Lausunto kansallisesta rakennusten perusparannussuunnitelmasta
Osa 1. Rakennuskannan yleiskatsaus
Omakotitalot ja vapaa-ajan rakennukset muodostavat merkittävän osan Suomen rakennuskannasta. Yhden ja kahden asunnon pientaloja on noin 1,16 miljoonaa, joista 89 % on vakituisessa asuinkäytössä.
Omakotiliitto korostaa, että pientaloasuminen on olennainen osa suomalaista asumiskulttuuria. Suomalaisilla tulee olla mahdollisuus asua jatkossakin valitsemallaan tavalla ja haluamassaan paikassa. Tämä edellyttää maltillista kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa, joka turvaa, ettei kotitalouksille tule yhtäkkisiä kohtuuttomia vaatimuksia tai lisäkustannuksia.
Omakotiliitto pitää tärkeänä, että Suomen ensimmäinen päivitetyn direktiivin mukainen kansallinen perusparannussuunnitelma tehdään maltillisena ja siinä huomioidaan suomalaisen asumisen erityispiirteet, kuten pientaloasuminen sekä alueellinen kehitys ja tyhjentyvät talot.
Omakotiliitto kannattaa esitettyä polkua vapaaehtoisuudesta, kannustamista ja tukimalleja. Suomessa erityisesti haja-asutusalueiden vanhat omakotitalot ovat haavoittuvassa asemassa. Niiden käyttöikä ja arvo on rajallinen ja perusparannus voi olla taloudellisesti kohtuutonta suhteessa kiinteistön arvoon. Myös rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa.
Monien vanhojen rakennusten omistajat ovat ikääntyneitä, voi olla taloudellisia haasteita toteuttaa remontteja tai tietämättömyyttä esimerkiksi tukimuodoista. Nykyhallitus on hiljattain myös poistanut omistusasunnon omistajilta oikeuden yleiseen asumistukeen. Nämä saattavat lisätä riskiä energiaköyhyyteen.
Omakotiliitto katsoo, että olisi tärkeä selvittää laajemmin nimenomaan yhden tai kahden asunnon kiinteistöissä asuvien tilannetta energiaköyhyyden ja sen riskin näkökulmasta. On huolehdittava erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien osallisuudesta, mahdollisuudesta osaltaan olla mukana ilmastotyössä sekä hyötyä energiamurroksen tuomista teknologisista ja taloudellisista ratkaisuista.
Osa 2. Kehityssuunnitelma vuosille 2030, 2040 ja 2050
Omakotiliitto pitää hyvänä, että kehityssuunnitelmaan tunnistetaan pientaloasukkaiden erilaisia lähtökohtia, otetaan huomioon alueelliset erot sekä kotitalouden mahdollisuudet toteuttaa energiatehokkuusremontteja.
Omakotiliitto näkee, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää tietoa ja neuvontaa sekä erilaisia tukia ja kannustimia. On tärkeä, että kotitalouksille säilyy mahdollisuus toteuttaa kotitalonsa remontteja oman tarpeen ja taloudellisen kyvyn mukaan.
Osa 3. Yleiskatsaus toteutetuista ja suunnitelluista politiikoista ja toimista
a)
Suunnitelmassa on kuvattu hyvin toimia ja yhden ja kahden asunnon kustannustehokkaita toimenpiteitä.
Teknisenä korjausehdotuksena todetaan, että kaikki viittaukset rakennuslakiin ja rakennuslupaan on hyvä oikaista nykylain mukaiseksi eli rakentamislaki ja rakentamislupa.
b)
Asuinrakennusten kehityspolulla pientaloasukkaille ovat keskeisiä neuvonta ja informaatio-ohjaus sekä erilaiset tuki- ja rahoitusmahdollisuudet.
Omakotiliitto pitää tärkeänä kaikkien rakennustyyppien osalta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kunnossa- ja huolenpitoa. Omakotiliitto tarjoaa jäsenilleen tietoa ja neuvontaa sekä huoltokirjan tukemaan suunnittelu- ja dokumentointityötä. Ennakoiva ja oikea-aikainen oman talon korjaaminen lisää viihtyvyyttä, pidentää talon elinkaarta ja säästää myös asumiskustannuksissa pitkässä juoksussa.
Liitto kannustaa jäseniään myös tekemään pidemmän tähtäimen suunnitelmia talon huoltoon, joka tukee talon kestävää elinkaarta ja mahdollistaa kotitaloudelle taloudellisen varautumisen tuleviin remontteihin.
Omakotiliitto esittää, että tässä kohdassa olevaan perusparannuspassin tekstiin lisätään sana vapaehtoinen, eli ”Rakennusten vapaaehtoinen perusparannuspassi”, joka viedään läpi koko suunnitelman.
Asunnon kunnon selvitysmenetelmien kehittäminen on keskeistä ja meneillään on Suomessa sekä RT-korttien sisällön päivittäminen asuntokaupan kuntotarkastuksiin sekä SFS-standardin luominen kuntotarkastukseen. Kuluttajilla on oltava tieto luotettavista menetelmistä ja tarkastusten tekijöistä.
Omakotiliitto toteaa, että liitto on mukana viestinnän yhteistyöverkostoissa ja jatkaa mielellään yhteistyötä korjaus- ja uudisrakentamiseen liittyvien muutosten tiedottamisessa.
c)
Rahoituksen osalta yhden ja kahden asunnon pientaloissa on tunnistettu yhä enemmän haasteita. Erityisesti haja-asutusalueella, jossa arvonkehitys on eriytynyt viime vuosien aikaan. Tämä on heikentänyt kotitalouksien mahdollisuuksia saada lainaa, kun vakuudet eivät ole riittäviä.
Kotitalousvähennys, öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tuki ja ELY:n kautta myönnetyt energia-avustukset ovat olleet tärkeitä ja kannustaneet konkreettisesti kotitalouksia toteuttamaan siirtymää pois fossiilisesta lämmityksestä. Omakotiliitto kannattaa, että kotitalousvähennyksen tilapäistä korotusta jatketaan. Samalla todetaan, että laajemman vaikuttavuuden saavuttamiseksi myös energiatehokkuusremonttien kotitalousvähennys olisi tärkeä nostaa tälle korotetulle tasolle.
Kotitalousvähennys on ollut ihmisille tunnettu ja selkeä tukimekanismi, joka on tullut esille muun muassa Omakotiliiton vuonna 2022 tehdyssä kotitalousvähennyksen käyttöä koskevassa jäsenkyselyssä. Omakotiliitto tunnistaa myös kotitalousvähennyksen kehittämistarpeen. Esimerkiksi jos on yhden hengen kotitalous, vähennysmahdollisuus on pienempi.
Omakotiliitto ehdottaa, että tulevaisuudessa kotitalousvähennys muutetaan asuntokohtaiseksi nykyisen henkilökohtaisen vähennysoikeuden sijaan. Omakotiliitto ehdottaa, että vähennyksen määrä tulee olla myös nykyistä korkeampi, esimerkiksi 8000 euroa, jotta sillä saadaan laajempi remonttiaalto käyntiin. Energiatehokkuusremonteille voitaisiin luoda oma erillinen määräaikainen vähennysoikeus tai sen voisi lisätä korotettuun öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen vähennysoikeuteen. Vähennyksen käyttöä vahvistaisi myös monivuotinen vähennysoikeus nykyisen yhden kalenterivuoden sijaan.
Omakotiliitto toteaa toimeenpannuista toimista, että hallitusohjelman kirjauksen mukaan kehitetään kotitalousvähennystä tukemaan energiatehokkuuden parantamista, mutta toistaiseksi tukea on leikattu niin prosenttimäärän ja euromääräin osalta sekä nostettu omavastuuta.
Omakotiliitto kannattaa ehdotusta, että taloudellisen tilanteen salliessa, korotetun kotitalousvähennyksen mahdollistaminen energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Samoin on kannatettava ehdotus, että huomioidaan myös monivuotinen vähennysoikeus.
Päättynyt energia-avustus on myös ollut toimiva mekanismi, jota olisi tärkeä jatkaa energiatehokkuusremonttien tukemiseksi, jotta pienituloisten energiatehokkuusremontteja voitaisiin tukea entistä täsmällisemmin, erityisesti alueilla, joille rahoituksen saanti on vaikeaa.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke (aiemmin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara) myönsi henkilöasiakkaille (eli pientalojen omistajille) energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2023. Omakotiliitto pitää tärkeänä, että avustus saadaan uudelleen käyntiin energiatehokkuuden parantamiseksi, kun nyt öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea myös jatkettiin. Ehdotuksena on, että tarkastellaan ja tarvittaessa korjataan asunto-osakeyhtiöiden perusparantamiseen tarkoitetun Varken myöntämän takauksen kriteereitä ja myöntöperusteita, jotta instrumenttia voidaan hyödyntää paremmin. Omakotiliitto ehdottaa, että luodaan myös pientaloille oma takausmalli.
Tarvitaan myös tietoa, onko kotitalouksille mahdollisuutta saada EIR kestävyystakauksia.
Esityksen mukaan toimenpiteenä on Korjausavustukset ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen korjauksiin ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Omakotiliitto kannattaa tätä ja pitää erittäin tärkeänä jatkaa tukemista.
d)
Omakotiliitto toteaa, että nykyisestä sosiaaliturvasta asumiseen liittyen on omistusasujat pudotettu pois. Omakotiliitto pitää tärkeänä selvittää pientaloasukkaiden tilannetta energiaköyhyyden riskistä. Moni pienituloinen, esimerkiksi yksinasuva tai lapsiperhe, voi olla vaarassa. Energiaköyhyyden torjunta vaatii myös suoria 100 % tukia, sillä muutoin esimerkiksi osatuet tai verovähennysoikeudet eivät mahdollista kotitalouden toimia.
Omakotiliitto pitää tärkeänä, että esityksessä on todettu pohjoisen sijaintimme vaatimukset. On tärkeää turvata kotitalouksien perustarpeet, kuten energiansaanti ja riittävä sisälämpötila. Haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan määritelmä sisältyy Suomen perustuslain 19 §:ään, josta oikeus sosiaaliturvaan on johdettu, mutta nyt tämä oikeus poistettu omistusasujilta. Omakotiliitto katsoo, että eri asukasryhmille on oltava tukimallit, jotta energiaköyhyys ei lisäänny.
Eläkkeensaajan asumistuen osalta on tärkeä, että jatkossa se on myös omistusasujien käytettävissä.
Omakotiliitto pitää tärkeänä, että energianeuvontaan on jatkossa varattu riittävät resurssit, jotta voidaan vastata yhä kasvavaan valtakunnalliseen ja alueelliseen energianeuvontaan. Moni kotitalous tarvitsee juuri omaan kotitaloon sopivaa neuvontaa, johon yleisneuvonta ei riitä. Lisäksi on kannatettavaa, että neuvontaa tehdään yhteistyöverkostoissa, kuten kolmannen sektorin eri järjestöjen kanssa, jotka tavoittavat tehokkaasti omia kohderyhmiään, kuten Omakotiliitto pientalo- ja vapaa-ajanasukkaita. Yhteistyön toteuttamiseen tulee varata riittävästi resursseja myös neuvontatyötä tekeville järjestöille.
Omakotiliitto on osallistunut Suomen Sosiaalinen ilmastosuunnitelma (SCP) valmisteluun ja odottaa kiinnostuneena sen julkistamista.
Omakotiliitto on tehnyt yhteistyötä myös Vanhustyön keskusliiton VTKL ry:n asuntojen korjausneuvonnan kanssa, joka tarjoaa asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointia ja korjausten edistämisen sekä avustusten hakemisessa auttamista yli 65-vuotiaille. Omakotiliitto pitää tärkeänä neuvonnan jatkuvuutta ja toivoo, että siihen varataan riittävästi resursseja jatkossa.
Esityksen mukaan nyt on valmisteltavana Motivan verkkopalvelussa loppuvuodesta 2025 julkaistava keskitetty sähköinen asiointipiste. Omakotiliitto pitää tärkeänä tulevan pisteen toiminnassa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
f)
Omakotiliitto pitää hyvänä, että öljy- ja kaasulämmityksestä luopumista on tuettu vuodesta 2020 alkaen, tukea ovat voineet hakea pientalojen omistajat sekä kunnat ja seurakunnat. Pientalojen öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea jatketaan edelleen vuonna 2025 ja sitä on myönnettävissä määrärahan riittävyyden mukaan. Pientalojen lisäksi myös kuntien avustusta jatketaan. Tuki edistää Suomen tavoitetta edetä kohti fossiilittomia lämmitysratkaisuja ja vähentää samalla päästöjä sekä energian tuontiriippuvuutta.
Täysremontin rinnalle Omakotiliitto ehdottaa osatoimia, joilla voidaan vähentää päästöttömyyttä. Yksi lisävaihtoehto on lisätä tukimalli, jossa kotitaloutta kannustetaan siirtymään fossiilittomaan polttoöljyyn. Tämän kustannus on huomattavasti matalampi kuin täysremontin. Tämä mahdollistaa lämmityksen muuttamisen viipymättä päästöttömäksi, laitekustannus eri arvioiden mukaan alle 1000 euroa. Toisena edeltävän rinnalle luotaisiin määräaikaisena fossiilittoman lämmitysöljyn tuki, joka madaltaa ostokustannusta kotitaloudelle ja antaa siirtymäajan valmistautua jatkotoimiin. Kolmantena on kannustimet tehdä muita toimia, jotka vähentävät nykyisen öljyn käyttömäärää: Esimerkiksi taloon asennettava ilmalämpöpumppu voi vähentää merkittävästi öljymäärää. Lisäksi nämä täydentävät toimet vahvistavat huoltovarmuutta ja voivat lisätä halukkuutta päästöjen vähentämiseen.
g)
Omakotiliitto kannattaa erityisesti tiedottamisen merkitystä kiertotalouden edistämiseksi ja yhteistyötä kolmannen sektorin kuten järjestöjen kanssa, joka tavoittaa tehokkaasti jäsenistöään. Tiedottamisessa voitaisiin esimerkiksi tarjota tietoa materiaalien uusiokäytöstä rakennusremonteissa.
h)
Omakotiliitto oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, joka valmisteli lainsäädäntöä hajautettujen energiayhteisöjen ja aktiivisten asiakkaiden energian jakamisen helpottamiseksi koko Suomen alueella. Pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat odottavat kiinnostuksella selkeitä ohjeita ja konkreettisia malleja, miten voivat perustaa tai liittyä mukaan energiayhteisöihin, jotka ovat rajat ylittäviä esimerkiksi useita lähialueiden omakotitaloja kokoavia yhteisöjä.
Verotuksen osalta todetaan, että kotitaloudelle tulee olla selkeä taloudellinen kannustin ja veroja ei tule periä tuotoista pientaloasukkailta. Omakotiliitto toteaa, että perustamisen esteet tulee poistaa myös omakotitalojen osalta, kuten esityksessä todetaan vuokra-asumisen osalta.
k)
Omakotiliitto kannattaa kehityshankkeita, joissa tarkastellaan nykyisin käytössä olevia alueellisia ja ryhmäkorjaushankkeita myös pientaloasukkaat huomioiden ja on mielellään mukana jatkossa yhteistyössä.
Ympäristöministeriön Valtakunnallinen alueiden eriytyminen -selvityksessä on todettu, että Suomen aluerakenteen eriytymiskehitys on voimistunut 2010-luvulla ja tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Väestönkasvu, uusien työpaikkojen syntyminen sekä uudisrakentaminen keskittyvät aiempaa harvemmille seuduille. Omakotiliitto korostaa, että tämä koskettaa vahvasti haja-asutusalueen omakotitaloja, joita jää tyhjiksi eri puolella Suomea. Suunnitelmassa tulee huomioida, miten tämä lasketaan ja raportoidaan jatkossa osana kansallista perusparannussuunnitelmaa.
m)
Omakotiliitto pitää tärkeänä, että pientaloasukkailla on saatavilla tietoa esimerkiksi EIR:n InvestEU-ohjelman kautta ohjautuvien kestävyystakausten osalta, jota olisi esityksen mukaan suomalaisista pankeista saatavilla myös latauspisteiden rakentamiseen etenkin pientaloissa.
n)
Omakotiliitto toteaa, että esityksessä on huomioitu hyvin yhden ja kahden asunnon omistajien päätöksentekoa. Samoin Suomen kehitysnäkymät vaikuttavat oleellisesti myös pientaloasumiseen, samalla tunnistaen, että eri kyselyiden mukaan suomalaisista yli 70 % haluaa asua pientaloissa ja noin 50 % nimenomaan omakotitaloissa. Asuntorakentamisessa tulisi entistä vahvemmin huomioida asumistoiveet, joka osaltaan vahvistaa myös ihmisten hyvinvointia.
Omakotiliiton havaintojen mukaan rahoituksen saatavuus on yhä useammin ongelma varsinkin, jos rakennuksen arvonkehitys on heikkoa tai se ei sijaitse kasvualueella.
Omakotiliitto kannattaa kehitystoimia ja esittää, että pientalot ovat mukana kohderyhmänä. Erityisesti kannatetaan ehdotusta, että taloudellisen tilanteen salliessa tuetaan asuinrakennusten selvitys- ja suunnitteluhankkeita esimerkiksi perusparannuspassin teettämiseksi.
Samoin kun kehitysehdotuksena on, että lisätään korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden avointa, digitaalista koulutustarjontaa jatkuvaan oppimiseen. Tässä kohderyhmässä on myös tärkeä pitää mukana pientaloasukkaat.
4. Yhteenveto investointitarpeista, rahoituslähteistä ja hallinnollisista resursseista
Omakotiliitto korostaa, että pientalojen omistajat rahoittavat korjaukset pääosin omilla säästöillä tai pankkilainalla ja on tärkeää, että tukien ja avustusten jatkuvuus ja riittävyys varmistetaan pitkäaikaisen ja laajan energiakorjausaallon aikaansaamiseksi.
Omakotiliitto pitää tärkeänä, että Suomi pitää kaikissa neuvotteluissa vahvasti kansalaisten puolta rahoituksen saamiseksi esimerkiksi EU-rahoituslähteistä ja pitää keskeisenä, että Suomi ilmoittaa selkeät euromääräiset investointitarpeet EU:lle myös. Suomen tulee pitää huolta, että saamme täysimääräisesti meille pohjoisen sijainnin aiheuttamiin erityisiin energiaremontteihin kaiken mahdollisen tuen.
Vihreät lainat ovat yksi mahdollisuus, mutta erityisenä lisätukena tarvitaan jatkossa esimerkiksi valtion takausmalli myös pientalojen energiaremonteille, jotta vakuudet saadaan riittäviksi. Rahoituksen kohdentamisessa on huomioitava erityisesti alueelliset erot ja haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet. Energiaköyhyyden torjumiseksi tarvitaan täysimääräisiä tukimuotoja näille kotitalouksille, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida omarahoituksella. Esimerkiksi aikanaan oli aravajärjestelmä, jota kautta myös pientaloasukkaat saivat tukea ja takausmahdollisuuden. Tämä järjestelmä voitaisiin päivittää energiatuki- ja takausmalliksi.
Korjausten rahoittamisessa verotuksellisena keinona Omakotiliitto kannattaa kotitalousvähennyksen laajentamista ja korottamista energiaremontteihin. Kuluttajille tulee olla riittävästi neuvontaa ja varmistaa, että ohjeistukset ovat selkeitä ja helposti saatavilla.
Omakotiliitto ehdottaa, että pientaloille valmistellaan seuraaville vuosille uusi energia-avustus, jolla voidaan vastata valtioneuvoston periaatepäätös fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisen YM/2024/17 linjaukseen. Samoin on turvattava, että Varke voi jatkossakin myöntää korjausavustusta ikääntyneiden (yli 65-vuotiaat) ja vammaisten asuntojen sellaisiin korjauksiin, jotka parantavat esteettömyyttä tai asumisen turvallisuutta tai terveellisyyttä. Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksyttävistä ja kohtuullisista korjauskustannuksista. Erityisestä syystä avustusta voidaan myöntää 70 %.
Omakotiliitto pitää erittäin tärkeänä valmisteilla olevaa Sosiaalinen ilmastosuunnitelmaa ja on osallistunut sidosryhmätyöhön. Omakotiliitto kannustaa valtiota suunnitelman laatimisessa ja tulevissa muissakin neuvotteluissa pitämään oman maan kansalaisista hyvää huolta, jotta voimme menestyä ja nostaa Suomen kansallisvarallisuus jälleen sille tasolle, jolle se kuuluu olla. Suomen tulee ilmoittaa selkeät euromääräiset investointitarpeet EU:lle ja pitää huoli, että Suomi saa täysimääräiset tuet jo maantieteellisen sijainnin puolesta tarvittaviin remontteihin energiakäytön vähentämiseksi.
Omakotiliitto kannattaa kehitysehdotusta, että jatketaan valtion talouden salliessa taloyhtiöille, henkilöasiakkaille ja ARA-yhteisöille suunnattuja energia-avustuksia. Tämä erittäin tärkeä kotitalouksille.
Osa 5. Uusia ja perusparannettuja päästöttömiä rakennuksia koskevat 11 artiklan mukaiset kynnysarvot
Omakotiliitto lausuu mielellään tähän kohtaan, kun sisältö aikanaan valmistuu. Vaatimuksien kohdentamisessa tulee muistaa, että ne kohdennetaan rakennuskantaan kokonaisuudessaan, ei yksittäisiin kotitalouksiin.
Osa 6. Energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset muiden kuin asuinrakennusten osalta
Omakotiliitto lausuu mielellään tähän kohtaan, kun sisältö aikanaan valmistuu. Vaatimuksien kohdentamisessa tulee muistaa, että ne kohdennetaan rakennuskantaan kokonaisuudessaan, ei yksittäisiin kotitalouksiin.
Osa 7. Kansallinen kehityspolku asuinrakennuskannan asteittaiselle perusparannukselle
Omakotiliitto kannattaa maltillista suunnitelmaa ja asteittaista kehityspolkua, jossa korjaukset tehdään vapaaehtoisuuteen pohjautuen luontevissa vaiheissa tarjoten tietoa, kannustimia ja tukea.
Tukijärjestelmien ja neuvonnan tulee tukea erityisesti heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia, jotta energiatehokkuuden parantaminen ei johda energiaköyhyyden lisääntymiseen tai alueelliseen eriytymiseen.
Perusparannuspassi on hyvä vapaaehtoinen työkalu, jonka tulee olla helppokäyttöinen ja helposti saavutettava.
Omakotiliitto pitää kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa tärkeänä ja korostaa, että pientaloasuminen ja alueelliset erot tulee huomioida suunnitelman toimeenpanossa.
Omakotiliitto painottaa vapaaehtoisuutta, kannustimia ja tukimalleja sekä riittävän tiedon ja neuvonnan merkitystä. Erityisesti haja-asutusalueiden ja pienituloisten kotitalouksien asema sekä energiaköyhyyden torjunta vaativat erityistä huomiota.
Omakotiliitto esittää konkreettisia kehitysehdotuksia, kuten asuntokohtaisen ja korotetun kotitalousvähennyksen, valtion takausmallin pientaloille, energia-avustusten jatkamisen sekä 100 % investointituen energiaköyhyyden estämiseksi. Lisäksi korostetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja neuvonnan resurssien turvaamista. Suunnitelman tavoitteita tuetaan ja samalla painotetaan, että niiden toteutus ei saa johtaa kohtuuttomiin kustannuksiin tai asumisen laadun heikkenemiseen pientaloasukkaiden näkökulmasta
Osa 8. Näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä, mukaan lukien sisäympäristön laatuun liittyvät hyödyt
Energiatehokkuuden parantaminen voi tuoda säästöjä, edistää asumisviihtyvyyttä sekä parantaa sisäympäristön laatua. Omakotiliitto korostaa, että toimenpiteiden tulee olla kannustavia ja tiedon tulee olla luotettavaa ja riippumatonta asiantuntijatietoa. Omakotiliitto pitää tärkeänä varmistaa, että remontit eivät johda kohtuuttomiin kustannuksiin tai asumisen laadun heikkenemiseen (esimerkiksi liian tiiviit rakenteet ilman riittävää ilmanvaihtoa).
Energiaköyhyyden torjunta ja sosiaalietuuksien tunnettuuden parantaminen ovat keskeisiä, jotta kaikki kotitaloudet voivat hyötyä energiatehokkuuden parantamisesta
Jatkamme mielellään yhteistyötä asiassa.
Kunnioittavasti
Suomen Omakotiliitto ry
Marju Silander
toiminnanjohtaja
Jukka Malila
puheenjohtaja
