Kuuleeko kunta? Täällä yhdistys!

Julkaistu

Mika Waltarin kirjoittamasta mainiosta Kieku ja Kaiku -sarjakuvasta on jäänyt elämään unohtumaton ”Kuuleeko Kieku? Täällä Kaiku!” -sanonta. Sanaparrella testataan ovatko viestin lähettäjä ja vastaanottaja samalla kanavalla ja kantavuuden päässä toisistaan. Ikimuistoinen letkautus on päässyt myös suomalaisen elokuvan historiaan majuri Uuno Turhapuron antaessa hämmennyksissään suuntakoodeja raketinheittimen laukaisuun.

Omakotiyhdistysten tehtävänä on tarkistaa oman kunnan päättäjien kanavien taajuus. Kuulevatko päättäjät yhdistyksen viestin? Jos kunnanjohtajan työhuoneessa jytää HitMix, niin yhdistysväen YLE:n Lauantain toivotut levyt -ohjelmassa kuuntelemat hartaat sävelet eivät kuulu kunnan komentokeskuksen ämyreistä.

Olisiko legendaarinen yhteystestisanonta muutettavissa muotoon: ”Kuuleeko kunta? Täällä yhdistys!”? Yhdistyksen viestin välittäminen on erityisen ajankohtaista, koska kevään kuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt nuijan varteen. Kun kunnan kanssa on saatu nappulat samalle taajuudelle, keskusteluyhteys mahdollistaa yhdistyksen sanoman häiriöttömän välittämisen vastaanottimiin.

Mistä aiheista kunnan pamppujen kanssa kannattaa keskustelu aloittaa? Esimerkiksi vaikka siitä, mikä tekee kunnasta houkuttelevan asuinpaikan ja miten yhdistys voi auttaa kuntaa tekemään oikeita päätöksiä.

Olen usealta kuntapäättäjältä kysynyt, miksi kuntalaiset ovat valinneet kuntanne asuinpaikakseen. Näkemykset toistavat kunnasta toiseen samoja syitä: syntymäkunta, työpaikka, koulutusmahdollisuus ja asunnot. Omakotiliiton kyselyssä sentään saatiin avartavaa näkökulmaa, kun asukkaat painottivat elämyksellisen luontokokemuksen saavuttamisen vaivattomuutta tärkeänä kunnan valintakriteerinä.

Kuntalaiset valitsevat kuntansa pohtimalla neljää asiaa: Miten sinne pääsee? Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu?

Hyvään kysymykseen ei usein olekaan napakkaa vastausta. Siksi kunta-asiantuntija Timo Aro vastasi kysymykseen arvoituksellisesti neljällä vastapallolla. Aron mukaan kuntalaiset valitsevat kuntansa pohtimalla neljää asiaa: Miten sinne pääsee? Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu?

Kutakin kysymystä hieman pidempään valottamalla saadaan kuorittua kysymyksen ydintä näkyville. Kysymykseen ”Miten sinne pääsee?” vastaus ja vastuu löytyy eduskunnasta tai joukkoliikenteen markkinoilta. Valtio suunnittelee ja rakennuttaa valtaväylät, rautatiet ja vesireitit. Kunnilla on usein vain mahdollisuus sopeutua valtion virkahenkilöiden insinööriviisauteen ja taloustietämykseen. Lentoyhteyksien turvaamisessa sentään eräät kunnat käyvät omien veronmaksajiensa lompakolla.

Kysymyksien ”Mitä siellä on?” ja ”Keitä siellä on?” vastaukset riippuvat kuntapäättäjistä, jotka me kuntalaiset neljän vuoden välein valitsemme. Kunta päättää. millaista asumista kuntaan halutaan, millaiset mahdollisuudet liikunnan ja kulttuurin harrastamiselle on tai millaiset palvelut kuntalaisilla on käytettävissään. Näillä päätöksillä linjataan, onko kunta nukkumalähiö vai aktiivisten kansalaisten puuhapuisto.

Vastaus neljänteen kysymykseen ”Mitä siellä tapahtuu?” riippuu enimmäkseen meistä kuntalaisista. Emme voi ulkoistaa kulttuurielämyksiä, liikuntatapahtumia tai kansalaisjärjestötoimintaa muille kuin itsellemme. Kunta on aktiivinen, kun me kuntalaiset olemme aktiivisia. Aktiivisuutemme jalostuu konkreettisiksi teoiksi tuloksekkaimmin yhdistystoiminnassa.

Kansalaisten aktiivisuus ja oma-aloitteisuus tekee kunnasta asukkaiden näköisen ja omaa kuntaa arvostavan asuinpaikan.

Kansalaisten aktiivisuus ja oma-aloitteisuus tekee kunnasta asukkaiden näköisen ja omaa kuntaa arvostavan asuinpaikan. Pelkkää peiliin katsomista homman ei tarvitse olla. Osana isompaa yhteisöä voimme kokea innostumista ja onnistumista kaikkien kuntalaisten hyväksi. Omakotiyhdistysten on syytä pitää kilpensä kiiltävänä ja lippunsa liehuvana, jotta yhdistys nähdään ja koetaan haluttuna harrastuskerhona.

Kevään kuntavaaleissa valituksi tulevilta toivomme päätöksiä kohtuullisista asuinkuluista ja pientaloasumisen edistämisestä turvallisessa ympäristössä. Tulevat päättäjät kantavat vastuun myös yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisesta toteuttamaan aktiivisista kansalaisuuttamme. Siihen huutoon me kuntalaiset vastaamme tekemällä oman osuutemme kuntamme eläväisyyden eteen.

Kuuleeko kunta? Täällä yhdistys! Meillä omakotiyhdistysten jäsenillä olisi monta tärkeää asiaa kuultavaksi ja melkoinen määrä mukavia ideoita toteutettavaksi. Yhdistyksen kannattaa siis suunnata antennit kohti kunnantaloa ja varmistaa, että megahertzit ovat samalla taajuudella molempien vastaanottimissa.

Muistatteko muuten missä lehdessä Kieku ja Kaiku -sarjakuva alun perin ilmestyi? Vastaus löytyy lähempää meitä omakotiliittolaisia kuin arvaammekaan: Oma Koti -lehdessä. ”Kuuleeko kunta? Täällä yhdistys!” -teemalle on siksi helppo löytää henkinen koti Omakotiliitosta.

Sami Toivanen
Järjestöpäällikkö


Avainsanat jotka liittyvät artikkeliin

Omakotiliitto on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden tuki, turva ja puolestapuhuja. Kuvassa perhe heittelee frisbeetä omakotitalon pihalla koiransa kanssa.