Nuorten asuminen nyt ja huomenna – reittejä omaan kotiin
Omakotiliitto on asumisen asialla – sinun puolestasi. Tämä näkyy konkreettisesti myös siinä, miten liitto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten asumisen haasteista ja mahdollisuuksista.
Lokakuussa järjestetyssä Eduskunnan asumisverkoston asiantuntijapaneelissa aiheena oli, miten voimme tukea nuoria oman asumispolun rakentamisessa. Keskustelussa todettiin, että tarvitaan paitsi konkreettisia ratkaisuja, myös tietoa ja taitoja. Nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen voidaan parantaa esimerkiksi kehittämällä asuntosäästöpalkkiojärjestelmää selkeämmäksi ja kannustavammaksi, sekä vahvistamalla talousosaamista. Vuokra-asumisessa puolestaan on tärkeää olla saatavilla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja niin omalla kotipaikkakunnalla kuin opiskelupaikkakunnilla, joihin usein suunnataan, kun muutetaan ensimmäistä kertaa pois lapsuudenkodista.
Tarvitaan monipuolisia vaihtoehtoja
Asumistaitojen vahvistaminen voisi tuoda omistusasumisen vaihtoehdoksi myös nuorille.
Eduskunnan asumisverkoston asiantuntijapaneeliin osallistunut Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila toi esille omakoti- ja omistusasumisen näkökulmia nuoren asumispolun vaihtoehtoina.
Omakotiliiton puheenjohtaja painotti, että omistusasuminen voi olla vaihtoehto myös entistä useammalle nuorelle. Sitoutuminen omistusasumiseen edellyttää kuitenkin tietoa.
”On hyvä, että nuorilla on monia vaihtoehtoja oman asumispolun rakentamiseen. Itsenäistyvälle nuorelle vuokra-asuminen on tällä hetkellä se luontevin ja käytännössä notkein asumisen malli. Myös omistusasuminen voisi tulla vahvemmin kuvaan mukaan myös nuoremmalle ikäluokalle – varsinkin, jos lapsille ja nuorille tarjotaan hyvissä ajoin ja riittävästi tietoa omistusasumisen sisällöistä ja reunaehdoista”, totesi Jukka Malila.
Rajaako tiedon ja taitojen puute valintoja?
Suomalaiset itsenäistyvät ja pyrkivät muuttamaan omiin asuntoihin yleensä verrattain nuorina verrattuna esimerkiksi muihin eurooppalaisten nuoriin. Suomessa omaan asuntoon muutetaan Eurostat 2023 -lähteen mukaan keskimäärin 21,4-vuotiaina. Ruotsi ja Tanska ovat aika lähellä Suomea, 21,8 vuodessa, kun Kreikassa taas ollaan 30,6-vuotiaita ja Kroatiassa peräti 31,8-vuotiaita.
Tavoitteena tulee olla, että nuorilla olisi jatkossa nykyistä paremmat valmiudet miettiä realistisesti asumismuotojen eri vaihtoehtoja. Myös asumistaidot, asuntojen huoltaminen ja vaikkapa asuntojen arvon säilyttäminen ovat monilla nuorilla – ja saatikka myös vanhemmilla suomalaisilla – hyvin usein hataralla pohjalla. Kansalaisten sivistämisessä omaa rooliaan voisi tehdä vahvemmin paitsi esimerkiksi koululaitos myös järjestösektori. Tiedon tarve on suuri ja tekemätöntä sarkaa paljon.
”Tehtävä on merkityksellinen meille kaikille, koska tämän työn tulokset satavat kaikkien suomalaisten laariin parempana asumisviihtyvyytenä ja kiinteistöjen arvon parempana säilymisenä”, Malila painotti.
Omakotiliitto tukemassa nuorten asumispolkuja
Omakotiliitto haluaa olla mukana rakentamassa siltaa nuorten ja omistusasumisen välille. Tiedon jakaminen, asumistaitojen vahvistaminen ja realististen vaihtoehtojen esiin tuominen ovat konkreettisia keinoja, joilla järjestö voi vaikuttaa nuorten asumispolkuun. Tämä työ ei palvele vain yksilöä – se palvelee koko yhteiskuntaa. Nuoret haaveilevat myös omakotitalossa asumisesta. Siihen Omakotiliitto antaa arjen neuvoja ja tukea, miten omaa taloaan ja kotiaan huoltamalla voi oppia ja onnistua. Oma tupa ja oma lupa on mahdollinen kaikille.
Kirjoittaja
Jukka Malila
Omakotiliiton puheenjohtaja
