Kun harkitset varaavan ja kiertoilmatakan välillä, aloita arvioimalla lämmitystarpeesi. Siinä auttaa valmistajan ilmoittama hyötysuhdeluku, johon käyttäjä voi arkitilanteissa vaikuttaa yllättävän paljon itsekin.
Varaava tulisija varaa lämpöä itseensä suuren massan ansiosta ja luovuttaa lämpöä huoneistoon pitkään. Kiertoilmatakka puolestaan alkaa lämmittää ja kierrättää lämmintä ilmaa heti sytytyksestä. Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna kertoo, että takkojen keskinäiseen taloudellisuuden vertailuun vaikuttaa investoinnin suuruus, takan varaavuus ja käyttömäärä sekä puun hinta.
”Varaavan takan etu on tasaisempi lämmöntuotanto pitempään, kun taas mökkikäytössä tarvitaan nopeaa lämpenemistä. Siihen tarkoitukseen käy kamiina tai kiertoilmatakka, joka on myös varaavaa takkaa kevyempi ja helpompi sijoittaa suoraan puulattian päälle. Se ei myöskään tarvitse palomuuria. Varaavan takan etuna taas on tasaisempi lämmönluovutus.”
”Moni yllättyy, kun kamiinat antavat lämpöä liian kovalla teholla, sillä niissä ei ole varaavaa massaa. Siksi varaava tulisija on tarpeen, vaikka haluaisikin vain fiilistellä sateella ja talvipakkasella”, Nunnauunin toimitusjohtaja Johannes Uusitalo kertoo.
Kiertoilmatakka on hyvä valinta nykyaikaisiin, energiatehokkaisiin koteihin, joissa päälämmitysmuotona on esimerkiksi maalämpö tai kaukolämpö. Tällöin kiertoilmatakan nopea lämmönluovutus mahdollistaa lisälämmön. Kiertoilmatakkaa voit lämmittää pienemmällä puumäärällä kauemmin, mutta lämmöntuotanto käytännössä loppuu siinä vaiheessa, kun hiillos on tulipesässä sammunut.
Varaava takka on hyvä valinta esimerkiksi sähkölämmityksen tueksi. Jotta varaavasta takasta saa parhaan hyödyn irti, sitä tulee lämmittää tasaisesti, kylminä aikoina käytännössä joka päivä.
Takan sijainti ja lämmitettävän alueen koko tulee ottaa huomioon takkaa valitessa. Oli tulisija mikä tahansa, se kannattaa sijoittaa mahdollisimman keskeiselle paikalle kodissa. Jos valitsee kotiinsa liian kookkaan varaavan takan, tila voi lämmetä helposti liian tukalaksi.
Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare kehottaa opettelemaan tulisijan käytön ja pitämään siitä huolta valmistajan ohjeiden mukaisesti. Huollettu tulisija polttaa puuta paremmalla hyötysuhteella ja tuottaa lämpöä pienemmällä puumäärällä kuin huoltamaton, joka palaa epätäydellisemmin. Puhdas palaminen tuottaa myös vähemmän pienhiukkaspäästöjä eikä savupiipusta tuprua mustaa savua. Uusikin tulisija voi vaurioitua nopeasti, jos siinä polttaa huonolaatuista puuta tai liian suuria panosmääriä.
Tulikiven myyntijohtaja Markku Prättälä muistuttaa, että 12 kilon puun polttamiseen tarvitaan 120 kuutiota ilmaa. Jos takka ei vedä, ilmaa ei saada tarpeeksi. Korvausilmaa voi tuoda esimerkiksi putkella suoraan takan alle. Jos korvausilma otetaan huoneilmasta, riittävä ilman saanti on varmistettava ilmanvaihtoa säätämällä tai erillisellä korvausilmaventtiilillä.
Huomio hyötysuhteeseen
Valmistajan ilmoittama hyötysuhde mitataan tarkoin määritellyissä olosuhteissa, mutta normaalikäytössä takan käyttäjällä on suuri vaikutus hyötysuhteeseen ja palamisen puhtauteen. Myös takan rakenne vaikuttaa energiatehokkuuteen, joka on uusissa takoissa yleensä parempi, mutta vanhaankin avotakkaan voi hankkia uuden takkasydämen.
Varaavan takan hyötysuhdeprosentti kertoo, millaisella puumäärällä saadaan tietty lämpö. Valmistaja määrittelee puumäärän.
Kiertoilmatakan hyötysuhde puolestaan kertoo, miten puhtaasti takka polttaa puuta. Mitä isompi prosentti, sitä puhtaammin takka polttaa ja kilowattiteho saadaan ulos.
Esimerkkejä uusien takkojen hyötysuhteesta:
Paino: 1100–1400 kg
Hyötysuhde: 88–92 %
Hinta: 2585 e
Paino: 675 kg
Hyötysuhde: 84 %
Hinta: 4990 e
Paino: 480 kg
Hyötysuhde: 85 %
Hinta: 7171 e
Paino: 108 kg
Hyötysuhde: 78 %
Hinta: 1590 e
Lähteet: Omakotilehti 4/2018, valmistuli.fi, valmistajien nettisivut. Artikkeli on päivitetty 2025 ja vertailun takat on valittu vuonna 2025 valmistajien suosituimpien takkojen joukosta. Hintatietoja ei ylläpidetä.
Muista kutsua nuohooja säännöllisesti!
Omakotitalon omistajana tai haltijana vastaat siitä, että nuohous on järjestetty lain vaatimalla tavalla. Vakituisessa käytössä olevan asunnon tulisijat ja hormit tulee nuohota vuoden välein, ja yksityisessä vapaa-ajankäytössä olevien rakennusten tulisijat kolmen vuoden välein.
- Vakituisen asunnon tulisija tulee nuohota vuoden välein
- Vapaa-ajan asunnon tulisija tulee nuohota kolmen vuoden välein
- Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota
- Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa
Rakennuksen omistajan tai haltijan on pidettävä tulisijat ja savuhormit sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti. Tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet tulee pitää sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Lakisääteinen nuohous sisältää tulisijan ja hormin nuohouksen.
