Kesä tuo jälleen mökkiläiset rantojen, saunojen ja laiturien äärelle – mutta samalla myös laskut kolahtavat postilaatikkoon. Keskimäärin mökkiläinen maksaa kiinteistöveroa, sähköä ja jätemaksuja tuhat euroa vuodessa.
Kesämökin omistaminen maksaa Suomessa hyvin eri verran riippuen siitä, missä mökki sijaitsee. Omakotiliiton vertailu osoittaa, että mökkeilyn alueelliset maksut ovat nousseet viime vuotta jyrkemmin ja samalla alueellisten maksujen erot ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi.
Kalleimmaksi mökkipaikkakunnaksi nousi jälleen Savonlinna, jossa vapaa- ajan asunnon kiinteistövero, sähkö ja jätemaksut maksavat yhteensä 1 427 euroa vuodessa. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Mikkeli, Kangasala, Kuopio ja Puumala.
Edullisimmassa kunnassa Oulussa vastaavat maksut jäävät 649 euroon eli reilusti yli puolta pienemmiksi. Vertailun seuraavaksi edullisimmat kunnat ovat Pori, Mustasaari, Kouvola ja Kittilä.
Keskimäärin mökkiläinen maksaa vuosittain 995 euroa kunta- ja aluekohtaisia maksuja. Vertailun avulla Omakotiliitto tuo esiin alueellisten maksujen kehitystä ja vaihtelua mökkikuntien välillä. Vertailussa mukana olevat 25 suurinta mökkipaikkakuntaa kattavat noin 146 000 kesämökkiä eli lähes kolmanneksen kaikista Suomen mökeistä.
Paikoin hurjaa nousua
Vertailun kallein vapaa-ajan asukkaan kiinteistövero on Kangasalla, 679 euroa, ja edullisin Kittilässä, 210 euroa.
Kalleimpia jätemaksuja maksetaan Mustasaaressa (80 euroa), edullisempia Kangasalla (21 euroa).
Kalleimmat sähkömaksut koskevat Savonlinnan, Mikkelin, Puumalan ja Mäntyharjun alueella mökkeileviä, 802 euroa vuodessa, edullisimmillaan pääsee Oulussa, 333 euroa.
Keskimäärin kiinteistövero nousi 3 euroa, sähkömaksu 25 ja jätemaksu 2 euroa. Savonlinnassa kallistuneet kiinteistövero ja sähkömaksut ovat hilanneet maksuja ylöspäin miltei 130 euroa. Kiinteistövero nousi kaupungissa noin 12 prosenttia, 63 euroa.
Parainen tekee poikkeuksen nousutrendiin. Siellä maksut laskivat hieman, kun jätemaksut alenivat viime vuodesta jopa 24 prosenttia.
Kustannukset ovat nousseet suosituimmilla mökkipaikkakunnilla keskimäärin yli 30 prosenttia seitsemässä vuodessa.
Mökkiläisillä oltava varaa myös remonttiin
Omakotiliitto kannustaa pitämään hyvää huolta omista taloista ja mökeistä. Siksi pitkään jatkunut kustannusten nousu aiheuttaa liitossa huolta.
”Se rokottaa väistämättä kukkaroa. Olisi tärkeää, että kotitalouksilla riittää taloudellisia varoja myös remontteihin”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
”Ja vastaavasti remonttien teettäminen tarjoaisi myös työpaikkoja mökkikunnissa”, Silander huomauttaa.
Vapaa-ajan asukkaiden voimavaroja voisi hyödyntää kuntien toiminnassa nykyistä enemmän, toteaa puolestaan Vapaa-ajan asukkaiden Liiton VAALin puheenjohtaja Raimo Kosonen.
”Vapaa-ajan asukkailla on paljon osaamista ja kiinnostusta mökkikuntansa kehittämiseen. Jos kunnat näkisivät ja hyödyntäisivät tätä lisäarvoa selkeämmin, se saattaisi vaikuttaa mökkeilijälle kohdistuviin aluekohtaisiin kustannuksiin”, Kosonen arvelee.
