Oman talon huoltokirja? No ei se ollut ihan kunnossa
Omakotiliiton uudistettua talon huoltokirjaa voi rakentaa oman kodin ja tarpeen mukaan. Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen sukelsi huoltokirjan maailmaan ja edessä oli uusi alku. Yllättäen se tuntui ihan kivalta.
Viimeiset puoli vuotta olen saanut sukeltaa mukaan uudistetun sähköisen huoltokirjan kehitykseen. Olen nähnyt ominaisuuksien syntyvän ja parantuvan askel askeleelta. Uusi käyttöliittymä on tuntunut yllättävänkin nopealta ja näppärältä, kun siihen on päässyt sisään, vaikka kehitysideoitakin on matkan varrella noussut esiin.
Yksi asia on noussut erityisen keskeiseksi: miten huoltokirjan käytön saisi aloitettua helposti. Jokainen koti on erilainen. Pitäisikö tarjota valmista pohjaa, joka ei ehkä täysin osu omaan tilanteeseen – vai antaa vapaus rakentaa kokonaisuus itse? Tämän tasapainon kanssa on saatu tehdä töitä.
Nyt huoltokirjan voi rakentaa pitkälti oman kodin ja tarpeen mukaan. Ja hyvä uutinen on se, että valmiita aihioita on tulossa tueksi.
Projektin aikana päädyin katsomaan omaa huoltokirjaani uusin silmin. Siirsimme vanhan sähköisen huoltokirjani tiedot uuteen huoltokirjaan – ja täytyy myöntää – aika ohut oma vanha sähköinen huoltokirjani oli. Suurimmat remontit oli kirjattu, mutta mitään systematiikkaa ei oikeastaan ollut.
Suomeksi sanottuna: ei kovin hyvä tilanne.
Minullakin on siis edessä uusi alku. Ja yllättäen se tuntuu ihan kivalta.
Aloitin kirjaamalla kaikki talon huonetilat ja lisäämällä pohjakuvat. Sen jälkeen lisäsin lämmitysjärjestelmät ja keskeisimmät laitteet. Jo siitä syntyi puoliksi automaattisesti yllättävän kattava huoltosuunnitelma.
Huoltokirjan voi rakentaa pitkälti oman kodin ja tarpeen mukaan. Ja hyvä uutinen on se, että valmiita aihioita on tulossa tueksi.
Innostuin myös tuomaan huoltokirjaan tietoa muista järjestelmistä: latasin sähkön kulutustiedot Carunan palvelusta ja muokkasin tiliotteelta viime vuoden asumiskustannukset huoltokirjaan siirrettävään muotoon. Näitä tietoja voi lisätä myös ihan käsin. Tärkeintä on, että tiedot ovat yhdessä paikassa.
Ja täytyy sanoa: on aika palkitsevaa, kun voi vertailla kulutuksia ja kustannuksia eri vuosilta. Tulee tunne, että homma on oikeasti hallussa.
Silti itselleni kaikkein tärkeintä huoltokirjassa eivät ole numerot, vaan kokonaiskuva kodista ja erityisesti tehdyt remontit. On yllättävän mukava pystyä palaamaan siihen, mitä kaikkea on tullut tehtyä. Meillä viimeisin isompi remontti oli aurinkopaneelien asennus. Tällaiset tiedot ovat tärkeitä myös silloin, jos joskus päättää luopua talosta – vaikka se ei kyllä ainakaan vielä ole suunnitelmissa.
Ehkä vielä tärkeämpää on kuitenkin tuleva. Mitä remontteja on edessä?
Meillä esimerkiksi lämminvesivaraaja alkaa olla uusimisiässä, kun ikää on jo lähes 25 vuotta. Sähkön säätöjärjestelmän kehittäminen on toinen asia, jonka haluan aikatauluttaa. Ja vaikka suuret remontit, kuten putkiremontti, tuntuvat kaukaisilta, nekin on hyvä hahmottaa aikajanalle – vaikka sinne vuoteen 2050 asti.
Tässä kohtaa voin todeta, että suutarin lapsella ei tosiaan ollut kenkiä – ainakaan tähän asti. Mutta nyt tilanne on onneksi muuttumassa, koska olen päässyt tekemään omaa huoltokirjaani vähän ennakkoon.
Tervetuloa mukaan tekemään sama omassa kodissasi. Pienellä vaivalla saa aikaan hyvän kokonaiskuvan ja ennen kaikkea mielenrauhaa.
Nähdään huoltokirjan verkkokoulutuksissa!
Katja Keränen
Kirjoittaja on Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö sekä armoton talon huoltaja ja remppaaja sekä tee-se-itse-nainen. Katjan tapaat muun muassa huoltokirjan verkkokoulutuksissa.
