SUOMEN OMAKOTILIITTO RY                                              TIEDOTE  15.09.2009

Valtakunnallinen vertailu omakotitalon kiinteistöverosta (kuntakohtainen vertailu tästä):

Pääkaupunkiseudulla tontin arvo nostaa kiinteistöveron korkealle

Tontin verotusarvo ja rakennuksen jälleenhankinta-arvo ratkaisevat kunnan päättämän kiinteistöveroprosentin ohella omakotitalosta maksetun kiinteistöveron määrän. Korkeimpia maapohjan verotusarvot ovat suurissa kaupungeissa, joista pääkaupunkiseutu on kalleinta kärkeä.

Suomen Omakotiliitto selvitti kuudennen kerran kuntien keskinäisen järjestyksen omakotitalojen kiinteistöverottajina. Selvityksessä käytettiin Omakotiliiton verkkosivuilla olleen omakotitalon kiinteistöverokyselyn vastauksia. Kyselyyn saatiin yli 650 vastausta talouskohtaisesti kiinteistön koosta, verotusarvosta ja kiinteistöveron määristä. Vastausten perusteella Omakotiliitto laski kiinteistöverotiedot valtakunnallisesti sekä pääkaupunkiseudulle ja kehyskunnille. Liitto selvitti samalla kuntien keskinäisen järjestyksen vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverottajina. Kiinteistöveroselvityksen tulokset ovat nähtävillä liiton kotisivuilla www.omakotiliitto.fi/kiinteistovero2009.

Yleisen kiinteistöveroprosentin keskiarvo on Suomen kunnissa 0,74 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan maksetaan tontin kiinteistövero ja kiinteistövero muusta kuin asuinrakennuksesta. Vakituisen asuinrakennuksen keskimääräinen kiinteistövero on 0,29 prosenttia ja vapaa-ajan rakennuksen 0,89 prosenttia. Omakotitalon lopullisessa kiinteistöverossa lasketaan yhteen tontin sekä asuinrakennuksen vero ja mahdolliset talousrakennukset.

– Kiinteistöveron tuotto on kasvanut muuta kustannuskehitystä nopeammin. Kuntien kannattaa harkita kiinteistöveroprosentin alentamista, koska yleinen kehitys huolehtii kiinteistöveron tuoton kasvusta muutenkin. Kiinteistöverolta pitäisi poistaa alaraja ja asuintontin kiinteistöveroprosentti olisi irrotettava yleisestä kiinteistöveroprosentista.

– Kiinteistöverotus kohdistuu myös vapaa-ajan asuntoihin, jossa rakennuksia verotetaan vakituista asumista ankaramman veroprosentin mukaan. Vapaa-ajan asumisen kiinteistöverotuksen tulisi kohdistua järkevässä suhteessa vapaa-ajan asumisen käyttämiin kunnan palveluihin.

– Asumisen verotus on perusteeltaan epäsosiaalista, koska se kohdistuu perustarpeeseen, sanoo toiminnanjohtaja Juhani Nenonen Suomen Omakotiliitosta. Maltillinen kiinteistövero puolestaan kertoo kunnan asukasystävällisyydestä, jonka mukaan perheet valitsevat asuinkuntansa. Kunta voi syventää käsitystä omakotiystävällisyydestään kohtuullisilla kunnallisilla maksuilla.

Kuntien välillä suuria eroja

Eniten asumisesta joutuu maksamaan kiinteistöveroa pääkaupunkiseudulla. Helsinki on kovin omakotitalon kiinteistöverottaja (785,36 €). Seuraavina ovat Vantaa (671,40 €), Kauniainen (612,20 €) ja Espoo (490,58 €). Kovia kiinteistöverottajia löytyy Uudeltamaalta Nummi-Pusula (485 €) ja Mäntsälä (388 €), Varsinais-Suomesta Turku (394 €), Päijät-Hämeestä Heinola (425 €), Pohjois-Savosta Karttula (391 €) ja Kuopio (389,30 €), Pohjois-Pohjanmaalta Yli-Ii (425 €), Kainuusta Puolanka (425 €) sekä Lapista Utsjoki (408,00 €).

Suomen Omakotiliitto on pientaloasukkaiden valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka on perustettu vuonna 1947. Reippaassa jäsenmäärän kasvussa olevan liiton muodostaa 256 omakotiyhdistystä, joissa on yli 68.000 henkilöjäsentä.

---

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Juhani Nenonen, puh. (09) 680 3710, juhani.nenonen@omakotiliitto.fi
päätoimittaja, viestintäsihteeri Olli-Pekka Laine, puh. (09) 680 3710, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Kommentit vapaa-ajan asunnon kiinteistöverosta:
Vapaa-ajan Asukkaat ry:n puheenjohtaja Jouko Taskinen, puh. 0400 426 194, jt-kehitys@kolumbus.fi