Ilmastokestävä piha voi olla helppohoitoinen ja torjua ääriolosuhteita
Omakotipiha on monelle kodin tärkein osa. Se on paikka, jossa vietetään aikaa, kasvatetaan kasveja ja nautitaan luonnosta omassa rauhassa. Usein piha nähdään kuitenkin sarjana erillisiä tehtäviä: nurmikko leikataan, rikkakasvit kitketään ja kasveja hoidetaan kukin omalla tavallaan. Kun tätä näkökulmaa hieman muutetaan, pihasta voi tulla ilmastokestävä kokonaisuus, joka alkaa toimia pitkälti itse.
Omakotipiha voi parhaimmillaan toimia pienenä omana pienenä systeeminään, jossa maaperä, kasvillisuus sekä siellä muodostuvat hulevedet ja eliöstö tukevat toisiaan ja vähentävät pihan hoitotarvetta. Samalla pihan avulla voidaan varautua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin ääriolosuhteisiin, kuten rankkasateisiin ja pitkiin kuivuusjaksoihin.
Kaupunkirakenteen tiivistyessä monilla pientaloalueilla kasvillisuus on vähentynyt ja läpäisemättömät pinnat lisääntyneet, mikä tekee yksittäisen pihan merkityksestä entistä suuremman ilmastonkestävyyden kannalta. Pihoilla on merkitystä niin omalla asuinalueella kuin myös koko kaupungin mittakaavassa.
Veden pidättäminen on tärkeää
Maaperä on pihan tärkein voimavara. Elinvoimainen maa pidättää ja varastoi vettä, vapauttaa ravinteita kasveille ja ylläpitää pieneliöstön toimintaa, joka puolestaan parantaa maan rakennetta. Kun lehdet ja kasvijäte jätetään maatumaan tai kompostoidaan, ravinteet pysyvät kierrossa ja maaperä paranee vuosi vuodelta. Hyvä maaperä toimii samalla hiilivarastona ja auttaa kasvillisuutta menestymään.
Rankkasateet voivat yleistyä ilmastonmuutoksen vuoksi. Pihassa tämä näkyy siinä, miten nopeasti vesi joko imeytyy tai valuu pois. Pihalla syntyvien hulevesien imeytyminen liittyy suoraan maaperän kuntoon, sillä mitä enemmän läpäiseviä pintoja ja kasvillisuutta pihassa on, sitä paremmin vesi pääsee osaksi luonnollista kiertoa.
Läpäisevien pintojen, kuten sorapolkujen ja istutusalueiden lisääminen auttaa ohjaamaan veden maahan sen sijaan, että se kuormittaisi hulevesijärjestelmiä tai ohjautuisi pahimmillaan ei-toivottuihin paikkoihin, kuten rakennusten rakenteisiin tai kellareihin. Kun vettä viipyy maassa pidempään, kasvit pärjäävät paremmin myös kuivina jaksoina. Hyvin suunnitellussa pihassa veden kulku, kasvien kasvuolosuhteet ja maaperän toiminta nivoutuvat yhteen niin, että piha selviää ääri-ilmiöistä ilman jatkuvaa lisäpanostusta.
Pienetkin ratkaisut, kuten lahopuun jättäminen tai luonnonkasvien salliminen, voivat lisätä pihan monimuotoisuutta.
Puun varjostus on tervetullutta
Monimuotoinen piha on paitsi kaunis myös käytännöllinen. Erikorkuiset kasvit, kukkivat lajit ja pienet suojapaikat luovat elinympäristöjä, jotka tukevat pölyttäjiä ja luonnon omia tuholaistorjujia. Pienetkin ratkaisut, kuten lahopuun jättäminen tai luonnonkasvien salliminen, voivat lisätä pihan monimuotoisuutta.
Monimuotoinen piha ei ole pelkästään luonnon kannalta arvokas, vaan se toimii myös omistajansa eduksi vaatien vähemmän torjuntaa ja kitkentää, vähemmän kastelua ja siten vähemmän työtä. Helppohoitoisuus syntyy suunnittelusta, ei kasvillisuuden vähäisestä määrästä. Lopputuloksen kannalta on olennaista, että kasvit valitaan niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan ja maaperän annetaan toimia luonnonmukaisesti. Monipuolisen kasvillisuuden avulla syntyy lisäksi parhaillaan pihojen ja kortteleiden välisiä yhteisiä viheryhteyksiä, joilla on tärkeä rooli kaupunkiympäristön pölyttäjien ja muun pieneliöstön hyvinvoinnille.
Nurmikko nähdään usein pihan oletusarvoisena ratkaisuna, mutta sen niin sanottu ekologinen toimintakyky on rajallinen. Jo pienet muutokset voivat elävöittää nurmikkoa merkittävästi. Jos osan nurmikosta antaa kasvaa vapaammin, sallii apiloiden ja muiden niittykasvien kukinnan tai istuttaa puiden alle varjossa viihtyvää kasvillisuutta, lisääntyy pihan monimuotoisuus helposti.
Viihtyisän pihan kannalta puuvartinen kasvillisuus on erityisen tärkeää. Varjostavat puut ja pensaat lieventävät pihan lämpötilavaihteluita kesähelteillä ja tekevät pihasta viihtyisämmän. Puiden latvusten varjostuksen lisäksi kaikki kasvillisuusalueet, myös nurmikot, voivat laskea piha-alueen lämpötilaa useita asteita verrattuna kivettyyn tai asfalttipintaan. Rakennusten ja kulkureittien sijoittelu vaikuttaa siihen, kuinka paljon tilaa kasvillisuudelle jää ja kuinka hyvin piha toimii kokonaisuutena. Siksi pienilläkin suunnitteluratkaisuilla voi olla yllättävän suuri vaikutus.
Kun pihassa näkyy enemmän elämää, myös oma tapa katsoa saattaa muuttua.
Piha voi toimia omillaan
Lopulta kyse on ajattelutavan muutoksesta. Sen sijaan, että pihaa yritetään hallita yksityiskohtaisesti, kannattaa sitä ohjata kokonaisuutena. Pihaa ei tarvitse rakentaa kerralla, vaan pienetkin muutokset voivat vähentää useiden hoitotöiden tarvetta samanaikaisesti. Leikkaamatta jätetty nurmialue, kompostoinnin aloittaminen tai uuden monimuotoisen istutusalueen perustaminen riittää käynnistämään muutoksen. Kun pihassa näkyy enemmän elämää, myös oma tapa katsoa saattaa muuttua. Pihasta alkaa hahmottua paikka, joka on osa laajempaa ekologista kokonaisuutta ja tukee ympäröivän alueen hyvinvointia.
Kun piha toimii kokonaisuutena, se ei ole enää pelkkä hoidettava kohde. Siitä tulee järjestelmä, joka säästää aikaa ja vaivaa, tukee luonnon monimuotoisuutta ja kestää paremmin sään vaihtelut. Parhaimmillaan hyvä piha ei vaadi jatkuvaa korjaamista, vaan se toimii omillaan.
Tämä kirjoitus on tuotettu osana Ilmastokestävät pientaloalueet (ILPI) -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Kirjoittaja: Anna Ryymin, projektitutkija, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kuvat: Adobestock, Sari Toikkanen
