TERVETULOA LAHDEN SEUDUN OMAKOTIYHDISTYKSEN KOTISIVUILLE!

Lahden Seudun Omakotiyhdistys ry ry on v. 2009 perustettu, koko Päijät-Hämeen alueella toimiva, omakotitalon tai pienkiinteistön omistavien jäsenjärjestö, jossa on noin 350 jäsentä. Jäsenet saavat yhdistyksen välityksellä käyttöönsä alan tuoreimman tiedon ja kiinteistöalaan perehtyneiden asiantuntijoiden palvelut. 

Lahden Seudun Omakotiyhdistys ry on valtakunnallisen Omakotiliito:n jäsenyhdistys. Omakotiliitto on alan ainut valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja siihen kuuluu 257 paikallisyhdistyksen kautta jo yli 75.000 henkilöjäsentä.
 
Omakotiliitto on aatteellinen yhteisö, johon kaikkien pientalojen omistajien kannattaa kuulua jo ihan periaatteesta!

VIKSUA VIRTAA -TILAISUUS ASUKKAILLE

Tiistaina 5.6.2018 klo 17.30-19.15
Lahden kaupungintalolla, Harjukatu 31, Lahti

Viksua virtaa -tilaisuus tarjoaa tietoa kodin energiankulutuksen seurantaan, energiankulutuksen
pienentämiseen ja kulutuksen siirtämiseen mahdollisimman edulliseen aikaan. Tilaisuudessa käydään
läpi monipuolisesti kodin energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä ja käydään läpi myös kysyntäjousto
– mitä se tarkoittaa ja miten sitä voi hyödyntää energialaskun pienentämisessä. Tietoa saa kodin
älykkäästä automaatiosta sekä aurinkosähköstä. Tilaisuudessa kuullaan lisäksi, millaisia toimia Eliel
Saarisen suunnittelemassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kaupungintalossa on tehty
energiatehokkuuden puolesta. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.
Tilaisuuden järjestää Kuluttajien energianeuvonta Päijät-Hämeessä -hanke yhteistyössä Lahti Energian
kanssa Euroopan kestävän energian viikolla (EUSEW).

Kuluttajien energianeuvonta Päijät-Hämeessä -hanke tarjoaa kuluttajille suunnattua energianeuvontaa
sen toiminta-alueella Lahdessa, Hollolassa, Orimattilassa ja Kärkölässä. Energianeuvonnan painopiste
on kotitalouksien järkevässä energiankäytössä ja asumisen energiatehokkuuden lisäämisessä sekä
ympäristön kannalta järkevien lämmitysratkaisujen suosimisessa. Hankkeen yhteistyökumppaneina
ovat Lahden kaupungin sekä Hollolan ja Kärkölän kuntien lisäksi Lahti Energia ja Kymenlaakson Sähkö.

Tervetuloa!

Ilmoittautuminen 29.5. mennessä johanna.snell@lahti.fi

Johanna Snell
energianeuvoja, Kuluttajien energianeuvonta Päijät-Hämeessä -hanke, Lahden kaupunki
johanna.snell@lahti.fi
p. 044 482 6224


ARVOISA LAHDEN SEUDUN OMAKOTIYHDISTYKSEN JÄSEN

Yhdistyksen toiminta alkanut taas ripeästi ja uusia jäseniä on liittynyt jälleen aktiiviseen joukkoomme

Vuosi alkoi perinteisesti RAKSA-messuilla, jossa meillä oli oma osasto. Osastolla oli sisäilma-asiantuntijoita paikalla opastamassa sisäilma- ja energia-asioista.

SEURAAVAT AKTIVITEETIT:

1. AURINKOENERGIAILTA 11.04.2018 KELLO 18.00 Ravintola-Voitossa, Urheilukeskuksessa. Isäntänä NIVOS OY. Tervetuloa.

2. TUTUSTUMINEN EDUSKUNTAAN torstaina 03.05.2018 seuraavasti: 

10:15LähtöLahti, Marolankadun turistipysäkki
12:15RuokailuPostitalossa, buffee -lounas
13:30VierailuEduskuntatalo, Isäntänä Timo Heinonen
17:00Lähtö kotiinEduskunnasta, arvio
18:00KahviMäntsälä
19:30Takaisin LahdessaLahti, Marolankadun turistipysäkki


  • Osallistujamäärä: rajattu 30 henkilöön. 
  • Hinta:  50 €/hlö, sis. matkat, ruokailun ja kahvin paluumatkalla
  • Etukäteismaksu: 25.4.2018, lasku lähetetään ilmoittautumisen jälkeen
  • Sitovat ilmoittautumiset 20.4.2018 mennessä: Heikki Lehtiniemi / heikki.lehtiniemi@hl-heat.fi / 0400-871 611
HUOMIOI TURVATARKASTUS ENNEN EDUSKUNTAAN MENOA. PUUKOT JA PUNTARIT KOTIIN.                 

Kevät terveisin

LASEON HALLITUS


OMAKOTILIITTO VALVOO ETUJASI - LIITY JÄSENEKSI NYT

Suomen Omakotiliitto on valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiyhdistykset toimivat paikallisesti - liitto vaikuttaa valtakunnallisesti.

Haluan liittyä jäseneksi!
Lahden Seudun Omakotiyhdistys
30.00 €
Aninkainen_Logo_A4

aninkainen.fi -kiinteistönvälitys

aninkainen.fi tarjoaa Omakotiliiton jäsenille 1 000 euron alennuksen välityspalkkiosta. 

Ota yhteyttä välittäjään ja sovi ilmaisesta arviokäynnistä.

ME PUHUMME KOKEMUKSESTA
LUOTETTAVA KUMPPANI JO VUODESTA 1964

aninkainen.fi –kiinteistönvälitysketju tunnetaan vanhimpana yksityisenä kiinteistönvälitysketjuna sekä yhtenä suurimmista alan toimijoista.

Tänään voimakkaasti ja maanlaajuisesti kasvava aninkainen.fi -ketjumme, yhdistettynä tunnettuun brändiimme, takaa asemamme maan johtavien kiinteistönvälitysliikkeiden joukossa. Tämä ei ole sattumaa, vaan kovan työn tulos, joka on tuottanut vuosien varrella kymmeniä tuhansia tyytyväisiä asiakkaita.

Aninkainen osallistuu 16.3. Lahdessa järjestettäviin avoimien ovien tapahtumaan "Yhden Illan Juttu". Kivijalkakaupat ovat silloin auki kello 18-21 välisenä aikana.

aninkainen.fi


Kuiva puu on kunkku tulisijoissa ja pienissä kattiloissa

Puu lämmittää laajasti suomalaisia pientaloja kuluvina viikkoina. Arviolta jopa 600 000 pientalossa – yli puolessa kaikista – tulisija tai kattila toimii pääasiallisena tai merkittävänä osana lämmitystä.

Luonnonvarakeskus Luken ja Tilastokeskuksen joulukuussa 2017 julkaiseman kyselytutkimuksen ennakkotiedon mukaan puun energiakäyttö pientaloissa on edelleen kasvussa samalla, kun rakennusten energiatehokkuus on parantunut. Puulämmitys on arvossaan niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueella ja polttopuun kauppa on kasvanut. Kyselytutkimuksen tulokset: Pientalojen polttopuun käyttö (Luke)
”Viime vuoden runsaat sateet vaikeuttivat polttopuiden tuotantoa. Mikäli puut pääsivät kastumaan, ne eivät talven aikana kovin hyvin varastoissa kuivu. Puissa on havaittu myös homeiden kasvua”, muistuttaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty.
Märkä puu palaa tehottomasti ja likaa polttolaitetta sekä tuottaa enemmän päästöjä. Lämmittäjien kannattaakin harkita huonosti kuivuneiden puiden polttamatta jättämistä tällä lämmityskaudella. Konekuivattuja ja ylivuotisia polttopuita on edelleen saatavana huonolaatuisten tilalle.
Paikallisia myyjiä voi etsiä verkon kauppapaikoista, joista suurimpia ovat halkoliiteri.com ja mottinetti.fi.
”Kuivaa puuta polttamalla klapeja tarvitsee vähemmän saman energiamäärän saamiseksi, joten polttopuuta ei tarvitse tilata niin usein, kertoo johtava asiantuntija Timo Määttä Motivasta.
Bioenergia ry ja Motiva painottavat, että ohjeistus pientaloasukkaalle on edelleen sama. Kuivien ja puhtaiden puiden polttaminen on edelleen energiatehokkainta ja lähipäästöjen kannalta parasta.
Energiatehokkaasta puun poltosta on tarjolla tietoa biolämmityksen energiatehokkuusohjelma Kutterin sivuilta: www.tehokkaastipuulla.fi
Kutteri-ohjelma on sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvonnasta. Kutteri-ohjelman sopimuksella luodaan edellytykset sille, että kuluttajille ja käyttäjille tarjotaan bioenergialämmitysjärjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyvää neuvontaa ja opastusta. Omakotiliitto on mukana Kutteri-sopimuksessa. Omakotiliitto tekee työtä sen eteen, että biokattiloiden oikeaan käyttöön kannustetaan neuvonnan menetelmin, ja näin vältytään turhia kustannuksia aiheuttavilta pakollisilta kattilakatsastuksilta.

Ohjeistus puun pienpolttoon ennallaan

Viime aikoina on uutisoitu, että juuri metsästä hankitun tuoreen puun polttaminen suuremmissa lämpölaitoksissa saattaa olla kannattavaa. Tuoreen puun kokeilut ovat koskeneet varsin suuria kaukolämpölaitoksien kattiloita, joiden yhteydessä on savukaasun lauhdutin. Pientalojen lämmittäjät ovat kyselleet kannattaako heidänkin käyttää muuta kuin kuivaa puuta.

Biokattilaneuvonta: https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/bioenergia/tehokkaasti_puulla/biokattilaneuvonta

biokattilaneuvonta


14.1.2018 – Hulevesimaksut – Yle

2018/01/04 Hulevesimaksut

Yhä useampi kunta on alkanut periä hulevesimaksua. Omakotiasukkaalta se on keskimäärin 50 euroa vuodessa. Tähän asti hulevesikulut on yleensä katettu jätevesilaskutuloilla, eli nyt hulevesikulut periaatteessa siis vain eriytetään omaksi laskukseen. Jossain kunnissa jätevesitaksaa on laskettu hulevesimaksun verran, jottei kuntalaisen kokonaislasku nouse. Aina asia ei kuitenkaan ole näin.

Lahdessa hulevesimaksua ei ole suunnitteilla toistaiseksi (4.1.2018)

– Kuntalaisilta on tullut jonkun verran palautetta siitä, että uusi maksu aiheuttaa kipuilua ja tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta, koska se on tullut uutena lisämaksuna entisten vesi- ja jätevesilaskujen päälle, sanoo toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Suomen Omakotiliitosta.

Lähde: Yle 4.1.2018 Katso lista: Ottaako kuntasi käyttöön hulevesimaksun? 34 kuntaa laskuttaa jo ja Yle Uutislähetys



Radon ja radonin haittavaikutukset

Suomessa noin 300 ihmistä saa vuosittain keuhkosyövän radonista. Radonkaasu on talojen sisäilmassa esiintyvä hajuton ja näkymätön jalokaasu. Radonkaasua pääsee taloon mm. läpivienneistä, betonihalkeamista sekä tiivistämättömistä saumakohdista. Asuminen suuressa radonpitoisuudessa lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonin voi havaita vain mittaamalla.

PÄIJÄT-HÄMEESSÄ RADON ON TODELLISUUTTA, LUE TARKEMMIN <TÄSTÄ LINKISTÄ>!

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (n:o 944/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saa ylittää arvoa 400 Bq/m3. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 Bq/m3. Mikäli huoneilman radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3 tulee korjaustoimenpiteisiin ryhtyä. Mikäli radonpitoisuus on 200–400 Bq/m3, Säteilyturvakeskus suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia. Mikäli huoneilman radonpitoisuus alittaa 200 Bq/m3, huonetilan radonturvallisuus on riittävä.

Radon

Miten radonpitoisuus mitataan?

Huoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla lämmityskauden aikana 1.11.-30.4. Kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella radonmittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mittausaika on kaksi kuukautta. Hyödynnä Omakotiliiton jäsentarjous radonmittauspurkeista!

Mitä voi tehdä, jos pitoisuudet ylittyvät?

Jos radonpitoisuus ylittää raja-arvot kannattaa kääntyä radonkorjauksiin erikoistuneen ammattilaisen puoleen. Pienissä ylityksissä, joissa radonpitoisuus on 200–400 Bq/m3 riittävät useimmiten alapohjantiivistystyöt sekä ilmanvaihdon parantaminen. Yli 400 Bq/m3 pitoisuuksissa usein tarvitaan suurempia toimenpiteitä kuten radonpoistojärjestelmän asennuksia. 

Ajankohtaista

EU:n uusi säteilysuojelun perusnormidirektiivi tulee voimaan vuoteen 2018 mennessä. Direktiivin mukainen maksimiviitearvo huoneilman radonpitoisuudelle on 300 Bq/m3. Suosittelemme toimimaan ennakoivasti ja ryhtymään vastaaviin toimenpiteisiin kuin 400Bq/m3 ylityksissä.

Muista, että radonmittauskausi  alkaa vuosittain 1.11. 


Hanoista ja vesijohdoista voi liueta metalleja juomaveteen – veden juoksuttaminen poistaa haitalliset pitoisuudet

Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ikäiset

Puhdasta vettäTerveydensuojelun valvontaa ohjaavat viranomaiset suosittelevat veden riittävää juoksuttamista ennen sen käyttöä.

Huomio kiinteistöjen vesikalusteisiin
p. 044 279 3587
meri.sipila@fcg.fi
paivi.peltonen@fcg.fi
p. 040 758 1418
riina.liikanen@vvy.fi

Terveydensuojelun valvontaa ohjaavat viranomaiset suosittelevat veden riittävää juoksuttamista ennen sen käyttöä.

Kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta veteen merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopistosta valmistuneen Meri Sipilän diplomityöstä, jota varten tutkittiin hanavedestä otettuja vesinäytteitä 30 kiinteistöstä eri puolella Suomea.

Tutkimus paljasti, että hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa. Seisotusajan lisäksi veden metallipitoisuuteen vaikuttivat kiinteistön hanan ja putkiston ikä sekä niissä käytetyt materiaalit.

”Nikkeliä liukeni veteen erityisesti kiinteistöissä, joissa hana oli uusittu alle vuotta aiemmin ja kuparia kiinteistöissä, joissa kupariputket olivat alle vuoden vanhoja. Nikkeli oli todennäköisesti peräisin hanan nikkeli-kromipinnoitteesta. Lyijyä voi puolestaan liueta veteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista”, Meri Sipilä kertoo.

Talousveden nikkelipitoisuudelle on asetettu lainsäädännössä terveysperusteinen laatuvaatimuksen enimmäisarvo 20 µg/l. Se ylittyi litran vesinäytteissä kolmasosassa kohteista, kun vesi oli seisonut käyttämättömänä yli 8 tunnin ajan. Enimmäisarvon ylittävissä näytteissä nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 21–80 µg/l. Sipilä kuitenkin korostaa, että nikkelin pitoisuus laski turvalliselle tasolle heti, kun hanan sisällä seissyt vesi oli laskettu pois.

Lyhyemmillä seisotusajoilla nikkelin raja-arvo ylittyi vain yhdessä näytepisteessä. Lyijyn osalta terveysperusteinen laatuvaatimus 10 µg/l ylittyi seisoneessa vedessä yhdessä näytepisteessä ja oli lisäksi lähellä raja-arvoa muutamassa näytepisteessä. Kuparipitoisuus oli koholla muutamassa kohteessa, mutta sille asetettu laatuvaatimus ei ylittynyt.

”Juotavaksi tai ruoanlaittoon käytettävää vettä kannattaa laskea hanasta, kunnes kylmän veden lämpötila tasaantuu. Näin kiinteistön vesijärjestelmässä seissyt vesi saadaan pois ja metallipitoisuudet varmasti turvalliselle tasolle”, Sipilä sanoo.

EU:n juomavesidirektiivin muutos edellyttää, että kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet kylmässä hanavedessä tutkitaan jatkossa ilman veden juoksuttamista. Aiemmin kaikki talousveden laadun valvontanäytteet otettiin Suomessa runsaan veden juoksuttamisen jälkeen, jolloin näyte  vastasi käytännössä vesilaitoksen toimittamaa verkostovettä. Verkostoveden nikkeli-, lyijy- ja kuparipitoisuudet täyttivät tässäkin tutkimuksessa reilusti lainsäädännön asettamat talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset.

Uuden näytteenottotavan tarkoituksena on auttaa havaitsemaan kiinteistöjen vesikalusteiden ja -johtojen mahdollinen heikentävä vaikutus veden laatuun. Jos talousveden metallipitoisuuksissa löydetään ylityksiä, selvitetään, löytyykö syy kiinteistön vesijärjestelmästä vai vesilaitoksen toimittamasta vedestä. Sen jälkeen terveydensuojeluviranomainen velvoittaa vastuutahon korjaamaan tilanteen.

Myös terveydensuojelun valvontaa ohjaavat viranomaiset suosittelevat veden riittävää juoksuttamista ennen sen käyttöä.

Meri Sipilän diplomityö ”Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit” hyväksyttiin Aalto-yliopistossa 11. joulukuuta 2017. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n vetämään hankkeeseen osallistui kahdeksan vesilaitosta (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Iisalmen Vesi, Imatran Vesi, Kouvolan Vesi Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Oulun Vesi, Tampereen Vesi), ja se sai rahoitusta myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta.

Lisätietoja:

Meri Sipilä, projekti-insinööri, DI, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Päivi Peltonen, prosessikemisti, FM, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Riina Liikanen, vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry & Adjunct Professor, Aalto-yliopisto

Tietoa talousveden kuparin, lyijyn ja nikkelin mahdollisista lähteistä, terveysvaikutuksista ja enimmäispitoisuuksista löytyy Valviran julkaiseman Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osan III sivuilta 15-16. 

Uutisen lähde: Aalto-yliopisto