Mitä kompostissa tapahtuu talven tultua, kun lämpötila tippuu ja maatuminen hidastuu? Pienillä kikoilla voit edesauttaa lämpökompostorin toimintaa talvella. Kerromme myös, miten bokashi toimii ja mitä tarvitset sitä varten, ja miten kasaat hyvinvoivan lehtikompostin.

Alkuvalmistelut syksyllä

Talven pakkasissa maatuminen hidastuu, ja sitä myöten kompostorikin täyttyy nopeammin. Siksi syksyllä kannattaa tehdä tilaa kompostoriin tyhjentämällä se esimerkiksi puolilleen, jotta tila ei lopu talven aikana kesken. Tyhjennystarve riippuu toki siitä, kuinka maatunutta jäte on ja kuinka paljon kotitalousjätettä kotona syntyy. Laita humus talveksi jälkikompostoitumaan puutarhakompostiin, pressun alle tai laatikkoon. Keväällä voit sitten levittää valmiin mullan perennapenkkeihin ja kasvimaalle.

Ihan tyhjäksi kompostoria ei kannata tyhjentää talveksikaan, sillä silloin hajottajaeliöstön määrä vähenee. Hyvin toimivassa kompostorissa on kerroksittain maatumisen eri vaiheissa olevaa ainesta. Jos komposti voi hyvin, ei kerroksia kannata sekoittaa keskenään. Kaikki pieneliöt ovat erikoistuneet tietyn vaiheen hajottamiseen, ja talvella ne joutuvat muutenkin pinnistelemään tavallista enemmän.

Jos taas kompostoitavaa tulee vähänpuoleisesti, kannattaa kompostoria täyttää talven mittaan lehdillä. Nyrkkisääntö nimittäin on, että mitä säännöllisemmin kompostoriin tulee jätettä ja mitä enemmän kompostoitavaa on, sitä paremmin se toimii.

Lämpökompostori on ehdoton

Jotta kompostoiminen on ylipäänsä talvella mahdollista, on lämpökompostori ehdoton. Mallilla ei ole niin väliä, tärkeintä on, että se on tuhoeläintiivis. Silti lämpökompostorikaan ei yksin riitä pitämään lämpötilaa tarpeeksi korkealla, jotta maatumista tapahtuisi.

Kymmenessäkin asteessa maatumista tapahtuu ja pieneliöt jatkavat toimintaansa, vaikka hitaasti.

Sula komposti kertoo hyvästä toiminnasta

Komposti toimii hyvin, jos se pysyy talvella sulana. Silloin pieneliöt jatkavat hajotustyötään, vaikkakin hitaammin.

Kun kompostorin lämpötila laskee nollaan, komposti jäätyy ja pieneliöt menevät lepotilaan. Se on luonnollista ja vaaratonta. Eliöt heräävät jälleen kevään tultua.

Kompostorissa pätee ympäri vuoden sääntö: Veit sitä taikka tätä, älä peittämättä jätä. Seosaine takaa hapen kiertämisen, kun kompostimassa ei tiivisty liikaa. Talvella seosaine kannattaa säilyttää sisällä, jottei kylmä seosaine laske lämpötilaa lisää.

Hyvässä seosaineessa on sekä karkeampaa että hienompaa ainesta. Komposti- ja huussikuiviketta myydään myös erikseen.

Kompostorin lämpötilan laskua voi estää kasaamalla sen ympärille lunta tai peittämällä se fleecellä, pakkaspeitteellä tai vaikkapa styroxilla.

Suojainen, pohjoistuulelta suojattu paikka, jonne aurinko välillä pääsee, pitää kompostin lämpimämpänä. Tosin sijoituspaikka kannattaa valita siten, ettei kesällä aurinko porota suoraan kompostiin.

Jos kompostorissa on ilmastointiaukko, se on hyvä kääntää talveksi minimiasentoon.

Kuumavesipullot, kuten kuumalla vedellä täytetyt limsapullot tai kanisterit, nostavat kompostin lämpötilaa. Samoin kädenlämmin neste, esimerkiksi keittovedet, soppaliemi sekä kompostin eliksiiri, typpirikas ja pieneliöitä lisäävä virtsa, lisäävät tarvittaessa kompostin kosteutta.

Varo kuitenkin, ettei kompostista tule liian kosteaa, silloin se jäätyy herkemmin talvella. Sopiva kosteus on silloin, kun puristamalla kompostia nyrkissä nestettä valuu muutama tippa. Liian kuivassa kompostissa on puolestaan muurahaisia. Nestettä imee esimerkiksi sahanpuru, kuivat lehdet ja turve. Kun seokseen lisää risuhaketta, kutterinlastua tai kuoriketta, on seosaineessa sopivasti karkeaa ja hienoa ainesta keskenään.

Kevään tultua kompostia voi herätellä lämpimällä vedellä tai muulla nesteellä ja kanankakalla. Mitään ei kuitenkaan tarvitse välttämättä tehdä, tehdas käynnistyy itsekseenkin lämpötilojen noustessa.

Bokashi tai biojäteastian tyhjennys talvella avuksi

Jos kompostori jäätyy eikö kompostoiminen etene, voi bokashi olla hyvä tapa kompostoida biojätettä talvella. Voit myös tilata biojätteen tyhjennyksen talveksi jätehuoltoyhtiöltä, ehkä yhdessä naapureiden kanssa.

Bokashi on biojätteiden kompostoimista sisällä erityisissä, siihen tarkoitetuissa hanallisissa astioissa. Lisäksi tarvitaan liuosta, joissa on pieneliöitä. Ne sisältävät maitohappobakteereita, hiiva- ja entsyymisieniä, melassia ja merileväkalkkia.

Bokashissa biojätteet fermentoituvat, eivät siis maadu, kuten kompostorissa. Tämän vuoksi jätehuoltoyhtiöt edellyttävät yleisesti, että bokashimassa on vielä jälkikompostoitava haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa tai säiliössä.

Bokashissa on tärkeää, että biojäte on tiivistä, toisin kuin kompostoinnissa. Siksi jätteet pilkotaan pieneksi ja jätemassa tiivistetään mahdollisimman hyvin. Bokashiastian kannen saa avata vain maksimissaan kerran päivässä, joten biojätteet pitää kerätä ensin toiseen astiaan, joka sitten tyhjennetään kerran päivässä varsinaiseen bokashiastiaan.

Neste valutetaan pois 3–5 päivän välein astiassa olevasta hanasta. Liian kosteaan massaan lisätään bokashirouhetta kuivikkeeksi.

Kun bokashiastia on täysi, sisältö jätetään hapattumaan kahdeksi viikoksi. Tällä välin voi käyttää toista bokashiastiaa. Hapattumisenkin aikana nestettä tulee poistaa säännöllisesti.

Laita bokashimassa lopuksi kompostoitumaan kompostoriin. Suoraan maahan sitä ei saa levittää.

Bokashiastioita tarvitaan kaksi, sillä astia jätetään hapattumaan kahdeksi viikoksi. Vieressä bokashirouhe.
Bokashirouhetta lisätään teelusikallinen biojätteiden lisäämisen jälkeen. Biojätteet tiivistetään mahdollisimman tiiviksi.
Bokashirouheessa on mm. maitohappobakteereja, mikrobeja ja hiivaa, ja se auttaa kompostia fermentoitumaan ja poistaa hajuja.
Bokashiastian kannen saa avata korkeintaan kerran päivässä. Siksi keittiössä tarvitaan astia biojätteiden keräystä varten, jonka voi käydä tyhjentämässä sen täytyttyä bokashiastiaan.
Bokashirouhetta myydään monen eri merkkisenä.
Bokashiastiasta valutetaan pois nestettä 3-5 päivän välein, myös happamoitumisen aikana. Laita fermentoitunut massa lopuksi kompostoriin, maahan sitä ei saa laittaa.

Minkä kokoinen kompostori?

  • Kompostoinnissa 200-litrainen kompostori sopii yleensä 1–5 henkilölle.
  • Bokashissa yksi astia (noin 15–19 litraa) riittää noin kahdeksi viikoksi. Yleensä astioita myydään kaksi yhdessä, sillä seos jätetään fermentoitumaan toiseen.

Syksyinen lehtikomposti on ennakoivaa kasvien hoitoa

Pihan taudit ja tuholaiset talvehtivat puutarhassa hyvin lehtikarikkeessa. Siksi lehdet on hyvä kompostoida tai pilkkoa nurmikolle ruohonleikkurilla.

Usein lehtikompostin ongelma on, että sisältö on pelkkää lehdistä tulevaa hiiltä. Hyvinvoiva kompostoi tarvitsee sekä hiiltä, typpeä että happea. Kerroskakkumalli edesauttaa kompostoitumista ja varmistaa tarvittavat ainekset.

Kasaa lehtikompostori kerroksittain seuraavasti:

  • Pohjalle 10 cm oksahaketta tai muuta salaojittavaa rakennetta.
  • Alhaalta ylöspäin: 10 cm lehtiä – 2–3 lapiollista multaa – 10 cm lehtiä – litra kanankakkaa ja pari litraa vettä – 10 cm lehtiä – 2–3 lapiollista multaa – 10 cm lehtiä – litra kanankakkaa ja pari litraa vettä – päälle 20 cm lehtiä.
  • Peitä komposti pressulla. Käännä lehtikomposti toukokuussa ja jälleen elokuussa. Kastele tarvittaessa. Syksyllä saat valmista maanparannusainetta ja katetta.

Jälkikompostoi humus noin vuoden ajan

Kompostia tyhjennettäessä lähtöaineet eivät saa enää erottua lukuun ottamatta puuainesta tai kananmunankuoren palasia.

Puolikypsä eli suoraan lämpökompostorista tuleva humus toimii lannoitteena, sillä se sisältää paljon typpeä. Sitä voi levittää sellaisenaan vain puuvartisille kasveille 2–3 cm katteeksi, kevyesti nurmikolle, tai siihen voi istuttaa esimerkiksi kurpitsoja. Sen sijaan kukille tai vihanneksille puolikypsää humusta ei kannata käyttää lainkaan. Liikaa typpeä sisältävänä se lisää kasvua, mutta vähentää satoa ja kukkien määrää. Juhannuksen jälkeen puolikypsää humusta ei kannata enää levittää. Se voi haitata kasvien tuuleentumista eli talvilepoon valmistautumista.

Mullaksi muuttuakseen puolikypsä humus vaatii jälkikompostoinnin noin vuoden ajan. Kypsää kompostia voi levittää maahan koko kasvukauden ajan.

Testi: Mitä nopeammin humukseen kylvetyt rairuohon siemenet itävät, sitä maatuneempaa humus on.

Älä unohda kanankakkaa

Kanankakka on erinomaista kompostin ravinneainetta, joka lisää typpeä kompostiin. Sopiva kanankakan annostus on noin 1–2 kourallista viikossa. Typpeä tarvitaan pieneliöiden lisääntymiseen. Sitä voi olla kuitenkin myös liikaa, ja tällöin kompostista leijuu ammoniakin haju. Silloin tarvitset lisää hiilipitoista seosainetta, kuten risuhaketta tai sahanpurua.

  • Asiantuntijana Omakotiliiton piha- ja puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen

Neuvonta on maksutonta, mutta puhelumaksu 09-alkuiseen numeroon tulee tarkistaa omalta puhelinoperaattorilta. Operaattori saattaa veloittaa myös jonotuksesta.

Voit lähettää kysymyksesi myös sähköisellä lomakkeella. Saat vastauksen sähköpostiisi. Katso lisätietoja piha- ja puutarhaneuvonnan sivulta.

Tutustu Omakotiliiton webinaaritallenteisiin:

Tapahtuman päivämäärä
Tapahtuman päivämäärä
Tapahtuman päivämäärä
Tapahtuman päivämäärä

Avainsanat jotka liittyvät artikkeliin

Omakotiliitto on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden tuki, turva ja puolestapuhuja. Kuvassa perhe heittelee frisbeetä omakotitalon pihalla koiransa kanssa.