Kirjaudu jäsensivuille
Kirjaudu
Omakotiyhdistykset ja piirit
Liity jäseneksi

Suuret edut pieneen hintaan!
Liity jäseneksi nyt. Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin, suositusjäsenmaksu on vain 30 € vuodessa.

Liity nyt

Jäsenkirje 3/2017

HYVÄ JÄSEN!
Oheisessa jäsenkirjeessä ajankohtaista asiaa Omakotiliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Lue jäsenkirje tästä (pdf).

 

Aiemmat jäsenkirjeet >

 

Hyvä tietää Kiinteistöverosta

Miten kiinteistöveroprosentti muodostuu?

Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveroprosentin päättää kunta. Kunta määrää vähintään kaksi eri kiinteistöveroprosenttia: yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentin. Vakituisen asuinrakennuksen maapohjan osalta vero määrätään yleisen veroprosentin mukaan.

Lisäksi kunta voi määrätä omat kiinteistöveroprosentit muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen käytettäville rakennuksille. Kunta voi lisäksi määrätä erikseen veroprosentin rakentamattomalle rakennuspaikalle, jos alueen asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden, yli puolet asemakaavasta on kaavoitettu asumiseen, rakennuspaikalle on tie tai se on järjestettävissä ja rakennus voidaan liittää yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. 

Yleisen kiinteistöveroprosentin on oltava vuonna 2017 vähintään 0,86 ja se saa olla enintään 1,80 prosenttia kiinteistön verotusarvosta. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin tulee olla vuonna 2017 vähintään 0,41 ja enintään 0,90. Jos kunta määrää kiinteistöveron muille kuin vakituiseen asumiseen käytetyille rakennuksille, sen tulee olla vähintään 0,93 ja se saa olla enintään 1,80 prosenttia kiinteistön verotusarvosta. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin on oltava vähintään 2,0 ja enintään 6,0. Pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on vähintään 3,0 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 6,0 prosenttia. 

Miten kiinteistöveron perusteena oleva kiinteistön arvo määräytyy?

Kiinteistövero suoritetaan kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön arvo on määrättävä erikseen maapohjan ja rakennusten osalta ja se määräytyy edellisen vuoden arvon perusteella.

Maapohjan verotusarvoa määrättäessä on otettava huomioon kiinteistön käyttötarkoitus, rakennusoikeus, sijainti, liikenneyhteydet, sopivuus rakennustarkoituksiin, kunnallisteknisten töiden valmiusaste sekä laadultaan että sijainniltaan vastaavista kiinteistöistä paikkakunnalla vapaassa kaupassa normaaleissa oloissa maksettujen hintojen perusteella todettu kohtuullinen hintataso. Maanpäällisen rakennusoikeuden lisäksi myös maanalainen rakennusoikeus on otettava huomioon maapohjan verotusarvoa laskettaessa Verohallinto vahvistaa vuosittain kunkin kunnan osalta ne tarkemmat perusteet, joiden mukaan maapohjan verotusarvo lasketaan.

Rakennusten verotusarvon määrääminen tapahtuu kaavamaisesti rakennukselle määriteltävän jälleenhankinta-arvon ja siitä tehtävien ikäalennusten perusteella. Toisin kuin maapohjan osalta rakennusten arvostamisessa ei oteta huomioon alueellisia eroja, vaan rakennusten arvostaminen tapahtuu samojen arvojen mukaan koko maassa

Kuka kiinteistöveron maksaa?

Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1.1. Omistajaksi katsotaan myös omistajan veroinen haltija. Omistajan veroinen haltija on esimerkiksi leski, jolla on oikeus rintaperillisen tai testamentinsaajan estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto.

Verohallinto ei määrää kiinteistöveroa eikä lähetä kiinteistöverotuspäätöstä, jos veron määrä on alle 17 euroa.

Kiinteistöveroasiat voi hoitaa verkossa

Kiinteistönomistajat ovat saaneet vuoden 2016 kiinteistöverotuspäätökset maaliskuussa. Veron maksamisen voi hoitaa nyt e-laskulla.  E-laskutukseen pääsee tekemällä e-laskusopimuksen omassa verkkopankissa. Verkkopankkia käyttämätön asiakas voi tehdä suoramaksusopimuksen pankkikonttorissa.

Jos kiinteistöverotuspäätöksen tiedoissa on korjattavaa, korjaukset voi tehdä nyt verkossa. Kiinteistötiedot verkossa -palvelu löytyy www.vero.fi-etusivulta ja osoitteesta www.vero.fi/kiinteistötiedot, muutokset tulee ilmoittaa sen mukaan mitä lomakkeelle on merkitty. Henkilöasiakkaat kirjautuvat palveluun verkkopankkitunnuksilla. Myös paperilomakettakin voi edelleen käyttää. Ilmoitusosa-lomake on päätöksen mukana.

Kiinteistöverotuspäätöksen selvitysosaan merkityt tiedot kannattaa tarkistaa.  Jos tiedot ovat oikein, ei kiinteistöverotuspäätöksen ilmoitusosaa tarvitse palauttaa.

Ajankohtaista kiinteistöverotuksesta

Muutokset 2017

Yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja nousi 0,80:stä 0,86 prosenttiin ja yläraja 1,55:stä 1,80 prosenttiin. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin alaraja nousi 0,37:stä 0,41 prosenttiin ja yläraja 0,80:stä 0,90 prosenttiin. Muiden rakennusten kiinteistöveroprosentin alaraja nousi 1,80:stä 0,93 prosenttiin. Rakentamattoman maan kiinteistöveroprosentin yläraja nousi 4,0:sta 6,0 prosenttiin.

Muutokset 2016

Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin yläraja nousi 1,55:stä 1,8 prosenttiin. Rakentamattoman maan kiinteistöveroprosentin yläraja nousi 3:sta 4,0 prosenttiin.

Muutokset 2015

Kiinteistöveroprosenttien alarajoja on korotettiin. Näin ollen osa kunnista on ollut pakotettuja nostamaan kiinteistöveroprosenttiaan, vaikka tarvetta tähän kunnassa ei olisi ollut.

Rakennusten verotusarvojen perusteena käytettäviä yksikköarvoja on korotettu 7,14 prosentilla.  Tällä tasokorotuksella on haluttu saattaa verotusarvoja lähemmäs rakennusten käypiä arvoja. Lisäksi asuinrakennusten verotusarvojen laskennassa sovellettavaa ikäalennusten enimmäismäärää on pienennetty. Ikäalennus voi olla enintään 70 prosenttia, kun se aiemmin oli maksimissaan 80 prosenttia.

Myös rakennusmaan verotusarvoihin on tehty tasokorotus.  Verotusarvojen perusteena ovat ns. aluehinnat, jotka perustuvat kullakin kunnan alueella tehtyihin rakennusmaakauppoihin.  Näitä aluehintoja on korotettu kahdella prosentilla aiempaan verrattuna. Tämän lisäksi verotusarvojen tasoksi on määritelty 75 prosenttia aluehinnasta aiemman 73,5 prosentin sijaan.

Varsinkin haja-asutusalueilla rakennusmaan verotusarvoja nostaa myös se, että verotusarvon vähimmäisarvoksi on vahvistettu 0,75 euroa neliömetriltä. 

Pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa on puolestaan nostettu rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentteja.  Kiinteistöverolain mukaan näiden 14 kunnan on päätettävä tällaisille kohteille vähintään 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi veroprosentti kuin yleinen kiinteistöveroprosentti on. Tällä lainsäätäjä on halunnut vauhdittaa asuntorakentamista.

2013

Hallitus päätti vuoden 2013 kehysriihessään vahvistaa kuntien kiinteistöveropohjaa. Kiinteistöverotuksen veroperusteita on kiristetty monella tavoin.  Sen lisäksi monet kunnat ovat päättäneet nostaa kiinteistöveroprosentteja tälle vuodelle. Näistä syistä lähes jokaisen kiinteistönomistajan maksettavaksi tulee nyt aiempaa suurempi vero.

Omakotiliiton teetti 2015 maaliskuussa Pellervon taloustutkimuksella selvityksen, jonka mukaan omakotitaloasujat maksavat enemmän kiinteistöveroja kuin asunto-osakeyhtiöissä asuvat. Tutustu aineistoon tästä.

Lähteet

Vuoden 2017 kuntien kiinteistöveroprosentit

Kiinteistöverolaki

Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 

Ohjeet kiinteistöverotuspäätöksestä 2017

Omakotiliiton lausunnot

 

Haluatko kommentoida tätä Hyvä tietää -artikkelia? Lähetä kommenttisi sähköpostilla toimisto@omakotiliitto.fi