Asuminen on jokaista kansalaista koskeva asia, yksi hyvinvointimme perusedellytys. Kuitenkaan millään muulla elämänalueella ei Suomessa ole toiveiden ja todellisuuden välinen ero niin syvä kuin asumisessa. Tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista haluaa asua pientalossa, mutta vain noin 40 % suomalaisista tekee niin.
Suomen Omakotiliitto toivoo kiinteistönpidon kustannuksiin ja energiakysymyksiin liittyvissä asioissa selkeitä linjauksia. Asuminen on perustarve ja vanhenevan rakennuskannan hoitokustannukset tulevat olemaan yhä merkittävämpi asukkaita rasittava kustannuserä. Kiinteistökannan kunnostaminen saa myös aikaan säästöjä, jotka koituvat koko kansantalouden hyväksi.
Kunnalliset maksut ovat nousseet kautta linjan, kiinteistövero ja varainsiirtovero rasittavat erityisesti omakotitalossa asuvaa kansalaista, pula pienurakoita tekevistä ammattimiehistä on nostanut remonttien ja korjausrakentamisen kustannuksia, rakennusmateriaalin, kuten puun, markkinahinnan nousu on tehnyt korjausrakentamisesta aikaisempaa kalliimpaa. Uusia maksuja, esimerkiksi kotivakuutuksen tulvavahinkomaksu, on suunnitteilla. Energian hinnan tuntuva nousu näkyy välittömästi pientaloasukkaan talonpidossa.
Suomen Omakotiliitto on huolestuneena seurannut nykyistä asumisen kustannuskehitystä, joka tekee pientaloasumisesta yhä vaikeammin tavoitettavan asumismuodon. Kyse on myös yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta eri asumismuotojen välillä.
Asumismuotojen varainsiirtoveron yhtenäistäminen
Asuinkiinteistön kaupassa on ostajan maksettava neljän prosentin vero kauppahinnasta, mutta asunto-osakkeista vain 1,6 prosenttia niiden arvosta. Erityisesti lapsiperheet ostavat asuntoja. Ei tunnu kohtuulliselta, että heidän maksettavakseen tulee hyvinkin suuri vero vielä asunnon hinnan päälle, jotta he saavat elämäntilanteeseensa riittävän kokoisen kodin. Omakotitalon varainsiirtoveroa tulisikin laskea.
Asunnon perintöveron keventäminen
Asuntovarallisuuden verotuskohtelua tulee keventää selvästi perintöverotuksessa lesken ja lasten aseman parantamiseksi. Tähän tavoitteeseen päästään korottamalla perintöveron alarajaa esitettyä enemmän.
Asuintontin kiinteistövero
Kiinteistövero on peräti kolminkertaistunut vuodesta 1993. Veroautomaatin ovat luoneet paitsi valtion ja kuntien veronkorotuspäätökset myös hintojen kohoamista seurannut verotusarvojen nousu. Omakotiliiton selvityksen mukaan kuntakohtaiset erot ovat kiinteistöverossa suuria.
Epäkohtaan tulisi puuttua irrottamalla asuinkiinteistön tontti yleisestä kiinteistöveroprosentista sekä toteuttamalla verotusarvojen seuranta entistä yksilöidymmin. Aidolle kunnalliselle päätösvallalle tulisi antaa sijansa myöntämällä kunnille vapaus päättää kiinteistöveron alarajasta.
Omakotitonttien tarjonta turvattava kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla
Omakotitontteja tulee kaavoittaa riittävästi. Kuntien ja valtion tulee keskinäisellä yhteistyöllä turvata maapoliittiset valmiudet kasvukeskuksissa kansalaisten tavoitteiden mukaisen pientalotontti tarjonnan aikaansaamiseksi. Vain riittävällä tonttitarjonnalla voidaan pitää tonttikustannukset kohtuullisina.
Tiivistämiselle tulee hakea aktiivisia vaihtoehtoja tuottamalla myös puutarhakaupunkeja. Nykyisten omakotialueiden täydennyskaavoitus ei ole ratkaisu tonttipulaan. Tonttikoon pienentäminen aiheuttaa uusia ongelmia ja kärjistää vanhoja, kuten varjostushaitat.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennys on ollut menestys. Energiakorjausavustuksen ja kotitalousvähennyksen yhtäaikaisuus on syytä toteuttaa viipymättä. Tulisi harkita kotitalousvähennyksen laajentamista myös suunnittelun piiriin.
Pientalon energiakorjausavustuksen kehittäminen ja jatkaminen
Asetus energia-avustuksista kotimaisen ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tuli voimaan keväällä 2006. Avustuksia voidaan myöntää pientalojen omistajille tiettyihin laiteinvestointeihin ja kaukolämmön liittymismaksuun, kun talon lämmitysjärjestelmä uusitaan asetuksen mukaisella, kasvihuonekaasupäästöjä vähentävällä tavalla.
Pientalojen energiakorjausavustus kotimaisen ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi on osoittautunut suosituksi. Sen vuoksi olisikin syytä sopia energiakorjausavustusten kehittämisestä vuoden 2008 jälkeen, koska säästöt koituvat koko kansantalouden hyväksi. Nykyisiä kuntien vaihtelevia käytäntöjä on perusteltua ohjeistaa. Samalla tulee selvittää energiakatselmusten tuki myös pientaloille.
Energianeuvontaa ja energiansäästöä pientaloasukkaille
Ilmastomuutospolitiikan ulottumista asumiseen tulee jatkaa ja tukea viestintätoimia. Omakotiasujalla on energiansäästöön paras mahdollinen motivaatio ja vapaaehtoisilla toimilla on vielä paljon tehtävissä energiatehokkuuden parantamiseksi. Omakotiasukkaiden tiedontarve on suuri, joten puolueettoman ja intressivapaan energiatiedotuksen olemassaolo on turvattava jatkossakin. Asukkaita ja rakentajia ei saa jättää vain kaupallisista näkökulmista tuotetun tiedon varaan. On perusteltua pikaisesti selvittää energiasäästösopimuksia paremmin pientaloille sopivan energiansäästöohjelman käyttöönotto.
Valtiolla on perusteltu syy tukea pientalojen korjausrakentamista
On arvioitu, että vuonna 2026 kerrostaloasuntojen korjaustarve pienenee, mutta pientalojen rakennuskannassa tarve kasvaa edelleen. Pientalojen oikea-aikainen ja oikein toteutettu korjaushanke on myös yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Pientaloasukkaiden tietoisuus korjausrakentamiseen liittyvistä asioista kaipaa parannusta. Kuntatasolla tapahtuvan neuvonnan toteuttamista ei saa jättää yksin kunnan resurssikysymykseksi, vaan valtion tulee sopivalla tavalla ohjata varoja korjausneuvonnan edistämiseen, esimerkiksi tukemalla kuntia korjausneuvonnan palvelujen järjestämisessä pientaloasukkaille.
Pientalojen kiinteistönpidon kehittämisohjelma
On perusteltua luoda vaalikauden mittainen pientalojen kiinteistönpidon kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on asumisen tietotaidon parantaminen pientaloissa. Kansalaiset maksavat yllättävän suuria summia päästäkseen asumaan omakotitalossa. Heillä ei kuitenkaan ole käytettävissä apuvälineitä, joilla he voisivat arvioida kiinteistön ylläpitokustannuksia, joista energialasku on suurin yksittäinen menoerä
Nykyisin omakotiasuminen ja -rakentaminen on vaikeasti hallittava kokonaisuus, koska sitä hallinnoidaan useissa ministeriöissä. Rakennettu ympäristö edustaa kansallisvarallisuudesta 70 %:n osuutta, se ansaitsee hyvän hallinnon. Tiedonvälittäjänä Omakotiliitolla on sillanrakentajan rooli hallinnon ja pientaloasukkaiden välillä.
