämmöntalteenottolaite, ja sen ohjaaminen omassa vallassa.
*
Vaihdatin ikkunat viime keväänä. En tiedä, miten tiiviiksi niiden ilmastointiaukot saisi vain sulkemalla, mutta teippaamalla ainakin. Talossani on vain muutama muu ilmastointiaukko, ilmastointilaitteita ei ollenkaan.
*
Kotona on erilaisia teippejä, jos pitää tilkitä ikkunoiden tai tuuletusaukkojen rakoja mahdollisen kaasu- tai vastaavan vuodon vuoksi.
*
Kotonamme heikoin lenkki on kellarin ikkunoiden suojaus. Niistä puuttuu suojalevyt, jos sellaiseen olisi tarvis.
*
Ilmavaihto on painovoimainen, joten sen sulkemiseksi riittää venttiilien sulkeminen esim. teippaamalla. Liesituulettimessa on automaattinen sulkuventtiili, kun se ei ole käytössä.
*
Meillä ilmanvaihdon tiiviyteen ei ole kiinnitetty huomiota.
Täysin epäselvää on se, miten tällaisella pientalovaltaisella alueella Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä suojaudutaan vaaran uhatessa. Väestönsuojia ei ole lähistöllä. Taloyhtiön pelastussuunnitelmassa ilmoitetaan kokoontumispaikaksi oma parkkipaikka.
*
Vanhan kivirakenteisen omakotitalomme kellarin ikkunaton, mutta ilmanvaihdolla varustettu varastohuone antaa jonkinlaisen sirpale- ja säteilysuojan. Talon painovoimainen ilmanvaihto on helppo sulkea.
*
En tiedä mihin voisimme siirtyä turvaan, mikäli sellainen tilanne tulisi.
*
Suurempi ongelma kuin varautuminen on väestösuojien puute etenkin juuri pientalo- ja omakotialueilla. On käsittämätöntä, että väestösuojat puuttuvat näiltä alueilta. Useimmat asukkaat eivät tiedä minne heidän pitää mennä suuronnettomuuden tai muun ilmahälytyksen tapahtuessa. Kyseessä on tuhansia ihmisiä.
*
Omakotitalon kellariin suunnittelen poikkeusolovarastoa.
*
Kantavien seinien suojaamassa autotallissamme saan ikkunat peittoon, sinne tulee vesi ja saan siellä valmistettua ruokaa.
Varautuminen on eräs lempiaiheistani. Varsinkin nyt näinä epävarmoina aikoina. Ohessa oma ratkaisuni, joka ei perustu viimeaikaisiin tapahtumiin, vaan on peräisin kokemuksista vuosien takaa lähinnä pitkähköistä operaatioista Bosniasta ja Kosovosta. Siellähän oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että päivittäin ei aina tullut hanoista vettä eikä katkaisijasta vääntämällä sähköä. Myös lämmön saatavuus piti varmistaa omin keinoin.
Itse olen varautunut seuraavasti: sähkön varalta löytyy aggregaatti, kännyköiden ja tablettien yms. lataamiseen myös akkuja, kevyitä varavirtalähteitä sekä järeämpiä boostereita, joilla voi myös käynnistää auton tarvittaessa. Lisäksi on liikuteltavia keveitä aurinkokennoja. Ruoanlaittoon on kaasukeittimiä, sekä pullokaasulla että kevyillä patruunoilla toimivia. Kaasupulloja on 2 kg:n, 5 kg:n ja 11 kg:n pulloja. Myös erinomainen retkikeitin (Trangia) kuuluu varustukseen. Grillejä on kaasulla, sähköllä ja hiilellä toimivia. Ruokaveden saanti varmistetaan vedenpuhdistimella (suodatin). Vettähän Suomesta kyllä löytyy.
Varsinainen ruokahuolto on asia erikseen, se hoituu normaalin kaavan mukaan. Aina löytyy syötävää ja juotavaa muutamaksi päiväksi. Ei ruokatarvikkeita ole aiheellista hamstrata kaappikaupalla. Eikä WC-paperia.
Lämmitys onnistuu petroolilämmittimellä, kotona takalla ja saunan puukiukaalla. Kunnollisia polttopuita on riittävästi. Lämpimään pukeutumiseen on pilkki- ja kelkkahaalarit. Valaistukseen on kaasuvalo, patterikäyttöinen yleisvalo sekä riittävästi taskulamppuja ja kynttilöitä. Ulkotulia unohtamatta. Radioita on patterilla ja akulla toimivia.
Ajoneuvot (2 kpl) ovat aina tankit täynnä ja lähtövalmiina, kun vain suunta tiedetään. Henkilöauto on hybridi, toimii kaasulla ja bensalla. Kaasulla ajaa lähes 300 km ja kun se loppuu, niin bensalla reilut 1000 km. Matkailuautossa on 120 l:n polttoainetankki, samankokoinen on myös raikasvesisäiliö. Matkailuauto on jo sinällään täysin varusteltu oma yksikkönsä, jossa on valmiina kaikki tarvittava. Virran saanti on varmistettu kolmella akulla ja katolla olevilla aurinkopaneeleilla. Tallissa on varalla laillinen määrä polttoaineita kanistereissa, jotka voi tarvittaessa napata mukaan.
Niin, ja tietenkin käteistä pitää olla riittävä määrä, jos ja kun maksujärjestelmät ja automaatit eivät toimi. Eikä se käteinen ole patjan alla, vaan kassakaapissa.
Olen tuttavilta ja lähipiiristä kysellyt, miten he ovat varautuneet poikkeusoloihin. Hämmästyttävän huonosti. Yhä edelleen yllättävän moni elää vain sen varassa, että kaikki toimii sähkökatkaisinta painamalla. Ei todellakaan toimi.
Myönnän, että oma varautuminen on suunniteltu yläkanttiin, mutta kuitenkin perustellusti. Voisin omalta kohdaltani sanoa, että ”Siperia opettaa”.
- Vedenpuhdistimet
- Tulukset, risukeitin ja retkikattilasto
- Kodin ilmanvaihtoputkiin tukkeeksi niiden omat muovikorkit/hatut (jotka ostaessakin päissä)
- Pilkkivälineet, vie vähemmän tilaa kuin onki
*
Isommassa rivitaloyhtiössä, jossa miesystäväni asuu, on 33 asuntoa. Taloyhtiön entinen kerhohuone aiotaan muuttaa varautumishuoneeksi, jonne taloyhtiön omistajat hankkivat kaasuhellat asukkaitten käyttöön sähkökatkoksen ajaksi. Alustavan suunnitelman mukaan asukkaat hankkivat kalusteiksi pöydät ja tuolit ja ehkä sohvan. Jokainen asukas hankkii kuivasäilykkeitä ja kolmen vuorokauden vesivaraston huoneeseen varastoksi. Kylän kauppias suunnittelee selviytymispakkauksen. Tilaan suunnitellaan lämmitintä. Paikallinen kyläyhdistys on hankkeessa tukena yhteystahona. Kun on eri-ikäisiä tai varattomia henkilöitä, heidän tarpeensa otetaan huomioon yhteiskeräyksenä, että jokaisella on varautumispakkaus.
*
Ehkä olen tavallista paremmin varautunut poikkeustilanteeseen, kun asustan hiukan syrjemmässä metsäalueella. Pieni talo, pihasauna, pari varastorakennusta, pohjavesikaivo, aurinkopaneeleja ja omaa metsää. Talossa on vain sähkölämmitys, ja varalle on kaasulla toimiva säteilylämmitin heti käyttövalmiina + 2 kaasupulloa, joista toinen aina täysi. Työpajasta siirrettävissä 4 kW:n diesellämmitin parissa tunnissa taloon, sen akku kestää 100 tuntia. Polttoainetta on yleensä muutamia kymmeniä litroja varastossa. Aurinkopaneelilta saa sähkölatausta, tai autosta tai pienestä aggregaatista. Myös peltitakka on asennettavissa muutamassa päivässä sisätiloihin. Eli lämpö on turvattu eri tilanteissa.
Renkaallinen pohjavesiputkikaivo, joka on osan vuotta ylivirtaava. Sähkökatkoissa saa vettä veneen akulla ja pilssipumpulla helposti suoraan ämpäriin tai kanisteriin. Toimii myös lämpimänä/kylmänä aikana jääkaapin korvikkeena eristetyn suojakopin pitäessä tilan pohjaveden lämpötilassa.
Pihasaunassa puukiuas ja piippusäiliö, eli kiehuvaa vettä saa 20 litraa kertalämmityksellä. Hoituu pesut ja pyykit ym. taloudenpito. Aina kaapissa myös vauvan kosteuspyyhkeitä hygieniaan. Vesijärjestelmät tyhjenevät jäätymistä vastaan muutaman hanan aukaisulla ja pari putkiliitosta aukaisemalla.
Kuivaruokaa on kaapissa, ja pakastimesta saa jonkin aikaa ruokaa ja siirrettyä pohjavesijääkaappiin. Kellariin on jo elementit valmiina, eli se on myös tulossa työn alle ensi kesänä.
Akkukäyttöisiä otsalamppuja on viisi tehokasta, ja litium-akkuja niihin toistakymmentä. Patteriradio ja sille NiMH-akkuja. Ladattaville akuille on useampipaikkaisia latureita akkuvirtalatausvalmiudella.
Muutama älypuhelin käytössä ja puolenkymmentä vanhempaa soittokelpoista kännykkää, jos puhelinverkot toimii. Metsästäjäradio 68 MHz alueelle on, siitähän on kaavailtu poikkeustilojen ”hätäverkkoa”.
Lääkkeitä on yleensä ainakin kuukauden tarpeeseen. Ensiapuvarusteet on autossa ja reppupakkauksia.
Käteistä löytyy ”jemmasta” tarvittaviin hankintoihin tietoliikennekatkoksissa. Sammuttimia löytyy useampi autosta ja varastoista palonalkuihin. Moottorisaha ja mönkijä vinssillä myrskytuhojen raivaukseen, pressuja on useita väliaikaiseen suojaamiseen. Maastopaloihin ei löydy sähkökatkossa pumppuja, täytynee suunnitella bensajyrsimeen lisävarusteeksi ”mako” pumpulle kiinnitys ja hihnapyörät. Tulvavaara alueella on olematon, rankkasateilla tievauriot mahdollisia.
Hengityssuojaimia, kertakäyttöhanskoja ja sadetakkeja sekä desinfiointiaineita löytyy.
Poikkeukselliseen henkilöön kohdistuvaa uhkaa ja ryöstelyä vastaan löytyy kevyitä tarkkuusammunnan luoti- ja metsästyskäytön nuoliaseita.
Säteilyvaaraan ei ole nyt kunnon suojaa, kellarista on tulossa sovellettava suojatila säteilyä vastaa. Talon ilmanvaihdon voi pysäyttää ja aukot tiivistää, talo perusrakenteeltaan tiivis.
Eli valmiuksia löytyy, jos ei heti käytössä, niin muutaman tunnin viiveellä otettavissa käyttöön.
Vähän syrjemmällä asuvana ei kaikki ole heti löydettävissä lähikaupasta. Siitä on ehkä tullut tuo ennakointi, että pitää olla jo valmiiksi kotona jos tulee tarvis.
*
Olen kerrostalossa asuva nainen, mutta minulla on lisäksi mökki ja kuolinpesän talo käytettävissä, jos jotain sattuisi tapahtumaan ja varautumiseen tartutaan.
Minulla on runsaasti kuivatuotteita, jauhoja, ryynejä, kahvia ym. Pakastimia on kaksi ja niissä runsaasti marjoja, leipää, kakkuja ja jotain ruokaa. Kellarissa on hilloja ja omenamehua runsaasti. Minulla on pieni kaasukeitin, sellainen salkku. Lääkkeitä minulla on sopivasti. Minulla ei ole mitään sairautta, johon olisi lääkitys. Patteriradio ja kännykän varavirtalähteitä minulla on on. Tärkeät asiakirjat ovat yhdessä paikassa ja ne löytää helposti. Kynttilöitä, patterivalaisimia ja pattereita on.
Vaatteita ja peittoja on useita. Ämpäreitä on kaksi. Molemmissa on kansi. Ikkunoihin voin laittaa lisää verhoja kylmyyden siirtymistä estämään.
Säilykkeitä ei ole kuten hernekeitto, mutta en tykkääkään niistä.
Auton tankin pyrin pitämään mahdollisimman täynnä jatkuvasti, jotta voin halutessani mennä maalle joko mökille tai kuolinpesän omistamaan taloon. Mökki lämpiää pelkästään puulla ja järvestä saa vettä, jos vesiposti ei toimi. Talossa on vesipatterit, joiden toimintaan tarvitaan sähköä, vaikka lämmitys tapahtuukin puulla. Mökillä on kaasuliesi myös. Talossa on leivinuuni ja sauna, mitkä auttaisivat sen lämmittämisessä.
Lisäksi olen omatoiminen enkä avuton kännykän räplääjä. Osaan monenlaisia asioita enkä pelkää tarttua raskaisiinkaan töihin. Kuntoakin olen pitänyt yllä toimimalla mm. seniorisaleilla vertaisohjaajana.
50-luvulla syntyneenä ja pikkutilalla vähän rahan turvin omalle uralle selvinneenä on oppinut kaikenlaista. Elämän suunnitelmallisuus on yksi osa sitä.
