Säännöt

Hyväksytty Turun liittokokouksessa 13.11.-14.11.2004

SUOMEN OMAKOTILIITTO RY:N SÄÄNNÖT

Nimi, kotipaikka ja kieli

1§

Yhdistyksen nimi on Suomen Omakotiliitto ry, ruotsiksi Finlands Egnahemsförbund rf. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue koko maa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto.

Liitto on suomen- ja ruotsinkielinen, pöytäkirjakielenä on suomi.

Tarkoitus ja toimintamuodot

2§

Liiton tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana, valtakunnallisena etu- ja keskusjärjestönä

- valvoa omakotitalon, vapaa-ajan asunnon sekä pienkiinteistön omistajien tai
pienrakentajien ja osakkeenomistajien oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

- toimia pienkiinteistönomistajia koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja uudistamiseksi sekä

- edistää ja ohjata omakoti- ja muun pienkiinteistöasumismuodon lisäämiseen ja kehittämiseen sekä asumisviihtyvyyden parantamiseen tähtääviä toimia.

3§

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

- pitää yhteyttä toimialansa valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin sekä toimielimiin ja järjestöihin

- seuraa toimialaansa vaikuttavien asioiden kehittymistä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla

- osallistuu toimikenttänsä asioiden valmisteluun ja pyrkii ohjaamaan päätöksentekoa

- johtaa jäsenkenttänsä järjestäytymisen kehittämistyötä

- tukee piiri- ja paikallisjärjestöjensä sekä jäsenyhdistystensä toimintaa ja kehittämistä tukien mahdollisuuksiensa mukaan myös näiden yksittäisiä jäseniä sekä

- edustaa jäsenkuntaansa kotimaassa ja ulkomailla

- järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia

- voi liittyä jäseneksi kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, jotka edistävät liiton tarkoitusperiä.

Liitto voi toimintansa tukemiseksi

- harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa

- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja

- panna toimeen rahankeräyksiä ja arpajaisia

- hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarvittavia kiinteistöjä ja osakkeita.

Jäsenyyttä koskevat määräykset

4§

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä omakoti-, vapaa-ajan- tai muun pienkiinteistön omistajia ja osakkeenomistajia edustavia rekisteröityjä yhdistyksiä, joita näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi sekä tällaisten yhdistysten muodostamia rekisteröityjä piiri- ja paikallisjärjestöjä. Yleisnimityksenä kaikista näistä käytetään nimitystä jäsenjärjestö.

Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti liiton hallitukselta. Hakemuksen tulee sisältää

- järjestön säännöt
- selvitys jäsenmäärästä ja
- sitoumus noudattaa liiton sääntöjä sekä sen toimielinten päätöksiä, mikäli se ei jo ilmene hakijajärjestön säännöistä.

Varsinaisten jäsenten lisäksi liittohallitus voi hyväksyä liiton kannattajajäseneksi luonnollisen tai oikeushenkilön.

Liittokokous voi kutsua kunniapuheenjohtajiksi erittäin ansioituneita, liiton entisiä puheenjohtajia ja kunniajäseniksi erittäin ansioituneita henkilöitä.

5§

Jäsenjärjestön tulee liiton toiminnan osana ja sen ohjeiden mukaisesti pitää liitto tietoisena

- jäsenistönsä nimi- ja osoitetiedoista

- säännöissään ja hallinnossaan tapahtuneista muutoksista

- liiton luottamus- ja muissa tehtävissä olevien jäsentensä toimikelpoisuuden mahdollisesta päättymisestä sekä

- sellaisista paikallisen tai alueellisen tason hankkeista, valmistelusta, päätöksistä, julkaisuista tai muista seikoista, joilla saattaa olla merkitystä liiton toiminnalle.

Lisäksi jäsenjärjestön tulee tukea liiton toimintaa

- ehdottamalla sen käyttöön taitaviksi ja suorituskykyisiksi tunnettuja jäseniään

- avustamalla liittoa tutkimustoiminnassa ja tietojen keruussa sekä

- varaamalla liiton edustajille puheoikeus jäsenjärjestön kokouksissa sekä tiedottaa etukäteen jäsenjärjestön ja liiton suhteisiin vaikuttavista hankkeista.

6§

Jäsenjärjestöllä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokoukselle pöytäkirjaan merkittäväksi. Eron myötä liiton ja jäsenjärjestön velvollisuudet toisiaan kohtaan lakkaavat. Eroava jäsenjärjestö on kuitenkin velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa eroilmoituksen perilletulon jälkeiseltä kalenterivuosipuoliskolta.

Jäsenjärjestön erottamisesta päättää liittokokous.

Liittohallitus voi katsoa jäsenjärjestön eronneeksi, jos jäsenjärjestö on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta puolentoista vuoden ajan.

Liittohallitus voi erottaa jäsenjärjestön, jos jäsenjärjestö on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta vuoden ajalta.

Liiton toimielimet

7§

Liiton toimielimet ovat liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus.

Liittovaltuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa liittokokousten välisenä aikana.

Toimeenpaneva elin on liittohallitus. Liittovaltuusto ja liittohallitus voivat asettaa asioiden valmistelua varten pysyviä valiokuntia, tilapäisiä toimikuntia tai muita tarpeelliseksi katsomiaan työelimiä.

Liittokokous

8§

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.

Ennakkoilmoitus varsinaisesta liittokokouksesta on lähetettävä jäsenjärjestöille kirjallisesti vähintään kolme (3) kuukautta ennen liittokokousta. Ilmoituksen tulee sisältää kokouksen aika ja paikka sekä ne jäsenmäärätiedot, joihin kokousedustajien määrä ja liittovaltuuston paikkajakauma perustuvat.

Kutsu liittokokoukseen on toimitettava jäsenjärjestöille kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen kokousta. Ylimääräisen liittokokouksen osalta ennakkoilmoitusta vastaavat tiedot on sisällytettävä kokouskutsuun siltä osin, kuin niitä ei ole jo ilmoitettu jäsenjärjestöille kirjallisesti. Kutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat.

Jäsenjärjestöillä on oikeus tehdä liittokokoukselle aloitteita. Ne on toimitettava liittohallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta. Aloitteet on liitettävä liittohallituksen lausunnoilla varustettuina kokouskutsuun.

Liittokokousedustajien valtakirjat on toimitettava liiton toimistoon vähintään kaksi (2) viikkoa ennen liittokokousta.

9§

Varsinainen liittokokous pidetään liittohallituksen kutsusta joka neljäs vuosi syys-marraskuussa.

Ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisesta päättää liittohallitus. Se on kutsuttava koolle, kun

- viidesosa yhdistyksistä tai

- jäsenyhdistykset, joiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on yli kolmannes liiton jäsenyhdistysten jäsenmäärästä,

sitä jonkin asian käsittelemistä varten vaatii.

Liittohallitus määrää kolmen (3) kuukauden kuluessa pidettävän kokouksen paikan ja ajankohdan.

Äänioikeus liittokokouksessa on jäsenyhdistysten valtuuttamilla edustajilla. Kullakin edustajalla on yksi ääni. Edustaja voi kuitenkin, jos jäsenyhdistys niin päättää, valtakirjalla käyttää jäsenyhdistyksensä koko äänimäärää tai osaa siitä.

Jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan jokaista alkavaa kahtasataa (200) henkilöjäsentä kohden. Jäsenyhdistys vastaa edustajiensa kuluista.

Jäsenyhdistyksen jäsenmääräksi katsotaan se määrä henkilöjäseniä, jonka perusteella se on maksanut edellisen kalenterivuoden ajalta liiton jäsenmaksun joulukuun loppuun mennessä.

Varsinaisessa liittokokouksessa:

- käsitellään liittohallituksen kertomus liiton toiminnasta kuluneen liittokokouskauden aikana

- päätetään liiton toiminnan suuntaviivoista, jäsenmaksun ja muiden taloudellisten kysymysten perusteista, liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenmäärästä ja paikkojen jakautumisesta erillisen hallituksen valmisteleman ehdotuksen pohjalta, mahdollisista sääntömuutoksista ja muista liiton toiminnalle merkittävistä kysymyksistä

- päätetään tarvittaessa piirien lukumäärästä ja rajoista hallituksen valmisteleman ehdotuksen pohjalta

- valitaan seuraavaksi neljäksi toimintavuodeksi liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, liittohallituksen varsinaiset ja varajäsenet, kuitenkin niin, että varsinaisten jäsenten peräkkäisten toimikausien määrä on enintään kaksi, liittovaltuuston varsinaiset ja varajäsenet sekä kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.

Varsinainen liittokokous vastaa myös liittovaltuuston syyskokoukselle määrätyistä tehtävistä sinä vuonna, jolloin liittokokous pidetään. Liittovaltuuston syyskokousta ei kyseisenä vuonna pidetä.

Liittovaltuuston valinta

10§

Liittovaltuustopaikat jakaantuvat eri piirijärjestöjen kesken jäsenyhdistysten jäsenmäärien suhteessa, kuitenkin niin, että joka piirin alueelta on edustus. Liittovaltuuston jäsenten lukumäärää laskettaessa huomioidaan liittokokousvuonna liittyneen jäsenyhdistyksen jäsenmäärä, jonka perusteella on kesäkuun loppuun mennessä tilitetty jäsenmaksut.

Liittohallitus ilmoittaa ennakkoilmoituksessaan varsinaisesta liittokokouksesta kunkin piirin suhteellisen osuuden liittovaltuustopaikoista. Liittokokous vahvistaa kunkin piirin liittovaltuustopaikkojen määrän.

Muutosvaatimukset, jotka kohdistuvat eri piirien liittovaltuustopaikkojen määrään on tehtävä liittohallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta.

Liittovaltuuston jäsenet valitaan piirien esitysten perusteella.

Liittovaltuuston jäsenten tulee olla jonkin jäsenyhdistyksen varsinaisia jäseniä. Liittohallituksen jäseniä ei voi valita liittovaltuustoon.

Liittovaltuusto

11§

Liittovaltuuston muodostavat neljästäkymmenestäyhdestä viiteenkymmeneenviiteen (41-55) jäsentä. Kullakin varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä yli puolet jäsenistä on läsnä.

Liittovaltuusto kokoontuu hallituksen kutsusta varsinaisiin kokouksiin huhti - toukokuussa (kevätkokous) ja syys - marraskuussa (syyskokous) sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous on kutsuttava koolle kahden (2) kuukauden kuluessa, kun vähintään yksi viidesosa (1/5) liittovaltuuston jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti liittohallitukselta tiettyä asiaa varten.

Tieto liittovaltuuston varsinaisen kokouksen pitoajasta ja –paikasta on lähetettävä kirjallisena liittovaltuuston jäsenille ja tiedoksi jäsenjärjestöille vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.

Kutsu liittovaltuuston varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä kirjallisena liittovaltuuston jäsenille vähintään kahta (2) viikkoa ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat. Muu asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikäli kokous siihen suostuu vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

12§

Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa liittokokousten väliseksi ajaksi.

Liittovaltuusto täydentää tarvittaessa liittohallitusta.

Liittovaltuuston kevätkokouksessa

- käsitellään liittohallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus

- vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille sekä

- käsitellään muut liittohallituksen valmistelemat tai jäsenjärjestöjen liittohallitukselle vähintään 45 päivää ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.

Liittovaltuuston syyskokouksessa

- päätetään jäsenmaksusta ja kannattajajäsenmaksusta sekä liittohallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista

- vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten sekä

- käsitellään muut liittohallituksen valmistelemat tai jäsenjärjestöjen liittohallitukselle vähintään 45 päivää ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.

 

Liittohallitus

13§

Liittohallituksen muodostavat puheenjohtaja ja kymmenestä viiteentoista (10-15) varsinaista jäsentä. Kullakin varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Liittohallitus valitsee keskuudestaan kaksi varsinaista jäsentään ensimmäiseksi ja toiseksi varapuheenjohtajaksi. Liittohallituksen jäsenten tulee olla jonkin jäsenyhdistyksen varsinaisia jäseniä.

Liittohallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon piirien jäsenmäärien väliset suhteet edustavan ja toimivan liittohallituksen valitsemiseksi. Hallituksen varsinaiset jäsenet pyritään valitsemaan pääsääntöisesti niin, että jokaisesta toimivasta piiristä valitaan yksi liittohallituksen jäsen. Pienten piirien edustus liittohallituksessa pyritään ottamaan huomioon tarvittaessa vuorotteluperiaatteella.

14§

Liittohallitus käyttää liiton toimeenpanovaltaa. Se voi päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Liittohallitus on vastuussa toiminnastaan liittovaltuustolle ja liittokokoukselle.

Liittohallitus valitsee ja palkkaa liiton toiminnanjohtajan ja muun tarvittavan henkilökunnan.

15§

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään neljä hallituksen varsinaista jäsentä sitä vaatii. Liittohallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Liittohallituksen työvaliokunta

16§

Liittohallituksen työvaliokuntaan kuuluvat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.

Työvaliokunnan tehtävänä on liittohallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu. Työvaliokunta huolehtii liiton toistuvista ja juoksevista asioista sekä muista sille määrätyistä tehtävistä.

Piiri- ja paikallisjärjestöt

17§

Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi alueellisella tasolla liitto jakaa toiminta-alueensa lähinnä maakuntajaon mukaisiin piireihin. Piirijaosta päättää tarvittaessa varsinainen liittokokous.

Piirien toiminnasta vastaavat piirijärjestöt. Liiton paikallisjärjestöt ja jäsenyhdistykset kuuluvat siihen piirijärjestöön, jonka alueelle ne ovat rekisteröity. Jäsenyhdistys voi kuulua vain yhteen piirijärjestöön kerrallaan.

Piirijärjestöjen vastuualueena on

- liiton edunvalvonnan järjestäminen alueellaan piiri- ja aluehallintoviranomaisiin ja kuntayhtymiin sekä muihin alueellisiin yhteistoimintaelimiin

- edunvalvonnan järjestäminen myös paikallisella tasolla siellä, missä se ei muuten toteudu

- jäsenkentän järjestäytymisen kehittäminen alueellaan ja

- yhteydenpito paikallisjärjestöihin ja jäsenyhdistyksiin sekä yhteistoiminnan koordinointi ja johtaminen voimavarojen tarkoituksenmukaiseksi käyttämiseksi.

18§

Paikallisjärjestöt vastaavat rekisteröityinä yhdistyksinä jäsenyhdistysten yhteistoiminnan ja yhteisesiintymisen järjestämisestä sekä pitävät yhteyttä muihin samoihin päämääriin pyrkiviin eturyhmiin. Paikallisjärjestöjen toiminta-alueena on pääsääntöisesti yksi kunta.

Toiminnan rahoittaminen

19§

Liitto kerää jäsenyhdistyksiltään jäsenmäärään perustuvaa, vuosittaista jäsenmaksua ja kannattajajäseniltään kannattajajäsenmaksua.

Liitto tukee piirijärjestöjen taloutta jäsenmäärien suhteessa.

Liiton nimen kirjoittaminen

20§

Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja, liittohallituksen ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä tai joku heistä yhdessä liittohallituksen nimeämän toimihenkilön kanssa.

Toiminta- ja tilikausi

21§

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat jätetään tilintarkastajille tarkastettavaksi helmikuun loppuun mennessä.

Tilintarkastuskertomus on annettava liittohallitukselle viimeistään maaliskuun 15. päivänä.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

22§

Päätöksiin, jotka tarkoittavat sääntöjen muuttamista, vaaditaan liittokokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Päätökseen, jolla liitto puretaan, vaaditaan liittokokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä.

23§

Liiton purkautuessa sen jäljelle jäänyt omaisuus luovutetaan liittokokouksen viimeisessä kokouksessaan päättämällä tavalla liiton tarkoitusperiä edistävään yleishyödylliseen toimintaan.

Yleisiä säännöksiä

24§

Liittokokouksessa, liittovaltuustossa ja liittohallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, joka on asianmukaisesti tarkastettava. Myös työvaliokunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi 11 ja 22 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänestys on avoin, ellei liittokokouksessa vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista kokousedustajista sekä liittovaltuuston kokouksessa vähintään viisi (5) valtuutettua vaadi suljettua lippuäänestystä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja suljetuissa äänestyksissä arpa, muutoin puheenjohtajan ääni.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus liittokokouksessa on

- liittohallituksen jäsenillä, sekä liiton toimihenkilöillä, kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä ja tilintarkastajilla
- piiri- ja paikallisjärjestöjen puheenjohtajilla sekä
- henkilöillä, joille kokous myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus liittovaltuuston kokouksissa on sama kuin liittokokouksessa.