Rajamäen yrittäjäperhe keksi, miten isovanhemmat saadaan lähelle ja aikuistuvat lapset voivat opetella itsenäistymistä. Ratkaisuna Asuntomessuille Lempäälään valmistuu talo kolmelle sukupolvelle.
Harvoin näkee miltei sydämenmuotoista taloa! Vähän kulmikkaan sydämen, jos tarkkoja ollaan. Siitä tulee tämän asuntomessutalon nimikin, Villa Sydän. Sydämellisyys ei jää kuitenkaan pelkästään talon muotoon. Myös idea talolle on mitä lämpöisin: Villa Sydän valmistuu yhteiseksi kodiksi kolmelle sukupolvelle.
Sydämen toiseen puolikkaaseen muuttavat Minna ja Mikko Rajamäki sekä heidän teini-ikäiset tyttärensä Helmi ja Hertta. 17-vuotiaalle Helmille valmistuu äänieristetyn oven taakse 27-neliöinen tila omalla keittiöllä, jossa hän voi harjoitella itsenäistä elämää.
Minna ja Mikko toimivat talon rakentajina ja ottavat isovanhemmat asumaan taloon. Mikon vanhempien, Maria ja Olavi Rajamäen koti, tulee sydämen toiseen sakaraan. Heillä on edessään iso elämänmuutos, kun paritalon puolikas Tampereen Lamminpäässä vaihtuu 73-neliöiseen kolmioon. Lamminpäässä ovat asuneet myös Olavin isä ja isoisä, joten juuret ovat vahvat. Mutta kun ikää tulee eikä hyvästä vanhustenhoidosta ole takuita, muutto lähelle jälkikasvua painoi vaakakupissa enemmän.
Minna puhuu yhteiskuntavastuusta vanhemman sukupolven suuntaan, ja toisessa päässä taloudenpidon ja asumisen taitojen opettamisesta nuoremmalle sukupolvelle.
”Haluaisimme olla edelläkävijöitä ja näyttää, että näinkin voi asua. Nyt on meidän vuoromme hoitaa vanhempaa sukupolvea.”
Perinne jatkuu, sillä myös Olavi hoiti Tampereella aikanaan omat vanhempansa. Paritalo rakennettiin sillä ajatuksella, että Mikko voi asua toisella puolella. Elämä kuljetti kuitenkin Mikon perheineen Lempäälään. Kohta on lähellä enemmänkin sukua, sillä myös Minnan vanhemmat muuttavat lähelle kerrostaloon.
Pannukakkua seinän takana
Sukupolvien yhdistämisen lisäksi talon kantavia ideoita on ollut helppohoitoisuus. Tontti on pieni, ja talo vie siitä suurimman alan. Ulkoilmassa oleskellaan isolla kiviterassilla. Pienillä pihakaistaleilla kasvaa kunttaa ja pensasmustikkaa, joten nurmikonleikkuuvuoroja ei tarvitse tässä taloudessa jaella.
”Tämä on harjalla ja kihvelillä hoidettava piha. Terassin pystyy imuroimaan tai pesemään painepesurilla”, Minna kertoo.
Perheille tulee yhteinen autokatos, josta on käynti molempiin koteihin. Asuntojen väliä ei kuljeta sisäkautta, mutta ulkokautta voi sipsutella sisätossuissa.
”Mummu ja vaari voivat tulla omalta puolelta meille saunomaan tai grillaamaan”, Minna suunnittelee.
Vanhimmalla sukupolvella on kyllä omakin sauna, mutta Minnan ja Mikon puolelle niitä valmistuu peräti kaksi, sähkö-infrapunasauna ja puusauna. Näistä etenkin jälkimmäinen voi houkutella saunanlämmitykseen. Grillauskin on suunniteltu sosiaaliseksi tapahtumaksi, sillä grilli tulee suuren pöydän keskelle. Näin kaikki voivat grillata yhdessä, eikä kenenkään tarvitse kokata selin muihin.
Marialla on ollut perinteenä tuoda lapsiperheelle pannukakkua, ja kohta sitä voi käydä syömässä seinän takana. Minna odottaa jo hitaita aamuja, kun voi oleskella vaikka aamutakissa puoleenpäivään.
Kaivinkone omasta takaa
Rajamäen perheelle oli alusta asti selvää, että heille tulee hirsitalo. Talon on suunnitellut paikallinen arkkitehti Eevamaria Timlin. Hänen käsialaansa ovat neljä messujen arkkitehtonisinta taloa.
Epätavallinen talo ei ollut helpoin mahdollinen siinä vaiheessa, kun talotoimittajilta pyydettiin tarjouksia. Monet nostivat kädet pystyyn, mutta ruoveteläinen Ollikaisen hirsirakenne lähti heti mukaan.
Hirsirungon pystytyksen jälkeen on hoidettu omin voimin niin paljon kuin on pystytty. Tai oikeastaan jo ennen sitäkin, sillä Olavi entisenä maanrakennusyrittäjänä teki maanrakennustyöt. Asiaa helpotti, että laitteiden suhteen ollaan omavaraisia: perheeltä löytyy kaivinkone, traktori, kuorma-auto ja jyrät.
Mikko on ollut yli vuoden pois sähköalan töistään keskittymässä rakentamiseen. Minna on ottanut päävastuun yhteisestä yrityksestä, liikuntakeskuksen pyörittämisestä. Myös molemmat lapset työskentelevät jo perheyrityksessä. Mikko on ollut rungon pystytyksen jälkeen mukana lähes kaikissa töissä. Olavi on ollut isona apuna hirsipintojen käsittelyssä, joita kaikkiaan 270 neliössä riittää. Yhdessä on tehty pihatyöt, kivetykset ja terassit.
Minna ja Olavi muistelevat lämpimästi, miten hyvin yhteistyö pelasi noppakiveystä latoessa: appiukko ojenteli, miniä naputteli.
”Se on koko messualueen paras kivetys”, Olavi kehaisee.
Yhdessä rakennettu tuhansia neliöitä
Talon rakentaminen ei missään vaiheessa hirvittänyt Rajamäkiä, sillä kokemusta oli kertynyt jo rutkasti. Yhdessä oli rakennettu jo paritalo, jossa Maria ja Olavi ovat asuneet tähän asti. Järven rannalle on pystytetty moderni kesämökki. Yrityksensä liikuntahallinkin Minna ja Mikko ovat rakentaneet itse, ja tilaa on noussut muutamaan otteeseen yhteensä jo 4 000 neliötä. Maria-mummu on aina ollut korvaamaton lastenhoitoapu.
”Rakentaminen on verissä, meillä pitää olla koko ajan jokin projekti”, Minna sanoo. ”Rakentaminen ei ole koetellut parisuhdetta, vaan tämä on meidän juttu”, hän jatkaa.
”En tiedä, mistä Minna saa niin paljon ideoita”, Maria hämmästelee.
”Pienestä tämäkin on lähtenyt muhimaan”, Minna vastaa.
Hän arvelee, että Mikollakin uudet ideat alkavat poltella, kunhan taloprojektista hengähdetään. Ehkä siinä vaiheessa isovanhemmille nousee mökkitontille oma mökki. Monesta kanssakulkijasta tämä perhe taitaa erota siinä, että suunnitelmat eivät ole jääneet puheen asteelle, vaan hihat on laitettu heilumaan.
”Vaarikin on pysynyt hyvässä kunnossa, kun järjestetään puuhaa”, Minna nauraa.
Käytännön vinkkinä rakentamista tai miksei remontointiakin suunnitteleville Minna sanoo, että ihan kaikesta sovitusta kannattaa olla mustaa valkoisella. Muuten voi jäädä epäselväksi, ovatko hinnat arvonlisäverolla vai ilman, sisältyykö rahti vai ei ja niin edelleen. Omaan muistiin ei kannata luottaa, kun projektissa tapahtuu niin paljon. Myös rakennusprojektin yhteinen sähköposti auttaa pitämään viestinvaihdon yhdessä paikassa.
Minnalle jotkut ovat ihmetelleet, miten hän muuttaa asumaan anoppinsa kanssa. Hän on varma, ettei yhteisasuminen tuota ongelmia. Tuntuu myös, että tässä on nyt loppuelämän koti. Minna miettii asumiskuvioita jo pidemmällekin. Ehkä heidän esimerkkinsä rohkaisee siihen, että nuorempi polvi hoitaa aikanaan heitä. Yksiö voisi olla joskus ”mummuhuone”. Entä se talon sydämen muoto, oliko se ihan tarkoituksellista?
”Se tuli vahingossa”, Minna myöntää.
”Mutta tykkään siitä, sydän on tärkeä symboli.”
Asuntomessut Lempäälässä 10.7.–9.8.2026
Asuntomessut järjestetään tänä vuonna Lempäälässä. Alueelle rakentuu moderni, tiivis kaupunkimainen asuinalue, jonka keskiössä on nykyajan, kestävän kehityksen mukainen asuminen. Tulevaisuudessa Saikan alueella asuu noin 350 asukasta. Alueella on jo valmiina myös Saikantalo, jossa on alakoulu ja päiväkoti.
Tulossa jäsenetu!
Lippuetu on lunastettavissa verkkokaupassa. Löydät tarkemmat tiedot 19.6.2026 alkaen Omakotiliiton verkkosivuilta. Lähetämme edusta jäsenille myös sähköpostia. Muista täydentää sähköpostiosoitteesi jäsentietoihisi.
