Pohjois-Karjalan piirijärjestö ry:n säännöt

 

SUOMEN OMAKOTILIITON

Pohjois-Karjalan piirijärjestö ry:n säännöt

Nimi, kotipaikka ja kieli

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Omakotiliiton Pohjois-Karjalan piirijärjestö ry.

Sen kotipaikka on Joensuu ja sen toimialue on Pohjois-Karjala.

Näissä säännöissä käytetään nimitystä järjestö. Järjestö on Suomen Omakotiliitto ry:n jäsenjärjestö. Se on Suomen kielinen.

Tarkoitus ja toimintamuodot

2 §

Järjestön tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana järjestönä   

- valvoa omakotitalon, vapaa-ajanasunnon sekä pienkiinteistön omistajien ja osakkeenomistajien oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä

- edistää ja ohjata omakoti- ja muun pienkiinteistö asumismuodon lisäämiseen ja kehittämiseen sekä asumisviihtyvyyden parantamisiin tähtääviä toimia.

3 § 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö

- pitää yhteyttä toimialansa alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin sekä toimielimiin ja järjestöihin

- seuraa toimialansa asioita alueellisesti ja paikallisesti sekä pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon

- tukee alueensa jäsenyhdistysten toimintaa

- järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia

Järjestö voi toimintansa tukemiseksi

- harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa

- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarvittavia kiinteistöjä ja osakkeita.

Jäsenyyttä koskevat määräykset

4 §

Järjestön jäseneksi voidaan hyväksyä Suomen Omakotiliitto ry:n rekistöröityjä jäsenyhdistyksiä, joita näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi.

Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti järjestön hallitukselta. Hakemuksen tulee sisältää

- yhdistyksen säännöt

- selvitys jäsenmäärästä

- sitoumus noudattaa järjestön sääntöjä sekä sen toimielinten päätöksiä

5 § 

Jäsenyhdistyksen tulee järjestön jäsenenä pitää järjestö tietoisena

- jäsenmäärästään sekä säännöissään ja hallinnossaan tapahtuvista muutoksista

- luottamus- ja muissa tehtävissä olevien jäsentensä toimikelpoisuuden mahdollisesta päättymisestä sekä

- sellaisista alueellisen tason hankkeista, valmisteluista, päätöksistä, julkaisuista tai muista seikoista, joilla sattaa olla merkitystä järjestön toiminnalle

6 §

Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota järjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle, tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eron myötä järjestön ja jäsenyhdistyksen velvollisuudet toisiaan kohtaan lakkaavat. Jäsenmaksuvelvoite säilyy eroamisen jälkeisen saman kalenterivuoden loppuun.

Jäsenyhdistyksen erottamisesta päättää järjestön kokous.

Järjestön toimielimet

7 §

Toimielimet ovat järjestön kokous ja hallitus.

Toimeenpaneva elin on hallitus.

Se voi asettaa asioiden valmistelua varten toimikuntia tai muita tarpeelliseksi katsomiaan työelimiä.

Järjestön kokoukset

8 §

Päätösvaltaa käyttää järjestön kokous. Kutsu kokoukseen on toimitettava jäsenyhdistyksille kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen kokousta. Ilmoituksen tulee sisältää kokouksen aika ja paikka sekä ne jäsenmäärätiedot joihin kokousedustajien määrä perustuu.

Ylimääräisen kokouksen osalta kutsussa on mainittava esille tulevat asiat. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.

9 §

Jäsenyhdistysten edustajat kokoontuvat hallituksen kutsusta varsinaisiin kokouksiin huhti-toukokuussa kevätkokoukseen ja loka-marraskuussa syyskokoukseen sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi viidesosa (1/5) jäsenyhdistyksistä sitä jonkin asian käsittelemistä varten hallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on kutsuttava koolle yhden (1) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

10 §

Jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään järjestön kokoukseen yhden edustajan jokaista alkavaa sataa (100) henkilöjäsentä kohden. Jäsenyhdistyksen jäsenmääräksi katsotaan se määrä henkilöjäseniä, jonka perusteella se on maksanut edellisen kalenterivuoden ajalta liitolle sen määräämän jäsenmaksun. Äänioikeus kokouksissa on jäsenyhdistyksen valtuutetuilla edustajilla. Kullakin edustajalla on yksi ääni.

Kevätkokouksessa

- käsitellään hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus (nykyään toiminnantarkastus)

- vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille

- nimetään tarvittaessa piirin ehdokkaat Suomen Omakotiliitto ry:n hallitukseen ja liittovaltuustoon sekä heille henkilökohtaiset varahenkilöt sekä

- käsitelllään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenyhdistysten hallitukselle vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.

Syyskokouksessa

- vahvistetaan jäsenmaksu, toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten

- päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista

- valitaan järjestön hallituksen puheenjohtaja kalenterivuodeksi kerrallaan

- valitaan hallitukseen 4 - 12 varsinaista jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavaksi toimikaudeksi. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

- valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa ( nyk. toiminnantarkastajaa) sekä

- käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenyhdistysten hallitukselle vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.

Järjestön hallitus

11 §

Hallitukseen kuuluu kalenterivuodeksi valitut puheenjohtaja ja 4 - 12 muuta varsinaista jäsentä sekä muille varsinaisille jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, varainhoitajan sekä muut tarpeelliseksi katsomansa muut toimihenkilöt. Hallitus on toiminnassaan vastuussa järjestön kokoukselle. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä yli puolet jäsenistä on läsnä.

Toiminnan rahoittaminen

12 §

Järjestö kerää jäsenyhdistyksiltään niiden jäsenmäärään perustuvaa vuosittaista jäsenmaksua.

Järjestön nimen kirjoittaminen

13 §

Järjestön nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa.

Toiminta- ja tilikausi

14 §

Järjestön toiminta- ja tilikausi on kalentarivuosi. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat jätetään tilintarkastajille tarkastettavaksi helmikuun loppuun mennessä.

Tilintarkastuskertomus on annettava hallitukselle viimeistään maaliskuun 15. päivänä.

Sääntöjen muuttaminen ja järjestön purkaminen

15 §

Päätöksiin, jotka tarkoittavat sääntöjen muuttamista, vaaditaan järjestön kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Päätökseen, jolla järjestö puretaan, vaaditaan järjestön kokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä.

16 §

Järjestön purkautuessa sen jäljelle jäänyt omaisuus luovutetaan jäsenyhdistyksille niiden henkilöjäsenten määrän suhteessa.

Yleisiä säännöksiä

17 §

Kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enenmistöllä, paitsi 15 § mainituissa tapauksissa. äänestys on avoin, ellei järjestön kokouksessa vähintään kolme (3) valtuutettua vaadi suljettua lippuäänestystä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa, muutoin puheenjohtajan ääni.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus järjestön kokouksissa on henkilöillä, joille kokous sen myöntää.