Kiinteistövero on noussut, ja pääkaupunkiseudulla tontin arvo nostaa kiinteistöveron korkealle
Tontin verotusarvo ja rakennuksen jälleenhankinta-arvo ratkaisevat kunnan päättämän kiinteistöveroprosentin ohella omakotitalosta maksetun kiinteistöveron määrän. Korkeimpia maapohjan verotusarvot ovat suurissa kaupungeissa, joista pääkaupunkiseutu on kalleinta kärkeä.
Suomen Omakotiliitto selvitti kahdeksannen kerran kuntien keskinäisen järjestyksen omakotitalojen kiinteistöverottajina. Selvityksessä käytettiin Omakotiliiton verkkosivuilla olleen omakotitalon kiinteistöverokyselyn vastauksia. Kyselyyn saatiin 985 vastausta talouskohtaisesti kiinteistön koosta, verotusarvosta ja kiinteistöveron määristä. Vastausten perusteella Omakotiliitto laski kiinteistöverotiedot valtakunnallisesti sekä pääkaupunkiseudulle. Liitto selvitti samalla kuntien keskinäisen järjestyksen vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverottajina. Kiinteistöveroselvityksen tulokset ovat nähtävillä liiton kotisivuilla www.omakotiliitto.fi/ajankohtaista.
Yleisen kiinteistöveroprosentin keskiarvo on Suomen kunnissa 0,87 prosenttia, mikä on sama kuin vuosi sitten. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan maksetaan tontin kiinteistövero ja kiinteistövero muusta kuin asuinrakennuksesta. Vakituisen asuinrakennuksen keskimääräinen kiinteistövero on 0,39 prosenttia (0,38 % v. 2010) ja vapaa-ajan rakennuksen 0,99 prosenttia (0,98 % v. 2010). Omakotitalon lopullisessa kiinteistöverossa lasketaan yhteen tontin sekä asuinrakennuksen vero ja mahdolliset talousrakennukset.
– Kiinteistöveron tuotto on kasvanut muuta kustannuskehitystä nopeammin. Kuntien kannattaa harkita kiinteistöveroprosentin alentamista, koska yleinen kehitys huolehtii kiinteistöveron tuoton kasvusta muutenkin. Kiinteistöverolta pitäisi poistaa alaraja ja asuintontin kiinteistöveroprosentti olisi irrotettava yleisestä kiinteistöveroprosentista.
– Kiinteistöverotus kohdistuu myös vapaa-ajan asuntoihin, jossa rakennuksia verotetaan vakituista asumista ankaramman veroprosentin mukaan. Vapaa-ajan asumisen kiinteistöverotuksen tulisi kohdistua järkevässä suhteessa vapaa-ajan asumisen käyttämiin kunnan palveluihin.
– Asumisen verotus on perusteeltaan epäsosiaalista, koska se kohdistuu perustarpeeseen, sanoo toiminnanjohtaja Juhani Nenonen Suomen Omakotiliitosta. Maltillinen kiinteistövero puolestaan kertoo kunnan asukasystävällisyydestä. Kuntapäättäjien tulisi muistaa asumisen verotuksen kasvava kokonaisvaikutus, joka muodostuu kiinteistöveron lisäksi kunnallisista maksuista ja energiaveroista. Lain voimassaoloaikana kiinteistövero on noussut yli 300 prosenttia.
Kuntien välillä suuria eroja
Eniten asumisesta joutuu maksamaan kiinteistöveroa pääkaupunkiseudulla. Helsinki on kovin omakotitalon kiinteistöverottaja (1093,60 €) ja seuraavana on Vantaa (727,28 €). Kovia kiinteistöverottajia löytyy Uudeltamaalta, joista kärjessä on Nummi-Pusula (700,50 €), Karkkila (539 €), Siuntio (536 €) ja Vihti (530,50 €). Muualla Suomessa raskaimmat kiinteistöverottajat ovat Pohjois-Pohjanmaalta Haapajärvi (700,50 €), Lapista Inari (622,50 €) ja Utsjoki (591 €), Kymenlaaksosta Pyhtää (614,50 €) sekä Kotka (567,70 €).
Suomen Omakotiliitto on pientaloasukkaiden valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka on perustettu vuonna 1947. Reippaassa jäsenmäärän kasvussa olevan liiton muodostaa 265 omakotiyhdistystä, joissa on yli 74 000 henkilöjäsentä.
