Mistä kansalaisille puolueetonta energianeuvontaa?
(Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.12.2011)
Suomi on sitoutunut ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. Nämä linjaukset näkyvät kansalaisille energian hinnassa sekä uusituissa rakentamismääräyksissä Energian hinta ja tietoisuus ilmastonmuutoksesta ovat lisänneet kansalaisten kiinnostusta energiatehokkuuteen.
Kotitalouksien tiedontarve kohdistuu erityisesti energian säästöön ja kestäviin energiaratkaisuihin sekä korjausrakentamiseen. Kuluvan vuoden energiakorjausavustuksilla on ollut myönteinen vipuvaikutus uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin laiteinvestointeihin. Keskeinen ongelma onkin, mistä kansalainen saa valintansa perustaksi puolueetonta tietoa kilpailevista kaupallisista vaihtoehdoista.
Energiakorjaus ei yleensä ole yksistään tehtynä kustannustehokasta tai taloudellisesti järkevää, mutta muun korjausrakentamisen yhteydessä energiakorjaukset voivat olla hyvinkin perusteltuja. Olennaisin kysymys on, löytyykö maasta osaavaa suunnittelua ja päteviä tekijöitä. Pientalojen energiakorjaushankkeisiin voi olla vaikeata löytää edes riittävästi toimivia esimerkkejä.
Meidän pitäisi nyt käydä syvällistä keskustelua kiinteistökannan energiansäästöpotentiaalista. Jokaisen kansalaisen etu on toimia mahdollisimman energiatehokkaasti, säästää energiaa, rahaa sekä vähentää energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä.
Suomalaiset omakotitalojen asukkaat kuluttavat vähemmän vettä henkilöä kohden kuin muissa asumismuodoissa. Sama säästäväisyyden periaate koskee energian käyttöä. Kansalaiset suhtautuvat myönteisesti uusiutuvan energian käyttöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mutta lämmitysmuodon muutoksia ei kannata tehdä kiireellä ja millä hinnalla tahansa. Lämmitysmuodon valinnassa, energian säästössä ja energiatehokkuudessa tulee edetä valistuksen ja vapaaehtoisuuden avulla informaatio-ohjausta ja tukia sopivasti yhdistäen.
Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ole kunnallista energianeuvontaa. Kunnallistalouden ennusteiden perusteella näyttäisi, ettei kunnallista neuvontaa tänne helposti tulekaan. Kahden viimevuoden aikana on toteutettu määräaikaista kuluttajien energianeuvontaa. Kuluttajat myös kaipaavat puolueetonta tietoa. Se näkyi siinä, kuinka runsaasti osanottajia saapui Omakotiliiton eri puolilla maata vuosina 2010−2011 järjestämiin energianeuvontatilaisuuksiin. Energiatehokkuutta Pientaloon -hanke oli hyvä esimerkki siitä, että ihmiset itse tietävät parhaiten, millaisia palveluita he tarvitsevat. Paikallisiin yhdistyksiin nojaavat tilaisuudet ovat myös kustannustehokas tapa toteuttaa neuvontaa.
On selvää, että mitä tahansa uusia päätöksiä energiatehokkuudessa tehdäänkin, ne edellyttävät tuekseen informaatio-ohjausta. Energiakorjausavustukset tukevat kotitalouksien energiatehokkuusinvestointeja. Avainasemassa on kuitenkin kuluttajien puolueeton energiatehokkuusneuvonta. Energianeuvonta tulee vakiinnuttaa pysyväksi järjestelmäksi takaamalla sen jatkuva, kohtuullinen rahoitus. Tämä edellyttää selkeitä päätöksiä. Muuten on vaarana, että kansalaisjärjestöjen valistushankkeet hiipuvat pois ja niitä on vaikea käynnistää uudelleen.
