Pienet piharakennukset vapautuvat luvista vuodenvaihteessa. Uusi rakentamislaki tuo monta muutosta myös pientalon tai mökin rakentamiseen ja korjaamiseen.
Piharakennuksia ilman lupaa
Pientaloasukkaat ja mökkiläiset riemuitsevat eniten vapaudesta rakentaa alle 30-neliöisiä piharakennuksia ilman lupien hakemista, kun uusi rakentamislaki tulee voimaan vuodenvaihteessa. Näin veikkaa lakia työstävä Ympäristöministeriön hallintoneuvos Kirsi Martinkauppi.
Rakennus saa olla esimerkiksi pihasauna, aitta, kesäkeittiö tai vierasmaja. Se saa olla eristetty, siellä saa olla tulisija ja sinne saa vetää vedet ja sähköt. Asuinrakennus se ei saa kuitenkaan olla. Mistä sen sitten erottaa?
”Talousrakennuksen erottaa asuinrakennuksesta se, ettei siinä ole ruuanvalmistusmahdollisuutta hellalla. Se tarkoittaa sähkö-, puu- tai kaasuhellaa. Kiuas, mikroaaltouuni tai hellakamiina ei ole hella”, Martinkauppi tarkentaa.
Suin päin talousrakennuksia ei voi kuitenkaan lähteä rakentelemaan. Ensin on tarkistettava, onko tontilla rakennusoikeutta jäljellä. Kaava-alueella täytyy noudattaa myös kaavamerkintöjä eli esimerkiksi rakennusalan rajaa, etäisyyttä naapurin rajaan ja rakennusten määrää tontilla.
”Lähtökohta on, että rakentaminen noudattaa lakia ja annettuja asetuksia, eli rakennus on suunniteltu ja rakennettu asianmukaisesti”, muistuttaa myös Vantaan rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi paloturvallisuudesta huolehtimista. Uudet piharakennukset täytyy ilmoittaa myös verottajalle kiinteistöveron perimistä varten, jos ne ovat yli 5-neliöisiä.
”Laissa annetaan kiinteistönomistajalle vastuuta ja toivotaan, että vastuu otetaan vastaan, ettei ihan olla villinä ja vapaana”, Levanto kommentoi.
Rakentamislaki pähkinänkuoressa
- Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Siihen tehtävä ”korjaussarja” on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
- Uudessa rakentamislaissa nykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla eli rakentamisluvalla.
- Jatkossa alle 30 neliön tai 120 kuution kokoiset rakennukset eivät tarvitse rakentamislupaa, kunhan ne eivät ole asuinrakennuksia. Asuinrakennuksen erottaa talousrakennuksesta ruuanlaittomahdollisuus hellalla.
- Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa mm. käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa ja olennaisimpia ominaispiirteitä korjatessa.
Taloa korjaamaan rakentamisajan mukaan
Rakentamislakiin sisältyy uusi pykälä rakennuksen korjaamisesta. Tähän asti vanhojakin rakennuksia on pitänyt korjata osittain tämän päivän normien mukaan, mikä on voinut johtaa erilaisten rakennustekniikoiden hallitsemattomaan sekoittamiseen keskenään. Se taas on saattanut aiheuttaa esimerkiksi kosteusvaurioita.
Uuden lain mukaan rakennuksen saa korjata noudattaen rakentamisajan tai remontointiajan aikaista lainsäädäntöä.
Rakennuksen saa korjata sillä tavalla kuin se on alun perin rakennettu.
”Rakennuksen saa korjata sillä tavalla kuin se on alun perinkin rakennettu”, Kirsi Martinkauppi kertoo.
Tietenkään riskirakenteita ei saa toistaa. Esimerkiksi jos valesokkeli on aiheuttanut homevaurion, vauriota korjatessa ei enää saa tehdä uutta valesokkelia.
Ja aina saa tehdä paremmin kuin rakennusajankohtana on tehty. Martinkauppi nostaa esimerkiksi oman kylpyhuoneensa. Hän asuu vanhassa Porvoossa 1760-luvulla tehdyssä talossa, jonka rakennusaikana ei ole ollut juoksevaa vettä lähimaillakaan. Kun hän on remontoinut kylpyhuoneensa, sinne toki on asennettu vedeneristys, vaikka se on tullut pakolliseksi vasta 1990-luvulla.
”Kun korjaan taloa, korjaan ottaen huomioon mikä parantaa ja mikä ei”, hän sanoo.
Eduskunnassa päästiin rakentamislakia säädettäessä keskustelemaan hyvinkin yksityiskohtaisesti erilaisista tapauksista. Esimerkiksi: jos talossa on terve lattiarakenne, mutta katto vuotaa, ja siitä aiheutuu vesivaurio lattiaan, miten korjataan – saako lattian korjata uusien vai vanhojen määräysten mukaan? Vastaus on, että vanhojen määräysten.
Uudessa laissa on määritelty, minkälaiset remonttityöt vaativat lupaa, esimerkiksi vaurioituneen rakenteen korjaaminen tai terveyshaitan poistaminen. Lupakynnystä pyritään siis yhtenäistämään, mutta lakiin jää Risto Levannon mukaan yhä kohtia, jotka vaativat keskustelua. Näin on muun muassa lupakynnyksen kohdalla korjausrakentamisessa. Levanto antaa esimerkin:
”Laissa sanotaan, että lupaa edellytetään, jos korjaus koskee ’vähäistä enemmän’ terveyshaitan poistamista. Se ’vähäistä enemmän’ saattaa olla jossain kunnassa eri kuin toisessa.”
Talon purkaminen muuttuu
Talojen purkamiseen on tulossa muutoksia, joilla voi olla vaikutusta pientalojen omistajille. Purkamisen edellytykset on yritetty kirjoittaa laissa selvemmiksi. Muutokset ovat vielä kesken.
Purkaminen voi kiinnostaa esimerkiksi kuolinpesiä, joille jää käsiin huonokuntoinen talo, jota kukaan ei osta tai pankilta ei saa enää lainaa talon korjaamiseen. Talon saa lähtökohtaisesti purkaa, jos rakennusta ei ole suojeltu kaavalla tai lailla ja kaava on ajantasainen. Jos taas kaava on vanhempi kuin 13 vuotta tai kaavaa ei ole, purkaminen on harkinnanvaraista.
Harkinnassa otetaan huomioon kolme seikkaa: Ollaanko kunnassa, jossa rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan? Onko rakennukselle enää osoitettavissa käyttötarkoitusta ja ovatko sen kunto ja korjausmahdollisuudet huonot? Saadaanko rakennuksesta kierrätettyä materiaaleja? Jos kaikki ehdot täyttyvät, rakennuksen saa purkaa myös harkinnanvaraisilla alueilla.
Määrääkö laki vai kunta?
Jo ennen kuin rakentamislaki on voimassa, siihen ollaan tekemässä niin sanottua korjaussarjaa. Eduskunnassa on keskusteltu esimerkiksi siitä, mistä määrätään lailla ja mistä kuntien omilla rakennusjärjestyksillä.
”Oli tarkoitus, ettei rakennusjärjestyksellä saa kaventaa alle 30-neliöisten rakennusten rakentamista, mutta kunnissa sitä haluttaisiin suitsia”, Kirsi Martinkauppi kertoo.
Kunnista on tullut toiveita, että rakennusjärjestyksellä voitaisiin määrätä alle 30-neliöisistä rakennuksista esimerkiksi herkillä maisema-alueilla tai ranta-alueilla. Kaavaprosessista säädetään alueidenkäyttölaissa, jonka uudistus on kesken. Moni asia on sen suhteen vielä epäselvä.
”On jännittävää nähdä, mikä se rakennusjärjestyspykälä lopulta tulee olemaan. Seurauksena voi olla, että kaavoitusta joudutaan tekemään tarkemmaksi. Se ei ole välttämättä se, mitä on toivottu”, Risto Levanto sanoo.
Hänkin nostaa esimerkiksi rantarakentamisen. Rakennusten etäisyyttä rannasta on ohjattu kunnan rakennusjärjestyksellä, mutta jatkossa näin saisi tehdä vain luvanvaraisten rakennusten kohdalla.
Kun lomarakentamiseen liittyy paljon pieniä rakennuksia, jotka eivät jatkossa vaadi lupaa, rantarakentamista ei enää hallitakaan kunnista käsin entiseen malliin.
Kunnilla tulee kiire
Lain korjaussarjan käsittely on eduskunnassa kesken, mutta laki on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Ehditäänkö kunnissa valmistautua lain voimaantuloon?
”Rakentamislain peruspaketti on annettu puolitoista vuotta sitten, siihen on ollut aikaa valmistautua. Korjaussarjan suhteen tulee kiire, kun emme tarkkaan ottaen tiedä, missä muodossa se tulee ulos, siinä on hankala paikka”, Risto Levanto sanoo.
Ainakin Vantaalla ollaan eniten huolissaan siitä, saadaanko tietojärjestelmät päivitettyä ajan tasalle. Ohjeiden laadinta lupien hakijoille on käynnissä. Kaikki tämän vuoden puolella jätettävät luvat käsitellään vanhan lain mukaisesti, koska luvan jättämispäivä ratkaisee, sovelletaanko vanhaa vai uutta lakia. Siirtymäaikana lupia käsitellään ikään kuin kahdella tuotantolinjalla.
Levanto arvelee, että varsinkin isoissa hankkeissa lupia jätetään varmuuden vuoksi tämän vuoden puolella, koska se voi olla hankkeen kannalta varmempaa, kun nykyiset toimintatavat tiedetään. Pientalorakentajia sen sijaan on neuvottu miettimään, kannattaisiko luvan hakemista pikkuasialle lykätä, jos rakennetaan vasta ensi kesänä.
Viiveitä lupien käsittelyajoille uuden lain takia Levanto ei erityisesti povaa. Viiveet johtuvat lähinnä hakuruuhkista rakentumisen kuumentuessa. Erityisen hiljaistakaan rakennusluvissa ei tällä hetkellä ole, vaikka asuntotuotanto on vähäistä. Lupia vaativaa korjausrakentamista tapahtuu paljon, eivätkä lupamäärät ole tippuneet samaa tahtia kuin asuntojen rakentaminen.
Omakotitalo saatava valmiiksi 10 vuodessa
Uudisrakentamisen luvissa suurin muutos Risto Levannon mielestä on, että luvan voi hakea jatkossa kahdessa vaiheessa: ensin voi hakea sijoitusluvan ja sitten toteutusluvan.
Sijoitusluvassa arvioidaan, että hanke soveltuu aiotulle paikalle ja on asemakaavan mukainen. Jos suunnitelmat vaativat vähäisiä poikkeamia ja rakentajia askarruttaa, mahdetaanko lupaa saada, sijoituslupaa voi hakea kevyemmällä aineistolla.
Vasta toteutusluvan yhteydessä arvioidaan tekniset vaatimukset eli se, täyttääkö rakennus esimerkiksi energia-, esteettömyys- ja turvallisuusvaatimukset. Jatkossa omakotitalon rakennusluvan voimassaolo on rajattu 10 vuoteen. Hanke tulee päättää siihen mennessä. Nykyisellään lupa on ollut voimassa viisi vuotta, mutta lupaan on voinut hakea jatkoa eikä jatkoaikojen määrää ole rajattu.
”On aika paljon pientalohankkeita, jossa samalla luvalla on haettu lupaa rakentaa pientalo ja vaikka autotalli. Loppuosa on voinut roikkua hyvinkin kauan”, Levanto kertoo.
Omakotitalon tai mökin rakennusluvat pitää hakea jatkossa tietomallimuotoisena tai muuten koneluettavassa muodossa.
Kirsi Martinkaupin mielestä merkittävä muutos on, että esimerkiksi omakotitalon tai mökin rakentamisluvat pitää hakea jatkossa tietomallimuotoisena tai muuten koneluettavassa muodossa. Paperisia hakemuksia ei enää oteta vastaan.
Erilaisissa rakennusprojekteissa käytettävien suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydestä tulee jatkossa tarkempaa. Heillä pitää olla pätevyydestään ulkopuolisen tahon antama todistus, mutta alkuvaiheessa ongelmia tuottaa se, että todistuksia antavaa tahoa ei vielä ole. Siihen asti käytetään siirtymäsäännöksiä.
”Jos henkilö on samassa kunnassa toiminut vastaavissa tehtävissä, hänet voidaan hyväksyä”, Risto Levanto selventää. Hän pitää pätevyyden toteamista hyvänä askeleena, vaikka muutos tuottaisikin aluksi tahmeutta.
”Se keventää vähän viranomaisten taakkaa ja on yleisesti ottaen hakijoiden oikeusturvan kannalta parempi ratkaisu”, Levanto sanoo.
Isossa kuvassa rakentamisluvat eivät Levannon mielestä juuri muutu, jotkin toimintamallit vain. Prosessi pysyy samanlaisena: asuinrakennukseen tarvitaan lupa, lupa haetaan ja myönnetään, ja lopulta tulee työmaavaihe, johon tarvitaan vastuuhenkilöt.
Ei ilmastoselvitystä pientaloille
Kun rakentamislain uudistus lähti liikkeelle, ideana oli, että myös pientalojen korjauksille ja muutostöille pitäisi laskea hiilijalanjäljet. Korjaussarjassa tähän on kuitenkin muutos. Siinä ehdotetaan, että ilmastoselvitys tehdään vain rivitaloille, kerrostaloille ja niitä isommille rakennuksille.
Lukumääräisesti iso osa hiilijalanjälkilaskennasta jää pois, sillä kaikista myönnetyistä rakennusluvista viime aikoina noin 85 prosenttia on myönnetty pientaloille. Kirsi Martinkauppi kuitenkin uskoo, että vaikka laki ei edellytä ilmastoselvitystä, markkinat alkavat hoitaa asiaa. Valveutuneet kuluttajat haluavat torjua ilmastonmuutosta, ja myös talotehtaat haluavat osoittaa olevansa ilmastonmuutoksen torjunnassa mukana. Pienestä hiilijalanjäljestä voi tulla myyntivaltti.
Osa laista käyttöön vasta 2026
Vaikka rakentamislaki tulee voimaan vuoden alusta, osia siitä otetaan käyttöön vasta vuoden 2026 alusta, esimerkiksi juuri mainittu rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja edellä kerrottu tietomallimuotoinen rakentamislupa.
Tuolloin tulee voimaan myös rakentamisluvan käsittelyaikatakuu. Se tarkoittaa sitä, että rakentamislupa pitää käsitellä kunnissa kolmessa kuukaudessa hakemuksen valmistumisesta lukien.
Risto Levanto tunnistaa, että lupakäsittelyajat ovat toisinaan kohtuuttoman pitkiä. Hänen mielestään asia ei kuitenkaan välttämättä parane sillä, että pakotetaan myöntämään lupa tietyssä ajassa. Hän olisi kannattanut esimerkiksi ratkaisua, että lupaa hakiessa annetaan arvio luvan saamisen aikataulusta, ja sen jälkeen seurataan arvion pysyvyyttä.
Vaikka laissa on vielä epäselvyyksiä ja säännökset tulevat eri aikaan voimaan, kaiken kaikkiaan Levanto on luottavainen.
”Kyllä varmaan jonkin verran hämmennystä alkuun on sekä hakijapuolella että viranomaispuolella, että saadaan askeleet kohdilleen, mutta kyllä se siitä sitten lähtee. Tuskin rakentaminen loppuu Suomen maassa sen takia, että laki muuttuu.”
