Kirjaudu jäsensivuille
Kirjaudu
Omakotiyhdistykset ja piirit
Liity jäseneksi

Suuret edut pieneen hintaan!
Liity jäseneksi nyt. Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin, suositusjäsenmaksu on vain 30 € vuodessa.

Liity nyt

Jäsenkirje 1/2017

HYVÄ JÄSEN!
Oheisessa jäsenkirjeessä ajankohtaista asiaa Omakotiliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Lue jäsenkirje tästä (pdf).

 

Aiemmat jäsenkirjeet >

 

Säännöt 1.1.2017 alkaen

SUOMEN OMAKOTILIITTO RY:N SÄÄNNÖT

Hyväksytty Mikkelin liittokokouksessa 19.-20.11.2016

 

Nimi, kotipaikka ja kieli

                                                              

Yhdistyksen nimi on Suomen Omakotiliitto ry, ruotsiksi Finlands Egnahemsförbund rf, englanniksi Finnish Home Owners’ Association. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue koko maa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto.

Liitto on suomen- ja ruotsinkielinen, pöytäkirjakielenä on suomi.

 

Tarkoitus ja toimintamuodot

                                                                  2§

Liiton tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana, valtakunnallisena etu- ja keskusjärjestönä

- puolustaa ja valvoa omakotitalon, vapaa-ajan asunnon sekä pienkiinteistön omistajien, pientaloasukkaiden, pienrakentajien ja asunto-osakkeenomistajien oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

- tehdä työtä pienkiinteistönomistajia ja pientaloasukkaita koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja uudistamiseksi sekä

- vaikuttaa ja ohjata omakoti- ja muun pienkiinteistöasumismuodon lisäämiseen ja kehittämiseen sekä asumisviihtyvyyden parantamiseen tähtääviin toimiin.

 

                                                                 3§

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

 

- tekee yhteistyötä toimialansa valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä toimielinten ja järjestöjen kanssa

- vaikuttaa toimialansa asioiden kehittämiseen kansainvälisellä, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla

- osallistuu toimialansa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon

- johtaa jäsenkenttänsä järjestäytymisen kehittämistyötä

- tukee piiri- ja jäsenyhdistystensä toimintaa ja sen kehittämistä ja tätä kautta myös näiden yksittäisiä jäseniä

- edustaa jäsenkuntaansa kotimaassa ja ulkomailla

- harjoittaa projektitoimintaa pientaloasumisen edistämiseksi

- järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia sekä

- tarjoaa jäsenilleen heidän tarvitsemiaan palveluja

 

Liitto voi toimintansa tukemiseksi

 

- harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa

- myydä toimialaansa liittyvää neuvonta- ja järjestömateriaalia

- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja

- panna toimeen rahankeräyksiä ja arpajaisia

- omistaa samansuuntaista toimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden osakkeita

- hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarvittavia kiinteistöjä ja osakkeita

- harjoittaa projektitoimintaa pientaloasumisen edistämiseksi

- liittyä jäseneksi kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, jotka edistävät liiton tarkoitusperiä

- hallita ja perustaa rahastoja ja säätiöitä

 

Jäsenyyttä koskevat määräykset

                                                                

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä omakoti-, vapaa-ajan- tai muun pienkiinteistön omistajia ja osakkeenomistajia edustavia rekisteröityjä yhdistyksiä joita näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi sekä tällaisten yhdistysten muodostamia rekisteröityjä piirijärjestöjä. Yleisnimityksenä kaikista näistä käytetään nimitystä jäsenjärjestö.

 

Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti liiton hallitukselta. Hakemuksen tulee sisältää

- järjestön säännöt

- selvitys jäsenmäärästä ja

- sitoumus noudattaa liiton sääntöjä sekä sen toimielinten päätöksiä, mikäli se ei jo ilmene hakijajärjestön säännöistä.

 

Varsinaisten jäsenten lisäksi liittohallitus voi hyväksyä liiton kannattajajäseneksi luonnollisen tai oikeushenkilön.

Liittokokous voi kutsua kunniapuheenjohtajiksi erittäin ansioituneita, liiton entisiä puheenjohtajia ja kunniajäseniksi jäsenjärjestöjen erittäin ansioituneita henkilöitä.

                                                                 5§

 

Jäsenjärjestön tulee liiton toiminnan osana ja sen ohjeiden mukaisesti pitää liitto tietoisena

- jäsenistönsä nimi- ja osoitetiedoista

- säännöissään ja hallinnossaan tapahtuneista muutoksista

- liiton luottamus- ja muissa tehtävissä olevien jäsentensä toimikelpoisuuden mahdollisesta päättymisestä sekä

- sellaisista paikallisen tai alueellisen tason hankkeista, valmistelusta, päätöksistä, julkaisuista tai muista seikoista, joilla saattaa olla merkitystä liiton toiminnalle.

 

Lisäksi jäsenjärjestön tulee tukea liiton toimintaa

- ehdottamalla sen toimielinten käyttöön taitaviksi ja suorituskykyisiksi tunnettuja jäseniään

- avustamalla liittoa tutkimustoiminnassa ja tietojen keruussa sekä

- varaamalla liiton edustajille puheoikeus jäsenjärjestön kokouksissa sekä tiedottaa etukäteen jäsenjärjestön ja liiton suhteisiin vaikuttavista hankkeista.

 

                                                               6§

Jäsenjärjestöllä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokoukselle pöytäkirjaan merkittäväksi. Eron myötä liiton ja jäsenjärjestön velvollisuudet toisiaan kohtaan lakkaavat. Eroava jäsenjärjestö on kuitenkin velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa eroilmoituksen perilletulon jälkeiseltä kalenterivuosipuoliskolta.

 

Jäsenjärjestön erottamisesta päättää liittokokous.

Liittohallitus voi katsoa jäsenjärjestön eronneeksi, jos jäsenjärjestö on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta puolentoista vuoden ajan.

Liittohallitus voi erottaa jäsenjärjestön, jos jäsenjärjestö on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta vuoden ajalta.

 

Jäsenmaksut

                                                                7§

Liitto kerää jäsenyhdistyksiltään jäsenmäärään perustuvaa, vuosittaista jäsenmaksua ja kannattajajäseniltään kannattajajäsenmaksua. Kun maksu sisältää myös jäsenjärjestön keräämän jäsenmaksun, maksun kyseinen osa palautetaan jäsenjärjestölle neljä kertaa vuodessa. Liiton jäsenmaksun keräys ei kuitenkaan koske sitä jäsenmaksua, jonka piiri mahdollisesti perii alueensa yhdistyksiltä.

 

Liittovaltuusto päättää

- jäsenmaksun liiton osuuden suuruuden erikseen jäsenyhdistyksen varsinaiselta jäseneltä ja erikseen sellaiselta jäsenyhdistyksen jäseneltä, joka asuu varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa.

- liiton kannattajajäsenmaksusta

 

Jäsenyhdistyksen jäsenmaksua määrätessä ei kuitenkaan oteta huomioon jäsenyhdistyksen niitä jäseniä, jotka ovat Suomen sotien sotaveteraaneja tai näiden puolisoja tai jotka ovat liittyneet jäsenyhdistyksen jäseneksi kuluvan vuoden marras-joulukuussa.

Liittohallitus voi päättää liittyvän jäsenyhdistyksen ensimmäisen vuoden alemmasta liiton jäsenmaksusta, jäsenmaksun alentamisesta, kun kysymyksessä ovat kesken toimintavuoden liittyneet jäsenet, sekä kerralla kerättävästä jäsenmaksusta, joka voi sisältää jäsenmaksut useammalta kuin yhdeltä vuodelta.

Liitto tukee piirijärjestöjen taloutta piirituen perusosalla sekä jäsenmäärään perustuvalla lisäosalla maksaneiden jäsenmäärien mukaisesti.

Piirituen saamisen edellytyksenä on, että piirijärjestöt toimittavat liittoon seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä edellisen vuoden vuosikertomuksen sisältäen tuloslaskelman ja taseen.

 

 

Liiton toimielimet

                                                                   8§

Liiton toimielimet ovat liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus.

Liittovaltuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa liittokokousten välisenä aikana.

Liittohallitus on toimeenpaneva elin. Liittovaltuusto ja liittohallitus voivat asettaa asioiden valmistelua varten pysyviä valiokuntia, tilapäisiä toimikuntia tai muita tarpeelliseksi katsomiaan työelimiä.

Jos liittovaltuuston tai liittohallituksen jäsen on kolme kertaa ilmoittamatta pois kokouksesta, voidaan hänet erottaa ja hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen. Estyneen jäsenen edustama piirijärjestö ehdottaa tämän tilalle uutta liittovaltuuston jäsentä.

Liittohallitukseen uuden jäsenen valitsee liittokokous tai liittovaltuusto samasta piirijärjestöstä kuin estynyt jäsen.

Kun liittovaltuuston jäsen ja/tai varajäsen on eronnut tai erotettu, niin heidän edustamansa piirijärjestö voi esittää liittokokoukselle uuden jäsenen ja/tai varajäsenen valitsemista.

 

 

Liittokokous

                                                                

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.

Ennakkoilmoitusvarsinaisesta liittokokouksesta on lähetettävä jäsenjärjestöille kirjallisesti tai sähköpostilla vähintään kolme (3) kuukautta ennen liittokokousta. Ilmoituksen tulee sisältää kokouksen aika ja paikka sekä ne jäsenmäärätiedot, joihin kokousedustajien määrä ja liittovaltuuston paikkajakauma perustuvat.

Kutsu liittokokoukseen on toimitettava jäsenjärjestöille kirjallisesti tai sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen kokousta. Ylimääräisen liittokokouksen osalta ennakkoilmoitusta vastaavat tiedot on sisällytettävä kokouskutsuun siltä osin, kuin niitä ei ole jo ilmoitettu jäsenjärjestöille kirjallisesti tai sähköpostilla. Kutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat.

Jäsenjärjestöillä on oikeus tehdä liittokokoukselle aloitteita.Ne on toimitettava liittohallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta. Aloitteet on liitettävä liittohallituksen lausunnoilla varustettuina kokouskutsuun.

Liittokokousedustajien valtakirjat on toimitettava liiton toimistoon vähintään kaksi (2) viikkoa ennen liittokokousta.

 

                                                                 10§

Varsinainen liittokokous pidetään liittohallituksen kutsusta joka neljäs vuosi syys-marraskuussa.

 

Ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisesta päättää liittohallitus. Se on kutsuttava koolle, kun

- viidesosa yhdistyksistä tai

- jäsenyhdistykset, joiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on yli kolmannes liiton jäsenyhdistysten jäsenmäärästä, sitä jonkin asian käsittelemistä varten vaatii.

 

Liittohallitus määrää kolmen (3) kuukauden kuluessa pidettävän kokouksen paikan ja ajankohdan.

 

Äänioikeusliittokokouksessa on jäsenyhdistysten valtuuttamilla edustajilla. Kullakin edustajalla on yksi ääni. Edustaja voi kuitenkin, jos jäsenyhdistys niin päättää, valtakirjalla käyttää jäsenyhdistyksensä koko äänimäärää tai osaa siitä. Edustajan tulee olla edustamansa yhdistyksen jäsen.

 

Jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan jokaista alkavaa kahtasataa (200) henkilöjäsentä kohden. Jäsenyhdistys vastaa edustajiensa kuluista.

 

Jäsenyhdistyksen jäsenmääräksi katsotaan se määrä henkilöjäseniä, jonka perusteella se on maksanut edellisen kalenterivuoden ajalta liiton täyden jäsenmaksun joulukuun loppuun mennessä.

 

Varsinaisessa liittokokouksessa:

- käsitellään liittohallituksen kertomus liiton toiminnasta kuluneen liittokokouskauden aikana

- päätetään liiton toiminnan suuntaviivoista, jäsenmaksun ja muiden taloudellisten kysymysten perusteista, liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenmäärästä ja paikkojen jakautumisesta erillisen hallituksen valmisteleman ehdotuksen pohjalta, mahdollisista sääntömuutoksista ja muista liiton toiminnalle merkittävistä kysymyksistä

- päätetään tarvittaessa piirien lukumäärästä ja rajoista hallituksen valmisteleman ehdotuksen pohjalta

- valitaan seuraavaksi neljäksi toimintavuodeksi liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, liittohallituksen varsinaiset ja varajäsenet, kuitenkin niin, että varsinaisten jäsenten peräkkäisten toimikausien määrä on enintään kaksi, liittovaltuuston varsinaiset ja varajäsenet sekä kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.

Varsinainen liittokokous vastaa myös liittovaltuuston syyskokoukselle määrätyistä tehtävistä sinä vuonna, jolloin liittokokous pidetään. Liittovaltuuston syyskokousta ei kyseisenä vuonna pidetä.

 

Liittovaltuuston valinta

                                                                 11§

Liittovaltuustopaikat jakaantuvat eri piirijärjestöjen kesken jäsenyhdistysten jäsenmäärien suhteessa, kuitenkin niin, että joka piirin alueelta on edustus. Liittovaltuuston jäsenten lukumäärää laskettaessa huomioidaan liittokokousvuonna liittyneen jäsenyhdistyksen jäsenmäärä, jonka perusteella on kesäkuun loppuun mennessä tilitetty jäsenmaksut.

Liittohallitus ilmoittaa ennakkoilmoituksessaan varsinaisesta liittokokouksesta kunkin piirin suhteellisen osuuden liittovaltuustopaikoista. Liittokokous vahvistaa kunkin piirin liittovaltuustopaikkojen määrän.

Muutosvaatimukset, jotka kohdistuvat eri piirien liittovaltuustopaikkojen määrään on tehtävä liittohallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta.

Liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan piirien esitysten perusteella.

Liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jonkin jäsenyhdistyksen varsinaisia jäseniä. Liittohallituksen jäseniä tai varajäseniä ei voi valita liittovaltuustoon.

 

Liittovaltuusto

                                                                 12§

Liittovaltuuston muodostavat neljästäkymmenestäyhdestä viiteenkymmeneenviiteen (41–55) jäsentä. Kullakin varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Liittovaltuusto kokoontuu hallituksen kutsusta varsinaisiin kokouksiin maalis - toukokuussa (kevätkokous) ja syys - marraskuussa (syyskokous) sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous on kutsuttava koolle kahden (2) kuukauden kuluessa, kun vähintään yksi viidesosa (1/5) liittovaltuuston jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti liitto-hallitukselta tiettyä asiaa varten.

Tieto liittovaltuuston varsinaisen kokouksen pitoajasta ja – paikasta on lähetettävä kirjallisena tai sähköpostilla liittovaltuuston jäsenille ja tiedoksi jäsenjärjestöille vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.

Kutsu liittovaltuuston varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä kirjallisena tai sähköpostilla liittovaltuuston jäsenille vähintään kahta (2) viikkoa ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat. Muu asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikäli kokous siihen suostuu vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

 

                                                                 13§

Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa liittokokousten väliseksi ajaksi.

Liittovaltuusto täydentää tarvittaessa liittohallitusta.

Liittovaltuuston kevätkokouksessa

- käsitellään liittohallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus

- vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille sekä

- käsitellään muut liittohallituksen valmistelemat tai jäsenjärjestöjen liittohallitukselle vähintään 45 päivää ennen kokousta kirjallisesti esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Liittovaltuuston syyskokouksessa

- Päätetään jäsenmaksuista

- päätetään liittohallituksen puheenjohtajiston, jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista

- vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten sekä

- käsitellään muut liittohallituksen valmistelemat tai jäsenjärjestöjen liittohallitukselle vähintään 45 päivää ennen kokousta kirjallisesti esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Liittohallitus

                                                                  14§                      

Liittohallituksen muodostavat puheenjohtaja ja kymmenestä kuuteentoista (10–16) varsinaista jäsentä. Kullakin varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Liittohallitus valitsee keskuudestaan kaksi varsinaista jäsentään ensimmäiseksi ja toiseksi varapuheenjohtajaksi. Liittohallituksen jäsenten tulee olla jonkin jäsenyhdistyksen varsinaisia jäseniä.

Liittohallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon piirijärjestöjen jäsenmäärien väliset suhteet edustavan ja toimivan liittohallituksen valitsemiseksi. Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan pääsääntöisesti niin, että jokaisesta piirijärjestöstä valitaan yksi liittohallituksen jäsen.

 

                                                                  15§

Liittohallitus käyttää liiton toimeenpanovaltaa. Se voi päättää liiton omaisuuden myymisestä, ostamisesta, vuokraamisesta, vaihtamisesta ja panttaamisesta sekä kiinnittämisestä. Liittohallitus on vastuussa toiminnastaan liittovaltuustolle ja liittokokoukselle.

Liittohallitus palkkaa ja erottaa liiton toiminnanjohtajan ja muun tarvittavan henkilökunnan.

 

                                                                 16§

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään neljä hallituksen varsinaista jäsentä sitä kirjallisesti vaatii. Liittohallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

 

Liittohallituksen työvaliokunta

                                                                 17§

Liittohallituksen työvaliokuntaan kuuluvat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.

Työvaliokunnan tehtävänä on liittohallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu. Työvaliokunta huolehtii liiton toistuvista ja juoksevista asioista sekä muista sille määrätyistä tehtävistä.

 

Piirijärjestöt

                                                                 18§

Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi alueellisella tasolla liitto jakaa toiminta-alueensa lähinnä maakuntajaon mukaisiin piireihin. Piirijaosta päättää tarvittaessa varsinainen liittokokous.

Piirien toiminnasta vastaavat piirijärjestöt. Liiton jäsenyhdistykset kuuluvat siihen piirijärjestöön, jonka alueelle ne ovat rekisteröity. Jäsenyhdistys voi kuulua vain yhteen piirijärjestöön kerrallaan.

 

Piirijärjestöjen vastuualueena on

- liiton edunvalvonnan järjestäminen alueellaan piiri- ja aluehallintoviranomaisiin ja kuntayhtymiin sekä muihin alueellisiin yhteistoimintaelimiin

- jäsenistön edunvalvonnan järjestäminen myös paikallisella tasolla siellä, missä se ei muuten toteudu

- jäsenkentän järjestäytymisen kehittäminen alueellaan ja

- yhteydenpito jäsenyhdistyksiin sekä yhteistoiminnan koordinointi ja johtaminen voimavarojen tarkoituksenmukaiseksi käyttämiseksi.

 

 

Liiton nimen kirjoittaminen

                                                                 19§

Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja, liittohallituksen ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä tai joku heistä yhdessä liittohallituksen nimeämän toimihenkilön kanssa.

 

Toiminta- ja tilikausi

                                                                 20§

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat jätetään tilintarkastajille tarkastettavaksi helmikuun loppuun mennessä.

Tilintarkastuskertomus on annettava liittohallitukselle viimeistään maaliskuun 15. päivänä.

 

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

                                                                 21§

Päätöksiin, jotka tarkoittavat sääntöjen muuttamista, vaaditaan liittokokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Päätökseen, jolla liitto puretaan, vaaditaan liittokokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä.

 

                                                                 22§

Liiton purkautuessa sen jäljelle jäänyt omaisuus luovutetaan liittokokouksen viimeisessä kokouksessaan päättämällä tavalla liiton tarkoitusperiä edistävään yleishyödylliseen toimintaan.

 

Yleisiä säännöksiä

                                                                 23§

Liittokokouksessa, liittovaltuustossa ja liittohallituksen kokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa, joka on asianmukaisesti tarkastettava. Myös työvaliokunnan kokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi 12 ja 21 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänestys on avoin, ellei liittokokouksessa vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista kokousedustajista sekä liittovaltuuston kokouksessa vähintään kymmenesosa (1/10) valtuutetuista vaadi suljettua lippuäänestystä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja suljetuissa äänestyksissä arpa, muutoin puheenjohtajan ääni.

 

Puhe- ja läsnäolo-oikeusliittokokouksessa on

- liittohallituksen jäsenillä, sekä liiton toimihenkilöillä, kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä ja tilintarkastajilla

- piirijärjestöjen puheenjohtajilla sekä

- henkilöillä, joille kokous myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden.

 

Puhe- ja läsnäolo-oikeusliittovaltuuston kokouksissa on sama kuin liittokokouksessa.

 

                                                                 24§

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liiton kaikessa toiminnassa noudatetaan yhdistyslain säännöksiä, joita edellä olevat pykälät täsmentävät.