Lausunto ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta
Ympäristöministeriö, Asia: VN/6119/2025
Toimenpide Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)
Omakotiliitto kannattaa kohdennettua energianeuvontaa, ja että sitä tullaan kehittämään sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteen mukaan erityisesti haavoittuvien kotitalouksien tukemiseksi. Laaja yhteistyö järjestöjen sekä muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa on tarpeen, jotta neuvonta tavoittaa sitä eniten tarvitsevat kotitaloudet.
Neuvonta ei kuitenkaan korvaa taloudellista tukea. Haavoittuvalla kotitaloudella voi olla tietoa tarkoituksenmukaisista energiaremonteista, mutta ilman rahoitusta, riittäviä vakuuksia tai avustusta sillä ei välttämättä ole mahdollisuutta toteuttaa niitä.
Toimenpide Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)
Omakotiliitto pitää keskeisenä, että asumiseen on kohdistettava merkittävä osuus Suomelle tulevasta sosiaalisen ilmastorahaston rahoitusosuudesta. Rakennusten energiatehokkuutta parantaviin investointeihin varattua rahoitusta tulee lisätä suunnitelmassa esitetystä määrästä. Asuminen on yksi ETS2-päästökaupan välittömistä vaikutuskohteista. Siksi rakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimiin tulee osoittaa nykyistä suurempi osuus Suomen rahoituksesta.
Suunnitelman keskeinen puute on, että omakotitaloissa asuvat tunnistetaan haavoittuvaksi ryhmäksi, mutta heidät rajataan investointiavustusten ulkopuolelle.
Omakotiliitto toteaa, että esityksen rajaus on ongelmallinen myös suunnitelman omien perustelujen kannalta. Suunnitelmassa todetaan, että pientalojen omistajien voi olla vaikea saada rahoitusta energiaremontteihin erityisesti alueilla, joilla kiinteistöjen vakuusarvot ovat matalat. Samoja rahoituksen saatavuuteen liittyviä ongelmia käytetään samalla asunto-osakeyhtiöille suunnatun energia-avustuksen perusteina.
Suunnitelmassa todetaan, että ilmalämpöpumppujen ja hybridilämmitysjärjestelmien tukeminen vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja asumiskustannuksia. Omakotitaloille suunnatusta tukimuodosta on kuitenkin luovuttu sen arvioitujen hallinnollisten kustannusten vuoksi. Hallinnollinen taakka ei ole yksin riittävä peruste jättää tuen ulkopuolelle haavoittuvaksi ryhmäksi tunnistettuja kotitalouksia.
Omakotiliitto esittää:
1. Suunnitelmaa täydennetään siten, että luodaan hallinnollinen malli, jossa myös omakotitalojen omistajat voivat hakea energia-avustuksia esityksessä olleisiin toimenpiteisiin, kuten ilmalämpöpumppuihin, energiatehokkuuskorjauksiin, uusiutuvan energian hyödyntämiseen sekä vanhojen pientalojen energiatehokkuuden parantamiseen alueilla, joilla markkinaehtoisen rahoituksen saaminen on vaikeaa. Tukimalli olisi syytä suunnitella mahdollisimman yksinkertaiseksi esimerkiksi vakioitujen tukikelpoisten toimenpiteiden, selkeiden tulorajojen ja kevennetyn hakumenettelyn avulla.
2. Suunnitelmaan lisätään haavoittuville omakotitaloissa asuville kotitalouksille tarkoitettu energia-avustus esityksen mukaisen määritelmän tulo- ja muiden postinumeroaluekriteereiden pohjalta. Tämä kohdentaisi tukea laajemmin haavoittuviin kotitalouksiin ja mahdollistaisi myös uudenlaisen aluekorjausrakentamisen ja yhteishankintojen kehittämisen. Tuen saaminen ei näin ollen myöskään riippuisi asunnon ja kodin omistusmuodosta.
3. Hallinnollisen taakan ja kustannusten osalta valmistellaan tarvittava kansallinen lisäbudjetti, jolla katetaan ne kustannukset, joita ei voi sisällyttää sosiaalisen ilmastorahaston hallintokustannuksiin.
4. Valmistelussa on tärkeä tunnistaa, että osa nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevista kotitalouksista tulee tarvitsemaan jopa 100 % tuen, jotta energiatehokkuustoimia tai siirtymistä päästöttömään lämmitysmuotoon on mahdollista toteuttaa. Nykyiset kotitalousvähennykseen perustuvat kannustimet eivät yksin riitä haavoittuvimmassa asemassa olevien kotitalouksien tukemiseen. Jatkovalmistelussa tulisi tarkastella voisiko esitetty 35 prosentin tukitasoa korottaa.
Suomen kannattaa hyödyntää kaikkia mahdollisuuksia ja kohderyhmiä asuinrakennusten osalta, jotta voidaan vahvistaa ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tuet kohdentuvat aidosti pienituloisimpiin haavoittuviin kotitalouksiin. Suomen perustuslain 19 § mukaan julkisen tahon on tuettava asumisen omatoimista järjestämistä, ja tätä periaatetta on tärkeää toteuttaa myös sosiaalisen ilmastorahaston suunnitelmassa.
Toimenpide Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille (suunnitelman osio 2.1.1.3)
Omakotiliitto pitää perusteltuna, että valtion tukemissa asunnoissa asuvien pienituloisten kotitalouksien asumiskustannuksia vähennetään energiatehokkuutta parantavilla investoinneilla. Samalla on huolehdittava siitä, ettei tämä perusteltu tuki korvaa eikä vähennä tarvetta osoittaa investointitukea myös muille haavoittuville kotitalouksille, mukaan lukien omakotitaloissa asuvat.
Toimenpide Införande av anropsstyrd kollektivtrafik på Åland (suunnitelman osio 2.2.1.1)
Ei lausuttavaa.
Toimenpide Henkilöauton romutuspalkkio yksityishenkilöille (suunnitelman osio 2.2.1.2)
Omakotiliitto pitää liikenteen sähköistymistä edistäviä kannusteita tarpeellisina. Romutuspalkkion vaikuttavuuden kannalta on kuitenkin arvioitava, mahdollistaako esitetty tukitaso pienituloiselle kotitaloudelle tosiasiallisesti päästöttömän auton hankinnan tai pitkäaikaisvuokrauksen. Tuen nimellinen saatavuus ei yksin riitä, jos edellytetty omarahoitus, rahoituksen saaminen tai auton muut kustannukset, kuten käyttökustannukset, estävät kohderyhmää hankkimasta autoa ja täten hyödyntämästä tukea. Tuen ehtojen tulee olla ennakoitavia ja helposti ymmärrettäviä, ja hakijan tulee voida arvioida tukikelpoisuutensa ennen vanhan auton romuttamista tai uuden ajoneuvon hankintaa.
Omakotiliiton näkemys on, että tästä osa tämän toimenpiteen rahoituksesta tulisi kohdentaa asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöttömyyden tukemiseen
Toimenpide Raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.2.1.3)
Ei lausuttavaa.
Toimenpide Alueellisen joukkoliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.4)
Omakotiliitto kannattaa alueellisen joukkoliikenteen vahvistamista alueilla, joilla palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus on heikko ja oman auton käyttö on monelle välttämätöntä. Toimenpiteiden kohdentamisessa on huomioitava pienituloisuuden lisäksi pitkät etäisyydet, välttämättömien palvelujen sijainti sekä vuorotyön ja epäsäännöllisten työaikojen aiheuttamat liikkumistarpeet.
Joukkoliikenteen tuki ei kuitenkaan poista tarvetta lieventää polttoaineiden hinnannousun vaikutuksia niille kotitalouksille, joiden asuinalueella käyttökelpoista joukkoliikennettä ei ole järjestettävissä.
Toimenpide Kutsuliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.5)
Omakotiliitto pitää hyvänä kutsuliikenteen kehittämistä alueilla, joilla joukkoliikennettä on vähän tai ei lainkaan. Toimenpide parantaa arjen palvelujen saavutettavuutta erityisesti haja-asutusalueilla ja tukee niitä asukkaita, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa autoa. Palvelujen suunnittelussa on huolehdittava kohtuullisesta hinnasta, helppokäyttöisestä varaamisesta, mahdollisuudesta asioida myös ilman digitaalisia välineitä sekä riittävästä alueellisesta kattavuudesta. Rahoituskauden aikana on lisäksi luotava edellytykset toimiviksi osoittautuneiden palvelujen jatkumiselle rahoituskauden jälkeen.
Toimenpide Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit (suunnitelman osio 2.2.1.6)
Omakotiliitto pitää turvallisen kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuurin kehittämistä kannatettavana. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että pitkät etäisyydet, talviolosuhteet, ikä ja toimintakyky rajoittavat kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia korvata välttämätöntä autoilua erityisesti haja-asutusalueilla.
Toimenpiteiden arvioidut vaikutukset (suunnitelman osio 3)
Suunnitelman vaikutusarviointi on omakotitaloissa asuvien kannalta puutteellinen. Suunnitelmassa tunnistetaan vanhoissa, energiatehokkuudeltaan heikoissa ja fossiilisia polttoaineita käyttävissä pientaloissa asuvien haavoittuvuus, mutta heille ei osoiteta varsinaista investointitukea. Tämän vuoksi suunnitelman vaikutuksia energiaköyhyyden vähentämiseen ja ETS2:n kustannusvaikutusten lieventämiseen ei voida pitää kattavasti arvioituina.
Vaikutusarviointia tulee täydentää kuvaamalla erikseen, kuinka moni haavoittuvassa asemassa oleva omakotitaloasukkaiden kotitalous jää investointitukien ulkopuolelle. Samoin tulisi arvioida miten neuvonnan arvioidaan auttavan sellaista kotitaloutta, jolla ei ole mahdollisuutta rahoittaa suositeltuja toimia, sekä millaisia vaikutuksia omakotitaloille suunnatulla energia-avustuksella olisi energiakustannuksiin, fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja energiaköyhyyden riskiin.
Suunnitelman jatkovalmistelussa tulee eritellä vaikutukset asumismuodon mukaan. Näin voidaan arvioida, kohdistuvatko rahaston hyödyt yhdenvertaisesti asunto-osakeyhtiöissä, vuokra-asunnoissa ja omakotitaloissa asuville sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteen mukaisesti haavoittuville kotitalouksille.
Toimenpiteiden arvioidut vaikutukset (suunnitelman osio 3)
Suomen Omakotiliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnoksesta.
Omakotiliitto on vuonna 1947 perustettu valtakunnallinen, yleishyödyllinen ja riippumaton kansalaisjärjestö, joka edustaa pientalo- ja vapaa-ajan asukkaita. Liittoon kuuluu noin 220 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja sillä on yhteensä lähes 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Omakotiliitto tarjoaa myös energianeuvontaa.
Omakotiliitto tarkastelee suunnitelmaa erityisesti omakotitaloissa asuvien kuluttajien, asumisen kohtuuhintaisuuden ja eri asumismuotojen yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.
Omakotiliitto pitää myönteisenä, että suunnitelmassa tunnistetaan energiaköyhyyden ja kasvavien energiakustannusten riskit vanhoissa, energiatehokkuudeltaan heikoissa ja fossiilisia polttoaineita käyttävissä pientaloissa. Erityisen haavoittuviksi tunnistetaan öljylämmitteisissä pientaloissa asuvat, ikääntyneet sekä maaseudulla ja muuttotappioalueilla asuvat omakotitalojen omistajat, joihin ETS2-päästökaupan kustannusvaikutukset voivat kohdistua voimakkaasti.
Haavoittuvuuden tunnistamisen tulee näkyä myös rahoituksen kohdentamisessa. Muutoin suunnitelma tunnistaa haavoittuvan ryhmän, mutta ei anna sille tosiasiallisia mahdollisuuksia toteuttaa energiakustannuksia ja päästöjä vähentäviä investointeja.
Liitto kannustaa hyödyntämään jatkovalmistelussa myös Motivan koordinoiman ’Rahoituksen ja kannusteiden haasteet ja ratkaisut’ -työryhmälle esiteltyjä selvityksiä. Niissä on tunnistettu omakotitalojen energiaremonttien rahoituksen esteitä sekä esimerkkejä tukimalleista eri EU-maissa.
Kunnioittavasti
Suomen Omakotiliitto ry
Marju Silander, toiminnanjohtaja
Jukka Malila, puheenjohtaja
