25.3.2010: Korjausbarometri: Omakotitaloista pidetään huolta, kotitalousvähennystä käytetään suurissa remonteissa
Korjausbarometri: Omakotitaloista pidetään huolta, kotitalousvähennystä käytetään suurissa remonteissa
Omakotitalojen kunnosta pidetään hyvää huolta ja taloja korjataan ahkerasti. Kotitalousvähennystä käytetään kalliissa remonteissa, joissa työkustannusten osuus on suuri. Tiedot selviävät Oma Koti 10 –messuilla julkistetusta Suomen Omakotiliiton ja Osaava Kodinrakentaja -lehden korjausbarometristä, jossa kysyttiin Omakotiliiton 1000 jäsenen korjausaikeita ja rahankäyttöä vuosina 2009 ja 2010.
Omakotiasujat käyttivät vuonna 2009 kaikkiin kodin remontteihin keskimäärin 7000 euroa. Reilu neljännes ei käyttänyt viime vuonna rahaa kodin kunnostamiseen, mutta vuosina 2009 ja 2010 jonkinlaisia korjauksia tekeekin valtaosa, peräti yli 90 prosenttia vastaajista. Omakotiliiton mukaan tämä kertoo vastuullisesta talonpidon asenteesta.
– Suomalainen korjausrakentamisen kulttuuri on sellainen, että korjataan omilla rahoilla pikkuhiljaa sen ymmärryksen mukaan mikä on. Remonttiin käytettynä 7000 euroa omasta pussista on paljon rahaa, sanoo Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Juhani Nenonen.
Kyselyn tuloksista ei voi kuitenkaan päätellä, menevätkö remonttirahat oikeisiin asioihin.
– Emme voi tietää, tehdäänkö remontteja optimaalisesti, tarpeellisuusjärjestyksessä ja mitkä ovat ihmisten valmiudet arvioida näitä. Tässä olisi omakotitalon huoltokirjalla paljon tehtävää, Nenonen huomauttaa.
Omakotiasujat käyttivät kyselyn mukaan vuonna 2009 eniten rahaa kattojen ja keittiöiden korjaamiseen, molempiin käytettiin noin 5000 euroa. Yksittäisistä korjaus- tai parannustöistä nousi vahvasti esille lämmitysjärjestelmän parantaminen: reilu neljännes vastaajista oli uusinut tai parantanut lämmitysjärjestelmää. Sen korjaamiseen käytettiin keskimäärin 4150 euroa.
- Summa kertoo siitä, että on tehty osaparannus tai huoltokorjaus, kokonaisremonttia tuolla summalla ei saa, Nenonen toteaa.
Toisaalta neljännes vastaajista käytti lämmitysjärjestelmän korjauksiin yli 5000 euroa.
Lämmityksen lisäksi talojen energiatehokkuutta parannettiin ikkuna- ja oviremonteilla sekä ulkovaipan korjauksilla.
– Energiatehokkuudessa on kyse kolmesta asiasta: lämmitysjärjestelmästä, rakenteista ja vaipasta sekä ihmisten asumiskäyttäytymisestä. Käyttäytymisellä on huomattava merkitys. Kun taloon on jo tehty jonkin sortin energiaremontti, tietoisuus energia-asioista on suurempi ja silloin se näkyy myös pysyvänä muutoksena asumiskäyttäytymisessä, Nenonen toteaa.
Kotitalousvähennystä käytetään suurissa remonteissa
Kyselyssä kartoitettiin kotitalousvähennyksen käyttöä v. 2009. Vähennystä käytettiin eniten lämmitysjärjestelmien parantamiseen (14 prosenttia vastaajista).
Kotitalousvähennyksen hyödyntäneet käyttivät selvästi enemmän rahaa kodin korjauksiin. Pikkuremonteissa vähennystä ei käytetä, mutta mitä kalliimmasta remontista on kyse, sitä ahkerammin vähennystä osataan hyödyntää. Isoissa remonteissa ulkopuolisen avun ja työkustannusten osuus nousee, ja vähennyksen voi hakea vain työn osuudesta. Alle 1000 euron remonteissa valtaosa ei hyödynnä vähennystä ollenkaan, mutta yli 10000 euron remonteissa vain neljännes vastaajista jättää vähennyksen käyttämättä.
Korjausbarometrin toteutti IRO Research Oy tammi–helmikuun vaihteessa 2010 sähköpostikyselynä Suomen Omakotiliiton jäsenille, joista käsiteltiin 1000 vastausta. Kysely tehtiin lisäksi 400:lle Osaavan Kodinrakentajan lukijalle, ja tuloksia verrattiin keskenään. Osaavan Kodinrakentajan lukijat remontoivat talojaan hieman ahkerammin.
– On luonnollista että lehden lukijat ovat ahkeria remontoijia, koska lehdestä haetaan vinkkejä ja ideoita oman kodin korjauksiin, toteaa Osaavan Kodinrakentajan päätoimittaja Veijo Käyhty.
-------
Lisätietoja: Suomen Omakotiliitto ry, toiminnanjohtaja Juhani Nenonen, p. (09) 680 3710, 041 461 6261, www.omakotiliitto.fi Suomen Rakennuslehti Oy, päätoimittaja Veijo Käyhty p. 0207 418 601, 0400 482 685
