Kirjaudu jäsensivuille
Kirjaudu

Puistolan Omakotiyhdistys R.y.

Espanjansiruetana -tiedote

ESPANJANSIRUETANA Arion lusitanicus  

ERITYISEN HAITALLINEN VIERASLAJI

Espanjansiruetana, ’tappajaetana’ ruots. spansk skogssnigel, ’mördarsnigel’

engl. Spanish slug, Iberian slug, ´killer slug’

 

Tässä tiedotteessa kerrotaan aluksi lyhyesti espanjansiruetanan tunnistus ja torjunta. Enemmän tietoa haluavat voivat lukea koko tekstin ja etsiä vielä lisäksi lisätietoa. Vieraslajihavainnot on hyvä ilmoittaa vieraslajiportaaliin. http://www.vieraslajit.fi/lajit/main/list

Näin koko yhteisö on selvillä esim. siruetanoiden, citykanien tai jättiputkien esiintymisistä ja voi ryhtyä tarvittaviin torjuntatoimiin. Syksyn omenasato tarjoaa oivallista murkinaa etanoille, mutta ei hätää, facebookissa on Stadinomenapörssi, https://www.facebook.com/StadinOmenaporssi?fref=ts

johon voi ilmoittaa ylijäämäomenistaan, niin joku toinen omenoita kaipaava käy ne poimimassa.

Ferramol- rautafosfaattivalmistetta olisi hyvä käyttää, mutta rakeet olisi hyvä laittaa syöttiautomaattiin, Gröna Mathilda. Sitä on myynnissä Ruotsissa, mutta ei vielä Suomessa. Itse voi askarrella jostain sopivan kokoisesta kannellisesta rasiasta (margariini-/jäätelörasia) vastaavan tyyppisen systeemin.

Ruotsin puolelta löytyy enemmän muitakin etanantorjunnan apuvälineitä.

Kuvassa erään illan saalis Puistolasta, 48 espanjansiruetanaa, 15 minuutissa.

 

espanjansiruetana

 

         Kasvaa Suurikokoiseksi −>8-13cm,

         Punaruskea, likaisenruskea, useita värimuotoja, kyljessä voi olla juova, HENGITYSAUKKO NÄKYY SELVÄSTI, VATSA ON TASAISEN VAALEA

         Erittäin limainen, lima kuin liisteriä

         Vahvuudet: erinomainen lisääntymiskyky, luontaisten vihollisten puuttuminen, täkäläiset olosuhteet = suotuisa elinympäristö, voi syödä kuolleita lajitovereitaan

         Heikkoudet: huono kuivuudensieto, valonarkuus, suojattomuus, suuri ravinnontarve

         Kotipaikkauskollinen

         Liikkuu joka yö samoja jälkiä  -> ansat

 

 

TORJUNTA tiivistetysti

 

  poimi aikuiset etanat astiaan ja kaada päälle kiehuvaa vettä

         ETSI JA HÄVITÄ MYÖS MUNARYKELMÄT

tee etana-ansoja laittamalla lauta, jätesäkki tai kumimaton palanen yöksi maahan

         trimmaa nurmikko lyhyeksi

       siisti risukasat, lautapinot ja lehtikasat

         ole tarkkana taimiostoksilla

         käytä umpinaista kompostia

         kastele kasvit vasta aamulla

torjunnassa tarvitaan naapurien yhteistyötä

 

TorjunNAN APUNA    Viisi tähteä paras, yksi tähti/0 heikoin

         PARHAITA : RAUTAFOSFAATTIVALMISTEET           

        FERRAMOL SYÖTTI *****

         SUKKULAMADOT *** Käytä kompostissa

         KAHVI , ei toimi 0

         KERMESMARJA *

         SUOLAA ei pidä käyttää

         SUOPAVESI ***

 

Suosikkikasveja ovat: basilika ja muut pehmeät yrtit, daaliat, esikot, iirikset, kellot, kuunliljat, lobeliat, nätkelmät, tuoksuherneet, orvokit, pionit, päivänhatut, ritarin- ja kukonkannukset, samettikukat, tupakat. Suosikkihedelmiä ja vihanneksia: herneet, kaalit, kesäkurpitsat, maissi, mansikat, parsa, pavut, peruna, purjot, retiisit, salaatit, selleri, sipuli ja tomaatit.

Siruetanankestäviä kasveja: iisoppi, salvia, laventeli, rakuuna, tinjami ja tilli. Myrkyllisiä kasveja eivät syö: akileijat, jouluruusut, sormustunkukat ja tyräkit

Espanjansirutanat eivät juuri kiipeile esim. puihin, sen sijaan lehtokotilot kiipeilevät reippaasti.

Espanjansiruetana munii 3-4mm, valkoisia, pyöreitä munia 20-40 munan rykelmiin. Suunnilleen toukokuusta lokakuuhun kestävän lisääntymiskauden aikana etanayksilö munii noin 200-400 munaa.

 

 

 

Tunnistaminen

Espanjansiruetana on suurikokoinen ja roteva, kasvaa 7-14 cm pituiseksi. Väritys on hyvin vaihtelevaa; vaalean punaruskeasta tumman punaruskeaan, harmaaseen ja mustaan. Yleispiirteenä on värien sameus. Jalkasauma on usein oranssi, ja siinä on mustia pystyjuovia. Vatsapuolelta vaalea. Väritöntä ja sitkeää limaa erittyy hyvin runsaasti. hengitysaukko kilven keskiosassa

Elintavat

Ravinto

Espanjansiruetanat käyttävät ravintonaan pääasiassa kasvimateriaalia, mutta ne syövät myös monenlaisia raatoja ja jopa kuolleita lajitovereitaan, siitä nimitys tappajaetana, eivät aktiivisesti saalista. Etanoille kelpaavat kaikenlaisten koriste- ja hyötykasvilajien lehdet, kukat ja sipulit sekä lahoava tai mätänevä kasviaines. Espanjansiruetanoilla on valtava ruokahalu, ja ne syövät yleensä ruumiinsa painon (10g) verran kasviainesta vuorokaudessa.

Suosikkikasveja ovat: basilika ja muut pehmeät yrtit, daaliat, esikot, iirikset, kellot, kuunliljat, lobeliat, nätkelmät, tuoksuherneet, orvokit, pionit, päivänhatut, ritarin- ja kukonkannukset, samettikukat, tupakat. Suosikkihedelmiä ja vihanneksia: herneet, kaalit, kesäkurpitsat, maissi, mansikat, parsa, pavut, peruna, purjot, retiisit, salaatit, selleri, sipuli ja tomaatit.

 

Aktiivisuus

Espanjansiruetanat tarvitsevat kosteat elinolot ja kuivuminen onkin niiden suurin uhka. Espanjansiruetanat liikkuvat ja syövät pääasiassa öisin, mutta myös päivisin, jos kosteutta on riittävästi. Espanjansiruetanat liikkuvat paljon, jopa 50 metriä yössä. Lämpiminä päivinä etanat vetäytyvät viileisiin, varjoisiin ja kosteisiin paikkoihin, kuten maaonkaloihin tai kivenkoloihin. Pidempien kuivuuskausien yli espanjansiruetanat selviävät lepäämällä syvällä maan alla, usein 10-15cm syvyydessä. Etanat voivat selvitä lepotilassa pitkiäkin aikoja ilman ravintoa, jopa kuukauden.

 

Lisääntyminen

Espanjansiruetanat ovat kaksineuvoisia, joten yksilöt voivat hedelmöittää itse itsensä. Useimmiten etanat kuitenkin pariutuvat. Espanjansiruetanoilla on erinomainen lisääntymiskyky. Kevätkesän sateet laukaisevat muninnan, joka jatkuu pitkin kesää ja syksyä ajoittuen sadejaksoihin. Suunnilleen toukokuusta lokakuuhun kestävän lisääntymiskauden aikana etanayksilö munii noin 200-400 munaa, 20-30 munaa kerralla. Espanjansiruetanat munivat pääasiassa maakoloihin, mutta myös karikekasoihin, kateaineen tai maassa olevien oksien alle, kasvien lehtiruusukkeiden tyviin ja vastaaviin paikkoihin. Espanjansiruetana munii 3-4mm, valkoisia, pyöreitä munia 20-40 munan rykelmiin. Munat tuntuvat sormissa liukkaalta, ja niitä on vaikea murskata.

Munien kuoriutumiseen kuluu 2-4 viikkoa lämpötilasta riippuen. Kuivana ja kuumana kesänä kuoriutumisprosentti on alhainen, mutta sateisena kesänä se on korkea. Sekä ravinnon määrä että ympäristön kosteus vaikuttavat poikasten selviytymiseen kuoriutumisen jälkeen. Espanjan-siruetanat saavuttavat sukukypsyyden erittäin suotuisissa oloissa 4-6 viikon jälkeen kuoriutumisesta, jolloin ne ovat noin 5-6 cm pitkiä. Suomessa tähän kuluu yleensä yksi tai kaksi vuotta.

 

Talvehtiminen

Suomessa kesän aikana munineet yksilöt ilmeisesti kuolevat syystalvella. Talven yli selviävät vain munat ja eri-ikäiset nuoret yksilöt, maksimissaan 5-6 cm:n pituiset lähes sukukypsät etanat. Syksyllä ne hakeutuvat talvehtimaan maakoloihin, lehti- ja hakekasojen alle, komposteihin ja vastaaviin suojiin. Leudot, runsaslumiset talvet ovat etanoiden talvehtimiselle ihanteellisia (paksu lumikerros suojaa pakkaselta). Vähälumisina pakkastalvina etanoiden talvikuolleisuus on suurta.

 

Luonnolliset viholliset

Aikuisilla espanjansiruetanoilla ei ole juurikaan saalistajia, mikä juuri mahdollistaa massaesiintymisen. Etanat ovat hyvin sitkeitä ja limaisia. Nuoria espanjansiruetanoita syövät siilit, sammakot, rupikonnat, matelijat, maakiitäjäiset (kovakuoriaisia) ja jotkin linnut (kuten mustarastaat). Eräät kotilolajit, pienet jyrsijät ja jotkin linnut saattavat syödä espanjansiruetanan munia. Uhattuna etanat köyristävät itsensä pallomaiseksi, mikä vaikeuttaa saaliin syömistä.

 

Lajit, joihin voi sekoittaa:

Koon perusteella voi sekoittaa ukkoetanaan (Limax cinereoniger), joka on Suomessa alkuperäinen laji. Jopa 19 cm pituiseksi kasvava ukkoetana ei ole puutarhatuholainen, vaan viihtyy lähinnä metsissä ja käyttää ravinnokseen hajoavia lehtiä ja sieniä. Ukkoetana on harmahtava tai mustahko, ja sillä on selkeät vaaleat selkäjuovat sekä myös mustia viirunpätkiä selässä (ks. kuva). Ukkoetanan vatsapuolen reunat ovat leveälti tummat, keskellä vaalea raita. Ukkoetanalla hengitysaukko on kilven keskikohdan takapuolella, espanjansiruetanalla keskikohdan etupuolella. Lisäksi ukkoetanan ”häntä” on terävä ja espanjansiruetanan häntä pyöreä.

Lisätietoa ja hyviä kuvia ukkoetanasta tunnistamisen avuksi:

http://www.luonnossa.net/Elaimet/Ukkoetana/ukkoetana.html

Nuoren, pienikokoisen espanjansiruetanan voi sekoittaa muihin maassamme yleisiin puutarhatuholaisiin: peltoetanaan, tasaisen vaalea (kotimainen laji ) tai haitallisiin vieraslajeihin: valepeltoetanaan, ruskeanharmaa ja verkkokuviollinen, tai keltajuovaetanaan , kyljeltään keltajuovainen. Aikuisina valepelto-, pelto- ja keltajuovaetanat ovat vain noin 3-6 cm pitkiä.

 

Alkuperä, saapumistapa ja leviäminen

Espanjansiruetanan alkuperäistä levinneisyysaluetta ovat Portugalin ja Espanjan pohjoisosan, Länsi-Ranskan ja Etelä-Englannin lehtimetsät. Kuivan ja kuuman ilmaston vuoksi laji on alkuperäisellä levinneisyysalueellaan harvalukuinen. Espanjansiruetana löydettiin Suomesta ensimmäisen kerran Ahvenanmaalta vuonna 1990 ja manner-Suomesta vuonna 1994 Helsingistä. Vuonna 1995 sitä tavattiin jo Espoossa, Turussa ja Lappeenrannan seudulla.

Espanjansiruetana leviää pitkiäkin matkoja passiivisesti, pääasiassa ihmisen toimesta. Munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat erilaisten taimien, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana sekä puutarhamullan mukana. Lyhyempiä matkoja espanjansiruetanan on todettu levinneen mullan tai nurmimaton mukana sekä puutarhojen komposti- ja lehtikasojen siirtojen yhteydessä. Espanjansiruetana voi omin avuin levitä vain lyhyitä matkoja tontilta toiselle.

Espanjansiruetana on Helsingissä yleinen, eikä sitä saada enää kokonaan hävitettyä. Levinneisyys ei ole keskittynyt tietyille alueille, vaan etanaa tavataan jo koko kaupungissa sopivilla kulttuurialueilla – erityisesti pientaloalueilla, joiden pihoista ja puutarhoista laji on levinnyt ympäröiville tienpientareille. Espanjansiruetanan levinneisyys on lähinnä tulosta siitä, minne etanoita on sattunut kulkeutumaan kauppapuutarhatuotteiden ja mullan mukana.

 

Taloudellinen haitta:

Espanjansiruetana aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa. Etanan tuottamat vakavat tuhot viljelykasveille aiheuttavat merkittäviä kustannuksia maa- ja puutarhatalouden toimijoille sekä yksityishenkilöille. Etanatuhot aiheuttavat sadonmenetyksiä, kauppatavaran tai omaisuuden tuhoutumista tai arvon menetystä sekä viljelykasvien korvaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Espanjansiruetanan massaesiintymä voi myös alentaa tontin tai kiinteistön arvoa, sillä etanan vaivamaa tonttia on hankala myydä. Lisäksi espanjansiruetana saattaa levittää joitakin kasvitauteja. Taloudellista haittaa aiheutuu myös etanan torjunnasta.

 

Sosiaalinen haitta:

Espanjansiruetanan ei ole todettu aiheuttavan ihmisille terveyshaittoja. Etanoiden massaesiintymät koetaan hyvin epämiellyttäviksi, ja etana voi herättää ihmisissä voimakkaita inho- tai pelkoreaktioita. Espanjansiruetana on eräiden lemmikkien sukkulamatoloisten väli-isäntä.

Espanjansiruetanan erittämä lima voi sisältää E. coli –bakteereja, joten liman peittämien kasvinosien syömistä ei suositella.

 

Torjuntakeinoja

Saapumisen estäminen

- Kaikki uusi kasvimateriaali, multa ja pakkaukset tulee tarkistaa huolellisesti munien ja nuorten yksilöiden varalta.

- Sellaisesta puutarhasta tai liikkeestä, jossa on esiintynyt espanjansiruetanoita, ei pidä ostaa/siirtää mitään tuotteita.

- Puutarhamyymälöillä tai taimitarhoilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa tuholaisten esiintymisestä, joten materiaalin hankkijan tulee itse vaatia tietoa espanjansiruetanan esiintymisestä ja tarkastaa tuotteet.

- Etanoiden leviämistä läheiseltä tontilta on vaikea estää.

- Etanat voivat levitä maansiirtojen mukana, joten espanjansiruetana-esiintymän läheisyydestä ei saa ottaa täyttömaata tms. uusiokäytettävää maata. Jos maa-aines haudataan syvälle tai päälle rakennetaan, etanoiden leviämisestä ei ole vaaraa.

 

Haittojen rajoittaminen

Rajoita etanan elinmahdollisuuksia

- Pidä alue siistinä sekä kasvillisuus lyhyenä ja hoidettuna (myös reuna-alueet ja nurmikot). Tällöin etanoilla on vähemmän varjoisia ja viileitä piilopaikkoja, joita ne tarvitsevat. Etanat viihtyvät

maanpeitekasvien ja köynnösten suojassa, korkeassa ruohossa, lehtikasoissa, komposteissa sekä suojapeitteiden, lautojen, ruukkujen ym. tavaran alla. Kivimuurit ja kivirakennelmat tarjoavat myös sopivia suojapaikkoja, ja purot tai lammet tarvittavaa kosteutta.

-Muista kuitenkin siilien sammakoiden, maakiitäjäisten  ja muiden nuoria yksilöitä saalistavien tarvitsema talvisuoja, huippusiistissä ympäristössä ei ole niillekään elinmahdollisuuksia.

- Pidä alue melko avoimena, sillä etanat karttavat aurinkoa. Leikkaa pensaat niin, etteivät oksat laahaa maata.

- Pidä maaperä mahdollisimman kuivana. Etanat tarvitsevat kosteutta, eivätkä menesty kovin kuivassa ympäristössä. Kastele aamulla tai päivällä, älä illalla (kosteus haihtuu päivän aikana,

eikä näin hyödytä etanoita). Kastele kasvit yksittäin, niin että niiden väliin jää kuivia alueita.

- Älä käytä koristekatetta (etanat viihtyvät katteen alla).

- Kerää nurmikon leikkuujäte pois.

 

Rajoita etanan talvehtimismahdollisuuksia

- Kompostit ovat espanjansiruetanan mieluisimpia talvehtimis- ja lisääntymispaikkoja. Kompostin kalkitseminen tekee siitä epäsuotuisan espanjansiruetanalle, mutta estää kompostin toiminnan, joten sukkulamadot ovat parempi keino

- Kompostiin voi lisätä sukkulamatoja, jotka ovat etanoiden loisia. niitä myy ainakin pieni taimipuoti http://www.taimipuoti.fi/epages/taimipuoti.sf/fi_FI/?ObjectID=42939&ViewAction=FacetedSearchProducts&SearchString=etanat

- Runsas lumipeite edesauttaa etanoiden talvehtimista (suojaa pakkaselta). Lumipeitteen pitäminen ohuena etanoiden talvehtimispaikoissa heikentää niiden selviytyvyyttä.

- Kerää syksyllä pois kasvijätteet ja etenkin hedelmäpuiden pudokkaat, sillä ne ovat etanoille mieluista ravintoa.

 

Aikuisten ja keskenkasvuisten yksilöiden kerääminen käsin poimimalla.

- Lähes välttämätöntä kaikissa tapauksissa.

- Pitkäjänteisesti tehtynä yksi parhaista torjuntakeinoista.

- Yksilöiden poistaminen kannattaa, sillä etanat voivat lisääntyä koko kesän ja syksyn ajan.

- Paras aika keräämiseen on iltahämärissä kostealla säällä, kun etanat lähtevät etsimään ruokaa tai parittelukumppania.

- Keräystä voi tehostaa houkuttelemalla espanjansiruetanat maassa makaavien etanasuojien alle (kosteat tai kostutetut laudat, levyt ym.) ja poimimalla ne sieltä talteen

- Keräysastian reunoille voi levittää esim. vaseliinia, mikä estää etanoita ryömimästä ulos astiasta. Jos keräät etanoita muovipussiin, sulje pussin suu hyvin tiukasti (etanat karkaavat pienestäkin

raosta, ja ovat yllättävän nopeita)

- Tapa etanat pudottamalla ne kuumaan veteen (tappaa myös kehittyvät munat).

- Hävitä raadot esimerkiksi sekajätteen mukana muovipussissa. Älä laita raatoja kompostiin, sillä espanjansiruetanat voivat käyttää niitä ravintonaan.

 

Sukkulamadot

- Espanjansiruetanoita voidaan torjua lisäämällä alueelle sukkulamatoja, jotka ovat etanoiden loisia. Sukkulamadot tunkeutuvat nuoriin etanayksilöihin, ja vioittavat ja tappavat niitä.

- Eivät vahingoita muita etanalajeja tai muita eliöitä.

- Sukkulamatoja on saatavissa uutteena, ja ne lisätään veden mukana.

- Uutetta voidaan suihkuttaa suoraan kasvillisuuteen, esimerkiksi kukkaistutuksiin ja viljelykasveihin, tai lisätä kompostiin ym. etanoiden suosimiin talvehtimispaikkoihin. Komposti tai kasvillisuus, johon uutetta on lisätty, tulee pitää kosteana.

- Uute sisältää eläviä sukkulamatoja. Sukkulamadot kuolevat, jos ne altistuvat pakkaselle, kuivumiselle tai yli +30 asteen lämpötiloille, joten oikeaoppinen käsittely on tärkeää.

- Käsittely on tehokkainta heti keväällä, kun nuoret etanat nousevat esiin talven jälkeen.

- Käsittely tulee toistaa useita kertoja kesän ja syksyn aikana.

- Uute on kallista, ja laajalle alueelle sitä tarvitaan paljon. Käsittely on kuitenkin nopeaa ja yksinkertaista.

 

Myrkytys

- Rautafosfaattivalmisteet

o Esim. Ferramol –rakeet, jotka sisältävät rauta( III)fosfaattia ja houkuttimena sokeria (sinisiä pellettejä). Luonnonmukainen tuote. Myydään eri tuotenimikkeinä.

o Rautafosfaatti häiritsee etanan kalsiumaineenvaihduntaa ja sitä kautta nestetasapainoa. Etanat menettävät ruokahalunsa, niiden ruuansulatus häiriintyy ja ne vetäytyvät maan alle kuolemaan (etananraadoista ei tarvitse huolehtia, koska ne ovat maan alla). Saksalaisten tutkimusten mukaan Ferramol tehoaa hyvin espanjansiruetanoihin.

o Sade voi liuottaa tehoaineet

o Annostus: 5 g/m2. Kasapäin levittämisestä ei ole hyötyä, sillä etanat eivät koske raemöykkyihin.

o Rautafosfaatti ole vaarallista muille eläimille, mutta ainakin linnut syövät sitä mielellään. Siksi syöttiraeautomaattien käyttö voi olla parempi vaihtoehto.

o Syöttiraeautomaatti on laatikko, jonka pienestä aukosta etanat ryömivät sisään. Rakeita kuluu vähemmän, ja ne säilyvät kuivina ja muiden eläinten ulottumattomissa. Syöttiautomaatit sijoitetaan metrin välein, jos etanoita on runsaasti. Mikäli etanoita on vähän, yksi automaatti 2-3m välein riittää.

o Automaatti kannattaa sijoittaa erityisesti maanpeitekasvien lähelle.

o Ferramol –rakeita voi sirotella kompostin ympärille estämään etanoiden ”pesiytymistä” kompostiin. Käsittely tulee tehdä keväällä ja toistaa säännöllisin väliajoin koko kesän ajan.

 

- Mesurol

o Käyttö on luvanvaraista ja sallittu ainoastaan ammattiviljelijöille

 

Rajoita etanoiden liikkumista ja pääsyä kasveille kulkuestein

- Sähköaita:, tehokas, mutta kallis ja menee helposti epäkuntoon..

- Etana-aita esim. galvanoidusta teräksestä: tehokas ja pitkäkestoinen, mutta sopii vain pienialaisiin kohteisiin. Etana-aidassa on pystysuorat, sileät reunat ja yläreunassa ylittämisen estävä lippa

- Koivutisle eli koivuterva: karkottaa espanjansiruetanoita melko tehokkaasti, kehitetty Suomessa. Kasvustot voi ympäröidä koivutisleellä sivellyllä muovinauhalla. Sade heikentää tisleen tehoa, ja osa etanoista voi keksiä ryömiä nauhan alitse.

- Kalkki: kalkki kuivaa etanan liman ja estää sen etenemisen. Voidaan käyttää yksittäisten kasvien suojaamiseen. Sirottele 10cm levyinen ja 1cm paksuinen kerros (poltettua tai sammutettua) kalkkia kasvin ympärille.

- Savirakeet: täysin myrkyttömiä, hajoavat luonnossa. Savirakeet imevät itseensä etanan limaa ja näin estävät sen etenemistä. Sopii yksittäisten kasvien suojaamiseen (10cm levyinen kaistale, n. 1dl/perenna). Savirakeet pitävät tehonsa n. 6 viikkoa.

- Sora, hiekka, sahanpuru: ei varsinaisesti estä etanoiden liikkumista, mutta muodostaa niille epämieluisan ja kuivan alustan.

- Yksittäisiä ruukkuja voidaan suojata erilaisilla torjuntatahnoilla, teipeillä, -matoilla ja suojakauluksilla.

 Ojien tukkiminen

Ojien täyttö tai muuttaminen salaojiksi vähentää etanoille suotuisia suojapaikkoja.

Ansat

Olut-ansa: Etanat maistelevat mielellään astiassa olevaa olutsyöttiä ja hukkuvat nesteeseen. Houkuttimena voi käyttää myös jotain muuta voimakkaasti haisevaa. Kaiva noin kahden litran astia maahan siten, että sen reuna on 2-3 cm maanpinnan yläpuolella. Ansat asetetaan 10-15 m päähän toisistaan. Ansat täytyy tarkistaa päivittäin.

 

 

Lähteet ja lisätietoa

http://www.hel.fi/static/hkr/viheralueet/espanjansiruetana.pdf

Engstrand, K (2010): Apua! Etanat hyökkäävät. Tammi, Helsinki.

http://www.vieraslajit.fi/

 

DAISIE- vieraslajiportaali: http://www.europe-aliens.org/speciesFactsheet.do?speciesId=52937

Weidema, I. (2006): NOBANIS- Invasive Alien Species Fact Sheet

        Arion lusitanicus. -- Saatavissa osoitteesta: www.nobanis.org